Olen kokenut väkivaltaa

Ensimmäinen askel väkivallan loppumiseen on sen tunnistaminen. Tutustu väkivallan eri muotoihin ja pohdi oletko kokenut niitä ehkä itse. 

Joskus väkivallan tunnistaminen omalla kohdalla voi olla vaikeaa ja väkivallan teot hyvin hienovaraisia.

Esimerkiksi nämä saattavat olla väkivallasta kertovia hälytysmerkkejä:

• Parisuhde alkaa nopeasti ja intensiivisesti. Suhteen edetessä kumppanin käytös muuttuu merkittävästi. 
• Läheisesi on omistushaluinen, vaativa ja mustasukkainen. Hän saattaa syyllistää sinua muista ihmissuhteistasi.  
• Läheisesi pyrkii rajoittamaan menemisiäsi ja haluaa tietää tarkasti missä liikut. Hän saattaa syyllistää sinua yksityisyytesi vaalimisesta (esim. vaatii jakamaan viestit ja salasanat). 
• Olet jatkuvasti varuillasi ja välttelet hermostuttamasta läheistäsi. Vältät konfliktitilanteita, koska niistä tulee sinulle turvaton olo. 
• Läheisesi vähättelee tunteitasi, väittää sinun ylireagoivan ja saa sinut tuntemaan itsesi usein typeräksi tai liian tarvitsevaksi. Hän saa sinut epäilemään omaa arviointikykyäsi. 
• Salailet kuulumisiasi lähipiirillesi. Saatat myös vähätellä tai kaunistella läheisesi käytöstä. Tunnet etääntyväsi muista läheisistäsi. 

Jokaisella on oikeus elää turvallisesti ja saada apua väkivaltakokemuksiin. Pohdi millaista tukea kaipaat juuri nyt. Jos tämä tuntuu yksin vaikealta, voit myös käydä Nettiturvakodin chatissa juttelemassa. 

Väkivalta on aina väkivallan tekijän vastuulla. Sinun vastuullasi on ensisijaisesti omasta hyvinvoinnistasi huolehtiminen. Jos sinulla on lapsia tai lemmikkejä, myös heidän turvallisuutensa on vastuullasi. Tee turvasuunnitelma itsenäisesti tai ammattilaisen kanssa. 

Joskus väkivalta voi loppua, kun väkivallan tekijä hakee apua ja muuttaa toimintaansa. Jos tekijä ei sitoudu muutokseen, ainoa keino väkivallan loppumiseen voi olla suhteen päättäminen.

Väkivaltaisesta ihmissuhteesta lähteminen vaatii voimaa ja resursseja. Hae ja ota vastaan apua. Ole itsellesi armollinen, jos suhteesta irtaantuminen on vaikeaa.

Jos väkivaltainen kumppani ei tunnista väkivaltaisuuttaan ja sitoudu muuttamaan toimintaansa, väkivalta tyypillisesti jatkuu ja voimistuu suhteen edetessä. Tällöin ainoa keino väkivallan loppumiseen voi olla ero ja muutto omaan asuntoon.

Erotilanteisiin liittyy väkivallan eskaloitumisen riski, joten erotilanne ja muutto kannattaa suunnitella huolellisesti. Tutustu myös turvasuunnitelmaan.  

Joskus erilleen muuttaminen voi olla hyvä ratkaisu myös silloin, kun et ole vielä valmis eroamaan kumppanistasi. Tämä voi antaa molemmille tilaa käsitellä tilannetta ja hakea tarvittavaa apua. 

