Jäsenyhdistysten palvelut

Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja sen uhan alla eläville, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakodit tarjoavat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Turvakodissa on henkilöstöä ympäri vuorokauden.

Tapaamispaikkatoiminta on ammatillisesti ohjattua palvelua, joka toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Palveluun kuuluvat valvotut ja tuetut tapaamiset, turvatut kotitapaamiset sekä valvotut vaihdot.

Tapaamispaikkatoiminta mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Keskeisenä tavoitteena on ottaa huomioon lapsen etu tapaamisten toteuttamisessa.

Yhdistyksen työntekijä on lapsen edusta huolehtiva turvallinen aikuinen ja tapaamiset pyritään suunnittelemaan aina lapsi- ja perhekohtaisesti, mahdolliset erityistarpeet huomioiden. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta sekä vahvistaa vanhemmuutta.

Yhdistyksemme eroauttamistyö antaa tukea, apua ja neuvoa ennen eropäätöstä, erokriisissä tai eron jälkeen.

Eroauttamisen tarkoituksena on erokriisin kohtaaminen ja siinä tukeminen sekä yhteistyövanhemmuuden rakentaminen. Toimintamme piiriin voi hakeutua myös silloin kun lasta koskevien sopimusten toteutumisessa on ongelmia esimerkiksi huoltoon ja tapaamisiin liittyen.

Tapaamisia on mahdollista toteuttaa niin yksilö-, pari- kuin perhetapaamistenkin muodossa. Otamme asiakkaita vastaan Seinäjoella sekä Kauhajoella. Tapaamiset voidaan toteuttaa myös etänä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille tai sen käyttöä pelkääville ja sille altistuneille tai kokeneille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Väkivaltakokemuksen käsittelyllä pyritään vahvistamaan asiakkaan omaa osallisuutta ja elämänhallintaa sekä lisäämään itseymmärrystä väkivallan kierteen katkaisemiseksi ja väkivaltakokemuksesta selviytymiseksi.

Yhdistyksemme eroauttamistyö antaa tukea, apua ja neuvoa ennen eropäätöstä, erokriisissä tai eron jälkeen.

Eroauttamisen tarkoituksena on erokriisin kohtaaminen ja siinä tukeminen sekä yhteistyövanhemmuuden rakentaminen. Toimintamme piiriin voi hakeutua myös silloin kun lasta koskevien sopimusten toteutumisessa on ongelmia esimerkiksi huoltoon ja tapaamisiin liittyen.

Tapaamisia on mahdollista toteuttaa niin yksilö-, pari- kuin perhetapaamistenkin muodossa. Otamme asiakkaita vastaan Seinäjoella sekä Kauhajoella. Tapaamiset voidaan toteuttaa myös etänä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille tai sen käyttöä pelkääville ja sille altistuneille tai kokeneille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Väkivaltakokemuksen käsittelyllä pyritään vahvistamaan asiakkaan omaa osallisuutta ja elämänhallintaa sekä lisäämään itseymmärrystä väkivallan kierteen katkaisemiseksi ja väkivaltakokemuksesta selviytymiseksi.

Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja sen uhan alla eläville, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakodit tarjoavat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Turvakodissa on henkilöstöä ympäri vuorokauden.

Tapaamispaikkatoiminta on ammatillisesti ohjattua palvelua, joka toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Palveluun kuuluvat valvotut ja tuetut tapaamiset, turvatut kotitapaamiset sekä valvotut vaihdot.

Tapaamispaikkatoiminta mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Keskeisenä tavoitteena on ottaa huomioon lapsen etu tapaamisten toteuttamisessa.

Yhdistyksen työntekijä on lapsen edusta huolehtiva turvallinen aikuinen ja tapaamiset pyritään suunnittelemaan aina lapsi- ja perhekohtaisesti, mahdolliset erityistarpeet huomioiden. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta sekä vahvistaa vanhemmuutta.

Yksilö-, pari- ja perhetapaamisten tavoite on auttaa eronneita vanhempia erottamaan vanhemmuussuhteen jatkuminen parisuhteen päättymisestä. Työskentelyn aikana lapsen tilanne tehdään näkyväksi ja tuetaan yhteistyövanhemmuuden rakentumista vanhempien välillä.

Työskentelyn avulla vanhemmat saavat arjen toimimaan paremmin ja lapsen tarpeet tulevat huomioiduiksi. Vanhemmat saavat voimavaroja omaan jaksamiseen. Työskentelyssä osapuolet tulevat turvallisissa olosuhteissa kuulluiksi ja uudet näkökulmat selkiyttävät vanhempien omaa ajattelua.

Vankilan perheosasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden suorittaa vankeusrangaistusta tai olla tutkintavankeudessa alle kolmevuotiaan lapsensa kanssa. Perheosastojakson alkaessa lapsen tulee olla alle kaksivuotias. Perheosastolle voi tulla jo raskauden aikana.

Vanajan avovankilassa perheosastolla on 10 paikkaa vankeusvangeille lapsineen ja Hämeenlinnan vankilan osasto on kaksipaikkainen ja tarkoitettu tutkintavangeille.

Vankilan perheosaston Vanajan ja Hämeenlinnan yksiköt ovat vankilan tiloissa ja valvonnassa, mutta yksiköiden toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry. Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry kuuluu Ensi- ja turvakotien liittoon.

Lapsen sijoittamisesta perheosastolle päättää kotikunnan lastensuojelu, ja lapset ovat lastensuojelun avohuollon tukitoimena sijoitettuja. Päätös lapsen sijoittamisesta perheosastolle voidaan tehdä, jos se on lapsen edun mukaista.

Vanhemman sijoittamisesta perheosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus. Valmisteluissa kuullaan Vanajan vankilan ja perheosaston edustajia. Päätöksen yhteydessä sovitaan myös yhteistyöstä lapsen kotikunnan lastensuojelun sosiaalityön kanssa.

Vanajan vankilan perheosastolla on henkilökunta paikalla vuoden jokaisena päivänä klo 7-22. Hämeenlinnan vankilan perheosastolla on henkilökuntaa myös joka päivä silloin, kun sinne on sijoitettu tutkintavanki lapsensa kanssa.

Turvakotiin voivat hakeutua kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet henkilöt ikään tai sukupuoleen katsomatta. Turvakotiin voi tulla yksin tai yhdessä perheen kanssa.

Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen. Turvakotiin hakeutumisen syynä ei tarvitse olla fyysinen väkivalta. Väkivalta voi olla esimerkiksi myös henkistä, taloudellista, seksuaalista, vainoa tai kulttuuriin tai uskontoon liittyvää.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakoti tarjoaa akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen. Turvakodilla etsitään yhdessä ratkaisuja ja voimavaroja turvallisempaan tulevaisuuteen. Asiakkaalle tai perheelle annetaan käyttöön oma huone turvakotiasumisen ajaksi. Huoneessa on oma kylpyhuone ja WC, sängyt ja minikeittiö. Huoneessa on myös oma jääkaappi ja pieni pakastin. Turvakodissa on henkilöstä ympäri vuorokauden.

Auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä. Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.

Aikuisten ja lasten viidellä tapaamiskerralla on kuusi teemaa:

• luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin luominen
• väkivallan käsittely ja uusiutumisen riskin arviointi
• vanhemmuustyöskentely ja lapsen huomioiminen
• asiakkaan oma tarina, kuulluksi tuleminen ja toivon
luominen
• voimavarojen ja keinojen etsintä sekä selviytymisen
tukeminen
• työskentelyjakson ja jatkotyöskentelytarpeen
arvioiminen.

Lapsi saa apua kokemaansa väkivaltaan ja siitä selviytymisen ja turvasuunnitelman väkivallan
uusiutumisen varalle.

Aikuinen (väkivallan kokija tai tekijä) saa tukea väkivallan katkaisemiseen ja väkivallattoman
elämän vahvistamiseen.

Mikäli lapsen ja toisen vanhemman tapaamiseen liittyy erityistä huolta, voidaan tapaaminen järjestää valvotusti, tuetusti tai valvottuna vaihtona. Tapaamispaikka Poukama mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Poukamalla on yli 15 vuoden kokemus tapaamispaikkatyöstä. Pitkäjänteinen työn kehittäminen takaa palvelun laadun. Tapaamispaikka Poukama noudattaa työssään Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan laatukriteereitä, jotka auditoidaan säännöllisesti.

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta ja toiminnassa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus.

Tapaamisissa on aina mukana ohjaaja, jonka tehtävänä on turvata tapaamisen sujuminen lapsen edun mukaisesti sekä tarvittaessa olla tukena lapsen hoidossa. Tapaamiset on mahdollista tarvittaessa järjestää niin, etteivät vanhemmat tapaa toisiaan.

Poukamassa järjestetään:

* valvottuja tapaamisia
* tuettuja tapaamisia
* tuettuja kotitapaamisia
* valvottuja vaihtoja
* valvottuja kotitapaamisia
* valvottuja yön yli tapaamisia
* tuettuja koko päivän tapaamisia

Yksilö-, pari- ja perhetapaamisten tavoite on auttaa eronneita vanhempia erottamaan vanhemmuussuhteen jatkuminen parisuhteen päättymisestä. Työskentelyn aikana lapsen tilanne tehdään näkyväksi ja tuetaan yhteistyövanhemmuuden rakentumista vanhempien välillä.

Työskentelyn avulla vanhemmat saavat arjen toimimaan paremmin ja lapsen tarpeet tulevat huomioiduiksi. Vanhemmat saavat voimavaroja omaan jaksamiseen. Työskentelyssä osapuolet tulevat turvallisissa olosuhteissa kuulluiksi ja uudet näkökulmat selkiyttävät vanhempien omaa ajattelua.

Auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä. Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.

Aikuisten ja lasten viidellä tapaamiskerralla on kuusi teemaa:

• luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin luominen
• väkivallan käsittely ja uusiutumisen riskin arviointi
• vanhemmuustyöskentely ja lapsen huomioiminen
• asiakkaan oma tarina, kuulluksi tuleminen ja toivon
luominen
• voimavarojen ja keinojen etsintä sekä selviytymisen
tukeminen
• työskentelyjakson ja jatkotyöskentelytarpeen
arvioiminen.

Lapsi saa apua kokemaansa väkivaltaan ja siitä selviytymisen ja turvasuunnitelman väkivallan
uusiutumisen varalle.

Aikuinen (väkivallan kokija tai tekijä) saa tukea väkivallan katkaisemiseen ja väkivallattoman
elämän vahvistamiseen.

Turvakotiin voivat hakeutua kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet henkilöt ikään tai sukupuoleen katsomatta. Turvakotiin voi tulla yksin tai yhdessä perheen kanssa.

Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen. Turvakotiin hakeutumisen syynä ei tarvitse olla fyysinen väkivalta. Väkivalta voi olla esimerkiksi myös henkistä, taloudellista, seksuaalista, vainoa tai kulttuuriin tai uskontoon liittyvää.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakoti tarjoaa akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen. Turvakodilla etsitään yhdessä ratkaisuja ja voimavaroja turvallisempaan tulevaisuuteen. Asiakkaalle tai perheelle annetaan käyttöön oma huone turvakotiasumisen ajaksi. Huoneessa on oma kylpyhuone ja WC, sängyt ja minikeittiö. Huoneessa on myös oma jääkaappi ja pieni pakastin. Turvakodissa on henkilöstä ympäri vuorokauden.

Mikäli lapsen ja toisen vanhemman tapaamiseen liittyy erityistä huolta, voidaan tapaaminen järjestää valvotusti, tuetusti tai valvottuna vaihtona. Tapaamispaikka Poukama mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Poukamalla on yli 15 vuoden kokemus tapaamispaikkatyöstä. Pitkäjänteinen työn kehittäminen takaa palvelun laadun. Tapaamispaikka Poukama noudattaa työssään Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan laatukriteereitä, jotka auditoidaan säännöllisesti.

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta ja toiminnassa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus.

Tapaamisissa on aina mukana ohjaaja, jonka tehtävänä on turvata tapaamisen sujuminen lapsen edun mukaisesti sekä tarvittaessa olla tukena lapsen hoidossa. Tapaamiset on mahdollista tarvittaessa järjestää niin, etteivät vanhemmat tapaa toisiaan.