Käytännön neuvoja eroon ja erilleen muuttamiseen: 

• Huomioi turvallisuus kaikessa mitä teet, sillä eroon liittyy riski väkivallan eskaloitumisesta. Joskus eroaikeet on turvallisinta ottaa puheeksi vasta, kun olet jo tehnyt käytännön järjestelyt.  
• Ole tietoinen myös digitaalisesta turvallisuudestasi (esim. asuntojen etsiminen, ystävien kanssa viestittely eroaikeista yms.). 
• Pyydä ja ota vastaan apua läheisiltä ja ammattilaisilta. Ota riskitilanteisiin (esim. tavaroiden hakeminen vanhasta kodista) joku mukaan turvaksi. 
• Etsi uutta asuntoa. Jos sopivaa asuntoa on vaikeaa löytää, voit myös muuttaa väliaikaisesti vähemmän sopivaan asuntoon, josta käsin voit etsiä mieluisampaa pitkäaikaista asuntoa. 
• Lasten asumisjärjestelyihin neuvontaa saa lastenvalvojalta.  
• Huolehdi erossa myös mahdollisten lemmikkien turvallisuudesta. 
• Korkean väkivallan riskin tilanteissa voit hakea perheen sisäistä lähestymiskieltoa, jonka seurauksena puolisosi joutuu lähtemään yhteisestä kodistanne. Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi. 

Sinulla on oikeus mennä turvakotiin.

• Turvakotiin voi mennä, jos kotona ei ole turvallista lähisuhdeväkivallan tai sen uhan vuoksi. Turvakotiin voi mennä yksin tai lasten kanssa. Joissain turvakodeissa on myös lemmikkihuoneita.
• Turvakodissa oleminen on maksutonta ja sisältää tilapäisen majoituksen ja ateriat. Väkivaltatyön ammattilaiset ovat paikalla 24/7. 
• Mikäli väkivallan tekijä estää sinua lähtemästä, hälytä apua. Poliisilla on velvollisuus auttaa turvakotiin pääsyssä. 
• Ota mukaasi tärkeimmät tavarasi, kuten puhelin, pankkikortti, tärkeät asiakirjat, tarpeelliset lääkkeet sekä arjessa tarvitsemiasi perustarvikkeita.

Toisinaan väkivalta ei pääty eroon, vaan jatkuu sen jälkeen. Silloin voidaan puhua eron jälkeisestä väkivallasta tai vainosta.

Joskus väkivalta voi jatkua eron jälkeen. Pidä siis huolta sekä fyysisestä että henkisestä turvallisuudestasi. Lue lisää eron jälkeisestä väkivallasta. 

Turvaa kotisi ja yksityisyytesi: 

• Hyödynnä kodin turvajärjestelmiä, kuten ovisilmää, turvaketjua, liiketunnistimia, hälytysjärjestelmiä tai valvontakameroita. 
• Pidä huolta digitaalisesta turvallisuudestasi, kuten laitteistasi, salasanoistasi ja muusta tietoturvastasi. Ole tietoinen digitaalisesta jalanjäljestäsi, eli siitä, mitä tietoja sinusta voi löytää verkosta. 
• Suojaa pankkitilisi ja rahasi. Vaihda maksusovellusten ja verkkopankin salasanat ja PIN-koodit, tarvittaessa vaihda tilinumerosi. Harkitse vapaaehtoista luottokieltoa, jotta väkivallan tekijä ei voi ottaa henkilötiedoillasi luottoja. 
• Tee arjen turvasuunnitelma: tunne kotisi poistumisreitit, pidä puhelin lähelläsi, aseta puhelimeesi pikavalintaan läheinen tai hätäkeskus, kerro väkivallan uhasta naapurille. 
• Jos väkivallan uhka on eron jälkeen suuri, hae lähestymiskieltoa. Kielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi. 
• Salaa ja tarvittaessa muuta yhteystietojasi. Puhelinnumeron voi salata operaattorin kautta, osoitetiedot Digi- ja väestötietovirastolta, josta voi myös hakea turvakieltoa. Salaa osoitetietosi myös Traficomissa, jos sinulla on ajoneuvo. Harkitse sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron vaihtamista uusiin. Äärimmäisissä tapauksissa voit harkita myös nimen vaihtoa. 
• Jos sinulla on lapsia, käy turvallisuuteen liittyvät asiat läpi myös heidän kanssaan ikätasolle sopivalla tavalla. Opeta lapsille turvataitoja ja avointa kommunikaatiota. 