Poukamassa järjestetään:

* valvottuja tapaamisia
* tuettuja tapaamisia
* tuettuja kotitapaamisia
* valvottuja vaihtoja
* valvottuja kotitapaamisia
* valvottuja yön yli tapaamisia
* tuettuja koko päivän tapaamisia

Vankilan perheosasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden suorittaa vankeusrangaistusta tai olla tutkintavankeudessa alle kolmevuotiaan lapsensa kanssa. Perheosastojakson alkaessa lapsen tulee olla alle kaksivuotias. Perheosastolle voi tulla jo raskauden aikana.

Vanajan avovankilassa perheosastolla on 10 paikkaa vankeusvangeille lapsineen ja Hämeenlinnan vankilan osasto on kaksipaikkainen ja tarkoitettu tutkintavangeille.

Vankilan perheosaston Vanajan ja Hämeenlinnan yksiköt ovat vankilan tiloissa ja valvonnassa, mutta yksiköiden toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry. Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry kuuluu Ensi- ja turvakotien liittoon.

Lapsen sijoittamisesta perheosastolle päättää kotikunnan lastensuojelu, ja lapset ovat lastensuojelun avohuollon tukitoimena sijoitettuja. Päätös lapsen sijoittamisesta perheosastolle voidaan tehdä, jos se on lapsen edun mukaista.

Vanhemman sijoittamisesta perheosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus. Valmisteluissa kuullaan Vanajan vankilan ja perheosaston edustajia. Päätöksen yhteydessä sovitaan myös yhteistyöstä lapsen kotikunnan lastensuojelun sosiaalityön kanssa.

Vanajan vankilan perheosastolla on henkilökunta paikalla vuoden jokaisena päivänä klo 7-22. Hämeenlinnan vankilan perheosastolla on henkilökuntaa myös joka päivä silloin, kun sinne on sijoitettu tutkintavanki lapsensa kanssa.

Lähisuhdeväkivaltatyöstä saat apua, mikäli lähisuhteissasi on väkivaltaa tai sen uhkaa, tai olet huolissasi omasta väkivaltaisesta tai uhkaavasta käyttäytymisestäsi. Tilanne voi olla akuutti tai tapahtumista on voinut kulua aikaa, mutta tapahtumat vaikuttavat edelleen elämääsi. Lähisuhdeväkivaltatyössä voit puhua lähisuhdeväkivallasta turvallisesti ammattilaisen kanssa. Lähisuhdeväkivaltatyö on tarkoitettu lapsille ja aikuisille. Palvelu on maksutonta.

Lähisuhdeväkivaltatyön tavoitteena on turvallisuuden varmistaminen, väkivallan loppuminen ja voimavarojen vahvistuminen. Voit käydä yksilökäynneillä, parikäynneillä tai perhetapaamisissa. Mikäli olet väkivallan kokija, voit myös osallistua vertaistukiryhmään. Lapsiperheiden kanssa työskentelyn lähtökohtana on lapsen etu ja vanhemmuuden tukeminen.

Vauvaperheohjauksesta saat apua jaksamiseen sekä vauvan uni- ja vuorokausirytmin löytymiseen, kun vauvan yöheräily ja itkuisuus uuvuttavat. Saat apua myös uupumuksesta tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta toipumisessa, kun tunnet itsesi väsyneeksi ja alavireiseksi.

Vauvaperheohjaukseen kuuluu:
* Keskustelutukea
* Puhelinneuvontaa
* Yksilö- ja perhetapaamisia
* Kotiin tehtävää työtä
* Perhekerhovierailuja
* Vertaisryhmätoimintaa
* Valtakunnallinen chat-palvelu

Tarvittaessa perheellesi voidaan järjestää viiden vuorokauden mittaisia univalverytmitysjaksoja ensikodissa, mikäli keskustelutuki vauvan syntymän jälkeen ei tuo riittävästi apua. Tähän jaksoon tarvitaan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän myöntämä maksusitoumus.

Turvakodissa saat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Saat omaohjaajan, joka tekee kanssasi suunnitelmallista kriisi- ja väkivaltatyötä. Pääset käsittelemään väkivaltakokemuksiasi ja saat tietoa väkivallasta ilmiönä ja traumaattisena kokemuksena.

Turvakodissa tapaat sosiaalityöntekijän, joka selvittää tilannettasi ja auttaa suunnittelemaan turvallisempaa tulevaisuutta. Saat tarvittaessa apua myös käytännön asioiden kuten asumisen tai lähestymiskiellon järjestämiseen. Turvakotityössä huomioidaan erityisesti lapsen näkökulma. Mikäli tulet turvakotiin lapsen kanssa, myös lapsi saa tukea ikätason mukaisesti. Pohdimme myös kanssasi väkivallan vaikutusta vanhemmuuteen.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saat oman huoneen käyttöösi. Käytössäsi on myös yhteinen keittiö-oleskelutila sekä tv-huone. Turvakodilla voit elää normaalia arkeasi ja esimerkiksi käydä töissä, jos se on turvallista.

Vapaaehtoisdoula tukee Sinua kun valmistaudut synnytykseen ja synnytyksessä, mikäli Sinulla on erityinen tarve synnytystukihenkilölle. Vapaaehtoisdoulan läsnäolo rauhoittaa, lisää synnytyskokemuksen turvallisuutta ja vähentää synnyttäjän kivunlievityksen tarvetta. Vapaaehtoisdoulan tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Hän toimii perheesi toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Ero lapsiperheessä -toiminnasta saat apua ja tukea erokriisin keskellä keskustelutuen, erotukihenkilötoiminnan tai vertaisryhmätoiminnan keinoin.

Kahdenkeskisessä keskustelutuessa saat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa eroon sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Työskentelyssä pidetään esillä lapsen näkökulmaa ja saat apua yhteistyövanhemmuuden toteuttamisessa. Tapaamisia voi olla 1- 5 kertaa. Voit asioida anonyymisti ja maksutta.

Erotukihenkilö kuuntelee ja neuvoo käytännön asioissa omaan kokemukseen pohjautuen ja on vertaistukena erotilanteen tuomassa muuttuneessa elämäntilanteessasi. Erotukihenkilö on koulutettu vapaaehtoinen.

Erovertaiskahvilassa pääset tutustumaan muihin eronneisiin aikuisiin. Osallistujat keskustelevat eroamiseen sekä lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset, jotka ovat itsekin eron läpikäyneitä vanhempia. Mukana voi olla myös työntekijä.

Lapsella on asiaa -vertaisryhmässä lapsi saa mahdollisuuden jakaa arkea helpottavia asioita muiden samassa tilanteessa olevien lasten kanssa. Ryhmässä lapset käsittelevät leikin, satujen ja piirtämisen avulla erotilanteen herättämiä tunteita ja kysymyksiä sekä pohtivat hyvää mieltä tuovia asioita.

Suomalainen eroseminaari on koulutetun ohjaajan vetämä vertaisryhmä, jossa osallistujat käsittelevät eroon liittyviä kysymyksiä, tunteita ja tapahtumia. Ryhmän teemoja ovat eroon johtaneet mekanismit, parisuhteiden rakenteet sekä eroon liittyvät tunteet kuten viha, pelko, suru ja yksinäisyys.

Voit tarvita ensikodin tukea, jos
* tukiverkostosi on vähäinen
* Sinulla ei ole kokemusta vauvan hoidosta
* vanhemmuuteen liittyy pelkoa tai epävarmuutta
* Sinulla on psyykkinen tai fyysinen sairaus
* käytät käyttää päihteitä
* elämäntilanteesi, esimerkiksi parisuhde on kuormittava

Ensikodissa saat tukea vanhemmuuteen ja vauvaperheen arjen hallintaan. Saat opetusta vauvan hoitoon sekä vuorovaikutuksen vahvistamiseen vauvan kanssa. Henkilökunta varmistaa varmistaa vauvan turvallisen hoidon.

Koko perhe voi asua ensikodissa. Työntekijöiden tarjoaman avun lisäksi saat vertaistukea muilta ensikodissa asuvilta perheiltä. Ensikodissa on seitsemän perhepaikkaa. Sinulle ja vauvallesi nimetään omat työntekijät. Kotiutumisen jälkeen voit saada ensikodista tukea itsenäiseen elämään.

Tapaamispaikka on tarkoitettu vanhempien eron tai lastensuojelun sijoituksen vuoksi toisistaan erillään asuville lapsille ja vanhemmille.

Tapaamispaikassa järjestetään tuettuja ja valvottuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Tapaamispaikka tarjoaa turvallisen tilan lapselle ja hänestä erossa asuvalle vanhemmalle. Työntekijä on tapaamisessa mukana tai tarvittaessa saatavilla lapsen ja vanhemman tueksi. Tapaamispaikka toteuttaa myös yön yli kestäviä tuettuja tapaamisia.

Tarve valvotuille tai tuetuille tapaamisille voi syntyä esimerkiksi silloin, kun on huolta vanhemman päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista tai lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta. Myös vanhempien välisten ristiriitojen vuoksi voi tulla tarve työntekijöiden järjestämille tapaamisille tai valvotuille vaihdoille.

Tapaamispaikan työntekijät ovat apuna vahvistamassa lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta sekä tapaajan vanhemmuutta. Tapaamispaikassa vanhempi saa tukea vuorovaikutuksen vahvistamisessa tai pienen lapsen hoitamisen opettelussa.

Voit saada tukea arjessa jaksamiseen ja vanhemmuuteen vertaisryhmätoiminnasta. Toiminta ennaltaehkäisee yhden vanhemman perheen vanhemman kuormittumista. Ryhmät ovat avoimia ja maksuttomia eivätkä edellytä sitoutumista.

Viikkohuili on vertaistukiryhmä alle kolmivuotiaiden lasten perheille ja se järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa. Olkkari on vertaistukiryhmä yli kolmivuotiaiden lasten perheille ja se kokoontuu kerran kuukaudessa.

Vauvaperheohjauksesta saat apua jaksamiseen sekä vauvan uni- ja vuorokausirytmin löytymiseen, kun vauvan yöheräily ja itkuisuus uuvuttavat. Saat apua myös uupumuksesta tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta toipumisessa, kun tunnet itsesi väsyneeksi ja alavireiseksi.

Vauvaperheohjaukseen kuuluu:
* Keskustelutukea
* Puhelinneuvontaa
* Yksilö- ja perhetapaamisia
* Kotiin tehtävää työtä
* Perhekerhovierailuja
* Vertaisryhmätoimintaa
* Valtakunnallinen chat-palvelu

Tarvittaessa perheellesi voidaan järjestää viiden vuorokauden mittaisia univalverytmitysjaksoja ensikodissa, mikäli keskustelutuki vauvan syntymän jälkeen ei tuo riittävästi apua. Tähän jaksoon tarvitaan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän myöntämä maksusitoumus.

Vapaaehtoisdoula tukee Sinua kun valmistaudut synnytykseen ja synnytyksessä, mikäli Sinulla on erityinen tarve synnytystukihenkilölle. Vapaaehtoisdoulan läsnäolo rauhoittaa, lisää synnytyskokemuksen turvallisuutta ja vähentää synnyttäjän kivunlievityksen tarvetta. Vapaaehtoisdoulan tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Hän toimii perheesi toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Lähisuhdeväkivaltatyöstä saat apua, mikäli lähisuhteissasi on väkivaltaa tai sen uhkaa, tai olet huolissasi omasta väkivaltaisesta tai uhkaavasta käyttäytymisestäsi. Tilanne voi olla akuutti tai tapahtumista on voinut kulua aikaa, mutta tapahtumat vaikuttavat edelleen elämääsi. Lähisuhdeväkivaltatyössä voit puhua lähisuhdeväkivallasta turvallisesti ammattilaisen kanssa. Lähisuhdeväkivaltatyö on tarkoitettu lapsille ja aikuisille. Palvelu on maksutonta.