Väkivaltaisesta suhteesta erotessa väkivallan tekijä saattaa vaikeuttaa yhteisen omaisuuden jakamista tarkoituksellisesti tai se voi olla muutoin riitaisaa. Erotessa voi olla myös yhteisiä velkoja.

Omaisuuden jakoon kannattaa käyttää voimavaroja, jotta saat turvattua taloudellisen tilanteesi parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikeissa ositustilanteissa tukena kannattaa hyödyntää läheisiä, viranomaisia ja lainoppineita.

Alle on listattu eroon liittyviä taloudellisia seikkoja. 

Avioero ja omaisuuden jako: 

• Mikäli teillä on avioehtosopimus, toimitetaan erossa sopimuksen mukainen omaisuuden erottelu. 
• Mikäli avioehtosopimusta ei ole, voit vaatia omaisuuden ositusta eli jakamista. 

Avoero ja omaisuuden jako: 

• Avoeron yhteydessä avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. 

Ero ja yhteiset velat: 

• Kumpikin vastaa yksin omiin tarkoituksiin tehdyistä veloistaan eron jälkeen.  
• Yhdessä hankkimastanne velasta vastaatte yhdessä ja sovitte myös niiden maksamisesta eron jälkeen. Yhteisiksi katsotaan myös yhteisiin hankintoihin vain toisen osapuolen tekemät velat (esim. luotto koti-irtaimiston ostamiseksi). 
• Jos ette pääse veloista sovintoon tai velkojen hoitaminen on epäreilua, ota yhteyttä oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvontaan. Mahdollisuuksien mukaan voit myös palkata itsellesi erotilanteisiin erikoistuneen asianajajan. 
• Mikäli sinut on pakotettu ottamaan velkaa yhdessä entisen puolisosi kanssa, hän on tällöin käyttänyt väärin oikeuttaan tehdä velkaa, josta sinäkin joutuisit vastaamaan. Oikeus voi tässä tapauksessa määrätä entisen puolisosi vastaamaan velasta yksin. Pyri siis keräämään todisteita tapahtuneesta ja tee siitä rikosilmoitus. 

Alaikäisten lasten huoltajuuteen ja tapaamisiin liittyvien käytännön asioiden hoitamiseen voi kulua erotessa paljon aikaa. Tietoa ja tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen löydät Apua eroon -sivustolta.  

Yhteisvanhemmuus väkivaltaisen ex-kumppanin kanssa voi olla haastavaa. Väkivaltaisesta parisuhteesta erotessa on riski, että väkivallan tekijä jatkaa väkivaltaa hyödyntämällä lasten huoltajuuteen liittyviä asioita.

Myös lapsille on tärkeää tarjota tukea vanhempien eron ja väkivaltakokemusten käsittelyyn.

Erossa huomioitavia lapsiin liittyviä käytännön asioita: 

• Ole yhteydessä lastenvalvojaan huolto-, tapaamis- ja elatussopimusten laatimiseksi. 
• Mikäli lastenvalvojan avulla ei saada yhteistä sopimusta aikaan, asian käsittely siirtyy käräjäoikeuteen. 
• Yleensä lastenvalvoja vahvistaa lapsen elatusavun sopimuksella. Jos sopimuksen tekeminen lastenvalvojan kanssa ei onnistu toisen vanhemman vuoksi, tuomioistuin voi vahvistaa elatussopimuksen. Mikäli vanhempi on kykenemätön maksamaan elatusapua taloudellisen tilanteensa takia, Kelasta voi hakea elatustukea. 
• Lapsen huoltajat voivat sopia, kummalle lapsilisä maksetaan eron jälkeen. Mikäli sopimukseen ei päästä, lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla tai kumpi pääsääntöisesti vastaa lapsen huoltamisesta. 
• Yleensä oletusarvoinen huoltajuusmuoto on yhteishuoltajuus. Yksinhuoltajuuden hakemista kannattaa harkita, mikäli väkivallan tekijä jatkaa väkivaltaa eron jälkeen ja tämä uhkaa lapsen etua tai perheen turvallisuutta. 
• Perheasioiden sovittelu voi auttaa, jos teillä on vakavia ristiriitoja tai lapsen tapaamiset eivät suju. Sovittelu on vapaaehtoinen, luottamuksellinen ja maksuton. Emme kuitenkaan suosittele sovittelua silloin, kun perheessä on ollut väkivaltaa, koska tällöin sovittelutilanne on lähtökohtaisesti epätasavertainen. 
• Prosessit voivat olla pitkiä, joten on tärkeää hakea apua voimavarojen tueksi.  