Lähisuhdeväkivaltatyön tavoitteena on turvallisuuden varmistaminen, väkivallan loppuminen ja voimavarojen vahvistuminen. Voit käydä yksilökäynneillä, parikäynneillä tai perhetapaamisissa. Mikäli olet väkivallan kokija, voit myös osallistua vertaistukiryhmään. Lapsiperheiden kanssa työskentelyn lähtökohtana on lapsen etu ja vanhemmuuden tukeminen.

Turvakodissa saat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Saat omaohjaajan, joka tekee kanssasi suunnitelmallista kriisi- ja väkivaltatyötä. Pääset käsittelemään väkivaltakokemuksiasi ja saat tietoa väkivallasta ilmiönä ja traumaattisena kokemuksena.

Turvakodissa tapaat sosiaalityöntekijän, joka selvittää tilannettasi ja auttaa suunnittelemaan turvallisempaa tulevaisuutta. Saat tarvittaessa apua myös käytännön asioiden kuten asumisen tai lähestymiskiellon järjestämiseen. Turvakotityössä huomioidaan erityisesti lapsen näkökulma. Mikäli tulet turvakotiin lapsen kanssa, myös lapsi saa tukea ikätason mukaisesti. Pohdimme myös kanssasi väkivallan vaikutusta vanhemmuuteen.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saat oman huoneen käyttöösi. Käytössäsi on myös yhteinen keittiö-oleskelutila sekä tv-huone. Turvakodilla voit elää normaalia arkeasi ja esimerkiksi käydä töissä, jos se on turvallista.

Voit saada tukea arjessa jaksamiseen ja vanhemmuuteen vertaisryhmätoiminnasta. Toiminta ennaltaehkäisee yhden vanhemman perheen vanhemman kuormittumista. Ryhmät ovat avoimia ja maksuttomia eivätkä edellytä sitoutumista.

Viikkohuili on vertaistukiryhmä alle kolmivuotiaiden lasten perheille ja se järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa. Olkkari on vertaistukiryhmä yli kolmivuotiaiden lasten perheille ja se kokoontuu kerran kuukaudessa.

Voit tarvita ensikodin tukea, jos
* tukiverkostosi on vähäinen
* Sinulla ei ole kokemusta vauvan hoidosta
* vanhemmuuteen liittyy pelkoa tai epävarmuutta
* Sinulla on psyykkinen tai fyysinen sairaus
* käytät käyttää päihteitä
* elämäntilanteesi, esimerkiksi parisuhde on kuormittava

Ensikodissa saat tukea vanhemmuuteen ja vauvaperheen arjen hallintaan. Saat opetusta vauvan hoitoon sekä vuorovaikutuksen vahvistamiseen vauvan kanssa. Henkilökunta varmistaa varmistaa vauvan turvallisen hoidon.

Koko perhe voi asua ensikodissa. Työntekijöiden tarjoaman avun lisäksi saat vertaistukea muilta ensikodissa asuvilta perheiltä. Ensikodissa on seitsemän perhepaikkaa. Sinulle ja vauvallesi nimetään omat työntekijät. Kotiutumisen jälkeen voit saada ensikodista tukea itsenäiseen elämään.

Ero lapsiperheessä -toiminnasta saat apua ja tukea erokriisin keskellä keskustelutuen, erotukihenkilötoiminnan tai vertaisryhmätoiminnan keinoin.

Kahdenkeskisessä keskustelutuessa saat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa eroon sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Työskentelyssä pidetään esillä lapsen näkökulmaa ja saat apua yhteistyövanhemmuuden toteuttamisessa. Tapaamisia voi olla 1- 5 kertaa. Voit asioida anonyymisti ja maksutta.

Erotukihenkilö kuuntelee ja neuvoo käytännön asioissa omaan kokemukseen pohjautuen ja on vertaistukena erotilanteen tuomassa muuttuneessa elämäntilanteessasi. Erotukihenkilö on koulutettu vapaaehtoinen.

Erovertaiskahvilassa pääset tutustumaan muihin eronneisiin aikuisiin. Osallistujat keskustelevat eroamiseen sekä lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset, jotka ovat itsekin eron läpikäyneitä vanhempia. Mukana voi olla myös työntekijä.

Lapsella on asiaa -vertaisryhmässä lapsi saa mahdollisuuden jakaa arkea helpottavia asioita muiden samassa tilanteessa olevien lasten kanssa. Ryhmässä lapset käsittelevät leikin, satujen ja piirtämisen avulla erotilanteen herättämiä tunteita ja kysymyksiä sekä pohtivat hyvää mieltä tuovia asioita.

Suomalainen eroseminaari on koulutetun ohjaajan vetämä vertaisryhmä, jossa osallistujat käsittelevät eroon liittyviä kysymyksiä, tunteita ja tapahtumia. Ryhmän teemoja ovat eroon johtaneet mekanismit, parisuhteiden rakenteet sekä eroon liittyvät tunteet kuten viha, pelko, suru ja yksinäisyys.

Tapaamispaikka on tarkoitettu vanhempien eron tai lastensuojelun sijoituksen vuoksi toisistaan erillään asuville lapsille ja vanhemmille.

Tapaamispaikassa järjestetään tuettuja ja valvottuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Tapaamispaikka tarjoaa turvallisen tilan lapselle ja hänestä erossa asuvalle vanhemmalle. Työntekijä on tapaamisessa mukana tai tarvittaessa saatavilla lapsen ja vanhemman tueksi. Tapaamispaikka toteuttaa myös yön yli kestäviä tuettuja tapaamisia.

Tarve valvotuille tai tuetuille tapaamisille voi syntyä esimerkiksi silloin, kun on huolta vanhemman päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista tai lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta. Myös vanhempien välisten ristiriitojen vuoksi voi tulla tarve työntekijöiden järjestämille tapaamisille tai valvotuille vaihdoille.

Tapaamispaikan työntekijät ovat apuna vahvistamassa lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta sekä tapaajan vanhemmuutta. Tapaamispaikassa vanhempi saa tukea vuorovaikutuksen vahvistamisessa tai pienen lapsen hoitamisen opettelussa.

Voit ottaa yhteyttä Vanhemmuuden tuki -yksikkö HELMEN vauvaperheohjaukseen, mikäli kaipaat apua ja tukea

* raskauden herättämiin tunteisiin
* jaksamattomuuteen
* synnytyksen jälkeiseen alakuloon
* vauvantahtisen arjen rytmittämiseen
* mikäli vauvasi on itkuinen tai nukkuu huonosti
* varhaiseen vuorovaikutukseen
* vauvan ja vanhemmuuden tuoman ilon löytymiseen

Toimintamme tavoitteena on ennaltaehkäistä vanhempien uupumista ja vanhemmuutta kuormittavaa stressiä.
Kohtaamme perheitä yksilöllisesti yksilö-, pari- ja perhetapaamisilla ja teemme kotikäyntejä. Voimme keskustella tilanteestasi myös puhelimitse.

Avopalveluyksikkö Liinan etsivän ja matalan kynnyksen työssä pohdimme kanssasi vauvan tuloon ja vauva-arkeen liittyviä asioita, mikäli sinua mietityttää oma tai läheisen päihteiden käyttö. Mikä on teidän perheenne elämäntilanne ja mitä tukea te toivoisitte?

Liinasta saat tietoa päihteiden käytön vaikutuksesta ja voit alkaa pohtimaan omaa tilannettasi ja vanhemmuuttasi suhteessa päihteisiin lapsen näkökulmasta. Toimintamme perustuu perheesi tarpeisiin ja tarvittaessa autamme sinua löytämään ja saamaan sopivia palveluita. Palvelumme on maksutonta, vapaaehtoista ja voit asioida meillä nimettömänä.

Vanhempien eron kokeneiden lasten vertaisryhmässä lapsesi pääsee jakamaan kokemuksiaan ja tunteitaan muiden kanssa, joilla on samankaltainen elämäntilanne. Ryhmän perusperiaatteina on lapsen näkökulman vahvistaminen, vertaisuus ja voimavarakeskeisyys.

Käsittelemme vanhempien eroa ikätasonmukaisesti; leikkien, piirtämisen, pelaamisen ja tarinoiden kautta. Ryhmän tavoitteena on auttaa lastasi käsittelemään vanhempien eroon liittyviä tunteita ja eron tuomia muutoksia. Ryhmässä tuetaan lapsia hyväksymään vanhempien ero osaksi omaa elämäänsä.

Ryhmä kokoontuu kerran viikossa yhteensä viisi kertaa. Ryhmäkerran kesto on kaksi tuntia.
Ryhmään kuuluu vanhempien alkuhaastattelu ja lopputapaaminen. Tarjoamme välipalan osallistujille. Ryhmiä järjestetään kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevässä kaksi kertaa vuodessa.

Ero lapsiperheessä -toiminnan kautta tarjoamme sekä vanhemmille, että lapsille ennaltaehkäisevää tukea ja neuvontaa erotilanteessa. Eroauttamistyöllä vahvistamme sovinnollista yhteisvanhemmuutta kun parisuhde päättyy ja tuemme lapsen hyvinvoinnin säilymistä vanhempien erossa.

Yksilö-, pari- ja perhetapaamiset kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevässä tarjoavat sinulle yksilöllistä keskustelutukea eroon ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Keskusteluissa autamme vanhempia yhteistyövanhemmuuden toteutumisessa ja lapsen näkökulman huomioimisessa.

Kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevästä saat tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.

Voit hakeutua Väkevään mikäli olet kokenut perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, altistunut sille, tai itse olet ollut väkivallan tekijä.
Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen. Työmme perustana ovat luottamuksellisuus, turvallisuus, yksilöllisyys sekä lapsilähtöisyys.

Väkevässä voit käydä sekä yksilötapaamisissa, että pari- ja perhetapaamisissa. Jokaiselle perheenjäsenelle pyrimme järjestämään oman työntekijän. Väkevästä saat myös vertaistukea eri ryhmien muodossa.

Turvakoti Ainaan voit tulla, mikäli sinuun kohdistuu perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa ikään, sukupuoleen ja erityistarpeisiin katsomatta. Turvakoti tarjoaa sinulle kriisivaiheessa turvaa ja tukea sekä mahdollisuuden lähisuhde- ja perheväkivaltakierteen katkaisuun. Turvakotiin voit tulla yksin tai lasten kanssa, mihin vuorokauden aikaan tahansa, asuinkunnasta riippumatta. Turvakotijakson pituus määritellään yksilöllisesti jokaisen asiakkaan kanssa.

Turvakodista saat:
• Apua ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä
• Yksilöllistä kriisiapua, tukea, neuvontaa ja ohjausta
• Vertaistukea muista samassa tilanteessa olevista

Turvakotiin voit tulla myös lemmikin kanssa, lisäksi teemme yhteistyötä läheisen eläinhoitolan kanssa.
Turvakodin tiloissa on huomioitu esteettömyys.

Tapaamispaikka mahdollistaa lapsen ja lapsesta erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Tapaamiset toteutetaan lapsen edusta huolehtien ja lapsen näkökulmasta tarkastellen. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lapsen ja tapaajan suhdetta, tukea vanhemmuutta sekä rakentaa yhteistyövanhemmuutta.

Tapaamispaikasta saat
* Tuettuja tapaamisia, joissa työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta sekä seuraa tapaamista.
* Valvottuja tapaamisia, joissa työntekijä on samassa tilassa ja jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä tapaajiin.
* Valvottuja vaihtoja, joita voidaan järjestää, mikäli vanhempien välillä on lähestymiskielto tai ristiriidat estävät vanhempien kohtaamisen.
Toteutamme tapaamiset sosiaalitoimen, käräjäoikeuden tai vanhempien allekirjoittaman lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen mukaisesti.

Ennen tapaamisten aloittamista järjestämme vanhemmille ja lapselle tutustumiskäynti tapaamispaikkaan. Tutustumiskäynnillä käymme läpi tapaamispaikan käytännöt ja säännöt sekä perustelut sille, miksi tapaamispaikkaa tarvitaan. Tutustumiskäynnillä lapsi pääsee tutustumaan tiloihin, joihin tulee tapaamaan vanhempaansa.