Väkivaltaa kokeneen on tärkeää pohtia, mikä on lapsen etu eron jälkeen.  

• Millainen lapsen ja väkivaltaa käyttäneen vanhemman välinen suhde on?  
• Onko vanhempi ollut väkivaltainen myös lapsia kohtaan?  
• Sisältyykö vanhemman tapaamiseen turvallisuusriskejä?  
• Onko lapsi traumatisoitunut nähtyään toisen vanhemman käyttäneen sinuun väkivaltaa?  
• Kokeeko lapsi vanhemman tapaamiset ahdistaviksi ja turvattomiksi?  

Tukea pohdintaan saat esimerkiksi Nettiturvakodin chatista. 

Väkivaltaa käyttäneen vanhemman tapaamiset voidaan määrätä toteutettavaksi valvottuina. Joskus tapaamiset eivät onnistu turvallisesti edes valvottuna, jolloin voidaan harkita lapsen ja vanhemman yhteydenpidon rajoittamista tai lopettamista kokonaan.

On myös tärkeää muistaa, ettei tapaamis- ja huoltajuusoikeuksien käyttäminen saa vaarantaa väkivaltaa kokeneen vanhemman oikeuksia tai turvallisuutta. 

Mikäli jäät eron jälkeen ilman tuloja tai tulosi eivät riitä, voit hakea taloudellista tukea Kelasta tai oman alueesi sosiaalipalveluista.  

• Kela vastaa ensisijaisista etuuksista, kuten työttömyysetuuksista, sairauspäivärahasta ja viimesijassa perustoimeentulotuesta, ja sosiaalipalvelut puolestaan näitä etuuksia täydentävistä tuista.  
• Ohjausta taloudelliseen tukeen saat Kelasta ja sosiaalipalveluista. Neuvontaa talousasioiden järjestelyyn saa myös oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvonnasta. 

Oikeudellista apua voit tarvita esimerkiksi rikosprosessiin, lähestymiskiellon hankkimiseen, omaisuuden ositukseen sekä lasten huollon, asumisen, elatuksen ja tapaamisten järjestelyyn. 

• Mikäli olet syyttäjän ajamassa rikosprosessissa lähisuhdeväkivaltarikoksen uhrin asemassa, sinulla voi olla oikeus saada maksuton oikeusavustaja tuloistasi riippumatta. Lisäksi sinulla on oikeus saada tukihenkilö henkiseksi tueksi oikeudenkäyntiin. 
• Mikäli väkivallan tekijän kohtaaminen tuntuu ahdistavalta, voit pyytää oikeudenkäynnissä erillistä odotustilaa kohtaamisen välttämiseksi. Myös oikeudenkäynnissä on mahdollista käyttää sermiä, jotta vältyt kohtaamiselta myös istunnon aikana. 
• Avio- ja avoeroon tarvittavan lakiavun joudut kustantamaan itse. Riitaisassa erossa oikeusapua kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkista, onko sinulla oikeusturvavakuutusta, joka auttaisi kattamaan asianajokuluja.  
• Ilmaista juristin neuvontaa tarjoavat jotkin järjestöt, kuten Rikosuhripäivystys. Myös monet ammattiyhdistykset tarjoavat jäsenilleen ilmaista lakineuvontaa yksityisasioihin. 