Mikäli olet kokenut väkivaltaa tai elänyt sen uhassa, voit osallistua kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevän tiloissa kokoontuvaan, suljettuun naisten ryhmään. Ryhmä käynnistyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ryhmän kesto on kaksi tuntia viikon välein, kahdeksan kertaa. Osallistujan toivotaan sitoutuvan ryhmään sen toimintajakson ajaksi.

Ryhmässä keskustellaan naisten kokemasta väkivallasta turvallisessa, vertaisuuteen perustuvassa, ammatillisesti ohjatussa ryhmässä. Ryhmässä voit kuulla muiden kokemuksia, ja kertoa omista kokemuksista sen verran kuin itse haluat. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Keskustelujen lisäksi ryhmässä voidaan hyödyntää esimerkiksi Green Care -toimintaa ja Voimauttavaa valokuvausta.

Hoivaa ja leiki -ryhmä on Avopalveluyksikkö Liinan suljettu ryhmä raskaana oleville äideille. Ryhmä alkaa raskausaikana noin rv 23-32 ja jatkuu kun vauvat ovat 2-3 kk ikäisiä.

Ryhmässä pääset keskustelemaan äitiydestä, odotusajasta ja pikkuvauva-arjesta. Pääset läpikäymään vanhemmuuden tuomia tunteita ja kurkistamaan samalla vauvan maailmaan. Ryhmässä saat leikkiä ja kokea ilon hetkiä yhdessä vauvasi kanssa rennossa ja turvallisessa ympäristössä.

Ryhmään kuuluu alkuhaastattelu, neljä ryhmätapaamista raskausaikana, ohjaajan kotikäynti kun vauva on syntynyt, sekä seitsemän ryhmätapaamista yhdessä vauvan kanssa. Ryhmäkäynnit toteutetaan kerran viikossa.

Ryhmä on luottamuksellinen ja maksuton ja ryhmään otetaan korkeintaan viisi odottajaa kerrallaan. Ryhmä kokoontuu pääosin Avopalveluyksikkö Liinan tiloissa, mutta on toteutettavissa myös muualla tarpeen mukaan.

Ensariryhmä on ensimmäisen lapsen saaneille äideille tarkoitettu, suljettu ryhmä.

Ryhmässä pääset käymään läpi monia vanhemmuuteen, lapsen kasvuun ja perhe-elämään liittyviä teemoja. Hyödynnämme ryhmässä eri alojen osaajia, jotka vierailevat ryhmässä ryhmäkauden aikana. Saat ryhmästä myös hyvää vertaistukea uudessa elämäntilanteessa.

Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, 10-12 kertaa, Koivutuvalla.

Ryhmään voi ilmoittautua alle 1-vuotiaan lapsen kanssa. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä Koivutuvan kanssa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Vauvaperheryhmä on ohjattua ja kuntouttavaa vauvaperhetyötä, joka perustuu ammatilliselle ohjaukselle sekä toisilta ryhmässä olevilta vanhemmilta saadulle vertaistuelle.

Ryhmä tarjoaa sinulle tukea monenlaisiin vanhemmuuden haasteisiin, kuten väsymys, stressi, masennus tai keinottomuuden tunteet. Ryhmästä saat vahvuutta vanhemmuuteen, sekä tukea lapsiperheen arjen rytmin ja rutiinien rakentumiseen, vauvan kasvuun ja iänmukaiseen kehitykseen. Tarkoituksenamme on vahvistaa voimavarojasi vanhempana, sekä tukea varhaista vuorovaikutusta ja turvallista kiintymyssuhdetta lapsen kanssa.

Vauvaperheryhmässä on kerrallaan 4-6 vanhempaa ja heidän alle 3-vuotiaat lapsensa. Mukaan ryhmään voit tulla jo vauvan odotusaikana. Tuttu ja turvallinen ryhmä kokoontuu noin neljän kuukauden ajan kolme kertaa viikossa, neljän tunnin ajan päivittäin. Päiväryhmät alkavat kahdesti vuodessa; tammikuussa ja syyskuussa.
Viikoittaisten ryhmätapaamisten lisäksi toimintaan sisältyy yksilö- ja perhetyöskentelyä. Työskentely voidaan toteuttaa joko päiväryhmätoiminnan tiloissa tai perheenne omassa kodissa.

Avopalveluyksikkö Liinan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä auttaa sinua silloin, kun alkoholi, lääkkeet tai huumeet ovat pieni tai suuri haaste perheenne raskaus- ja pikkulapsiaikana. Avopalveluyksikkö Liinassa tuetaan päihteetöntä raskautta ja pikkulapsiarkea, sekä tarjotaan tukea varhaiseen vuorovaikutukseen. Toimimme yhteisökuntoutuksen menetelmällä, jossa saat tukea tavoitteessasi muilta yhteisön jäseniltä. Toimintaamme kuuluu luontolähtöisyys, voimauttava valokuvaus sekä teemalliset ja toiminnalliset ryhmät.

Yhteisö kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Sen lisäksi voit tavata omaa ja lapsesi lähityöntekijää kerran kuussa tai tarvittaessa useammin. Toiminnan pääpainona on lapsilähtöisyys. Palvelu räätälöidään sinun tarpeittesi mukaisesti ja tapahtuu yhteistyössä lähi- ja viranomaisverkoston kanssa.

Vanhemmuuden tuki -yksikkö HELMEN uniohjauksesta saat apua ja tukea vauvan ja pienen lapsen unipulmiin liittyvissä asioissa. Kun lapsen päivärytmiin ja uneen liittyvät asiat askarruttavat sinua, ole yhteydessä, niin mietitään yhdessä ratkaisuja tilanteeseen.

Perheesi tilanteesta ja tarpeesta riippuen voimme miettiä unijakson toteutumista ympärivuorokautisessa yksikössämme Ainassa.

Ensikoti Iida on osa valtakunnallista Pidä kiinni® -hoitojärjestelmää, jonka ensikodit ovat erikoistuneet päihderiippuvuudesta kärsivien vauva- ja pikkulapsiperheiden kuntoutukseen, sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemiseen. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea vanhempia päihteettömyydessä ja vanhemmuudessa lapsilähtöisesti, ehkäistä sikiövaurioita ja turvata lapsen kasvu ja kehitys. Kuntoutuksemme perustuu yhteisöllisyyteen ja vertaisuuteen.