• Akuutissa väkivaltatilanteessa tai uhkaavassa tilanteessa voit soittaa hätänumeroon 112. 
• Jos väkivaltatilanteella on ollut silminnäkijöitä, ota ylös heidän yhteystietonsa. He voivat toimia todistajina. 
• Pahoinpitely- tai seksuaaliväkivaltatilanteessa käy lääkärissä mahdollisimman pian. Jos pääset lääkäriin välittömästi, älä peseydy välissä. 
• Kerro lääkärille mitä on tapahtunut. Kerro myös aiemmin tapahtuneesta väkivallasta. Pyydä lääkäriä kirjaamaan ja dokumentoimaan kertomasi sekä väkivallan psyykkiset ja fyysiset seuraukset huolellisesti. Tarkista kirjaus ja pyydä tarvittaessa tarkennuksia tai korjauksia. 
• Huomioi myös viiveellä tulevat vammat, kuten mustelmat. Voit varata terveydenhuollosta uuden ajan dokumentointia varten. Mikäli et saa aikaa tarpeeksi nopeasti, voit pyytää jotakuta läheistä auttamaan dokumentoinnissa tai dokumentoida ne itse. 
• Terveydenhuollon kirjaukset toimivat todistusaineistona mahdollisessa oikeudenkäynnissä tai lähestymiskieltokäsittelyssä. Myös muiden palveluiden kirjaukset voivat toimia todistusaineistona. 
• Tee rikosilmoitus. Tukea rikosprosessiin saat Rikosuhripäivystyksestä. 
• Kerää todistusaineistoa ja säilytä se varmassa paikassa. Pidä lokia tapahtumista, säästä viestit ja puhelutiedot, varmuuskopioi kaikki uhkauksia tai muuta suoraa väkivaltaa sisältävät viestit. Kerro tapahtumista läheisille. 

Psyykkinen trauma syntyy tilanteessa, joka on poikkeuksellisen järkyttävä ja johon liittyy vahva kokemus hallitsemattomuudesta tai kuolemanvaarassa olemisesta.  Traumaattinen kokemus ei aina automaattisesti tarkoita traumatisoitumista, mutta toistuvassa lähisuhdeväkivallassa myös pitkittyneen traumaoireilun riski on korkea. 

Traumakokemuksista on mahdollista toipua ja turvallisuudentunne jälleenrakentaa. On tärkeää tunnistaa omia traumaan liittyviä oireita, jotta itseään voi tukea toipumisessa. Traumaoireet eivät ole häpeän aihe, vaan normaali reaktio epänormaaliin kokemukseen. Puhutaan traumaattisesta stressistä, joka on pitkäkestoinen normaalia stressiä voimakkaampi stressireaktio. 

Traumaattinen stressi voi vaikuttaa esimerkiksi: 

• Tunteiden säätelyyn: stressi vie voimavaroja, jolloin tunteiden säätely voi olla ylivoimaista ja johtaa hallitsemattomiin tunnepurkauksiin. 
• Kognitiivisiin kykyihin: stressi aiheuttaa kognitiivisten kykyjen heikentymistä, eli esimerkiksi muistin, oppimisen ja keskittymisen vaikeuksia. 
• Vireystilan säätelyyn: trauma voi aiheuttaa yli- tai alivireystilan, jolloin ihminen on tavallaan jatkuvassa taistele, pakene tai jähmety -tilassa. 
• Minäkuvaan ja maailmankuvaan: käsitys itsestä ja ympäröivästä maailmasta voi muuttua traumaattisen kokemuksen myötä merkittävästi kielteisemmäksi ja aiheuttaa kyynistymistä. 
• Ihmissuhteisiin: traumaan liittyvät oireet sekä kielteiset muutokset maailmankuvassa voivat vaikeuttaa ihmissuhteita. 
• Fyysiseen terveyteen: pitkään jatkuvalla stressitilalla on useita suoria ja epäsuoria vaikutuksia fyysiseen terveyteen, ja esimerkiksi erilaiset kiputilat, ruuansulatusongelmat ja kroonisten sairauksien vaikeutuminen ovat tyypillisiä seurauksia. 
• Psyykkiseen terveyteen: traumaoireet voivat myötävaikuttaa esimerkiksi ahdistushäiriöihin, masennukseen tai itsetuhoisuuteen. 

Lue lisää traumasta toipumisesta täältä.