Iidassa voit harjoitella pikkulapsiperheen arkea ja päihteetöntä elämäntapaa viisipaikkaisessa, kodinomaisessa kuntoutusyhteisössä, jossa koko perheelläsi on mahdollisuus osallistua kuntoutukseen. Jokaisella perheellä on käytössään oma huone sekä kaikkien käytössä olevat yhteiset tilat.
Iidassa sinua tuetaan varhaiseen vuorovaikutukseen ja turvallisen kiintymyssuhteen luomiseen vauvan kanssa. Lisäksi tuemme sinua päivittäisissä toiminnoissa ja arkirytmin löytymisessä sekä opettelemme yhdessä arjen hallintaa. Tämän tueksi sinulle laaditaan yksilölliset tavoitteet yhdessä yhteisön kanssa.

Jos tulet ensikotiin jo raskausaikana, saat tukea tulevaan synnytykseen, sekä omaan että vauvan hyvinvointiin. Sinua tuetaan vuorovaikutukseen vauvan kanssa jo raskausaikana, jotta lapsi pysyisi mielessäsi ja kiintymyssuhde alkaisi kehittyä jo ennen vauvan syntymää. Vauvat huomioidaan ensikoti Iidan kaikessa kuntoutustoiminnassa.

Kuntoutuksemme toimii yhteisökuntoutuksen periaatteella, jossa painotetaan yhteisöllisyyden tietoista hyödyntämistä kuntoutumisen tukena. Yhteisökuntoutuksessa opettelet elämisen ja itsesi hoitamisen taitoja sekä toipumista tukevia asenteita päihteettömässä ympäristössä. Moniammatillinen henkilökuntamme on perheesi tukena ympäri vuorokauden. Asiakasperheidemme lapsilla sekä vanhemmilla on jokaisella oma lähityöntekijä. Yhteisökuntoutuksen lisäksi työskentelemme kanssasi yksilö-, pari- ja ryhmämuotoisesti.

Iloa yhdessä -ryhmä on Vanhemmuuden tukiyksikkö Helmen avoin ryhmä vauva- ja taaperoikäisille ja heidän vanhemmilleen. Ryhmä kokoontuu perjantaisin kolmen tunnin ajan. Päivään sisältyy yhdessäolon lisäksi myös ruokailu ja yhteistä tekemistä lapsen kanssa.

Ryhmä on avoin, eli voit osallistua niihin ryhmäkertoihin kun haluat. Ryhmiä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin.

Mikäli olet uusperheen äiti ja kaipaat vertaistukea, tervetuloa keskustelemaan arjesta, tunteista ja elämästä muiden uusperheiden äitien kanssa. Ryhmässä pohditaan arkea kaikkine iloineen ja suruineen vertaisuuteen perustuvassa, ammatillisesti ohjatussa ryhmässä. Ryhmässä voit kuulla muiden kokemuksia, ja kertoa omista kokemuksista sen verran kuin itse haluat. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia.

Ryhmä kokoontuu kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevän tiloissa. Ryhmän kesto on 1,5-2 tuntia kahden viikon välein, kahdeksan kertaa. Osallistujan toivotaan sitoutuvan ryhmään sen toimintajakson ajaksi.

Mietitkö millainen on hyvä isä? Miten lasta tulisi hoitaa? Osaatko antaa tukea ja saatko sitä itse?

Tule juttelemaan muiden isien kanssa isyydestä ja isänä olemisesta avoimeen Isäryhmään.
Isäryhmiä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ja niitä vetävät koulutetut vapaaehtoiset. Ryhmäkertoja on kuusi, joka toinen viikko kaksi tuntia kerrallaan.

Kaikki isäryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia ja niihin osallistuminen ei vaadi sitoutumista. Voit käydä niillä kerroilla kun itse haluat. Tarjoiluja varten toivomme kuitenkin ilmoittautumista. Ryhmäkerrat järjestetään kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevässä, ja ryhmä on avoin kaikille isille taustasta ja perhetilanteesta riippumatta.

Avopalveluyksikkö Liinan etsivän ja matalan kynnyksen työssä pohdimme kanssasi vauvan tuloon ja vauva-arkeen liittyviä asioita, mikäli sinua mietityttää oma tai läheisen päihteiden käyttö. Mikä on teidän perheenne elämäntilanne ja mitä tukea te toivoisitte?

Liinasta saat tietoa päihteiden käytön vaikutuksesta ja voit alkaa pohtimaan omaa tilannettasi ja vanhemmuuttasi suhteessa päihteisiin lapsen näkökulmasta. Toimintamme perustuu perheesi tarpeisiin ja tarvittaessa autamme sinua löytämään ja saamaan sopivia palveluita. Palvelumme on maksutonta, vapaaehtoista ja voit asioida meillä nimettömänä.

Mikäli olet uusperheen äiti ja kaipaat vertaistukea, tervetuloa keskustelemaan arjesta, tunteista ja elämästä muiden uusperheiden äitien kanssa. Ryhmässä pohditaan arkea kaikkine iloineen ja suruineen vertaisuuteen perustuvassa, ammatillisesti ohjatussa ryhmässä. Ryhmässä voit kuulla muiden kokemuksia, ja kertoa omista kokemuksista sen verran kuin itse haluat. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia.

Ryhmä kokoontuu kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevän tiloissa. Ryhmän kesto on 1,5-2 tuntia kahden viikon välein, kahdeksan kertaa. Osallistujan toivotaan sitoutuvan ryhmään sen toimintajakson ajaksi.

Vauvaperheryhmä on ohjattua ja kuntouttavaa vauvaperhetyötä, joka perustuu ammatilliselle ohjaukselle sekä toisilta ryhmässä olevilta vanhemmilta saadulle vertaistuelle.

Ryhmä tarjoaa sinulle tukea monenlaisiin vanhemmuuden haasteisiin, kuten väsymys, stressi, masennus tai keinottomuuden tunteet. Ryhmästä saat vahvuutta vanhemmuuteen, sekä tukea lapsiperheen arjen rytmin ja rutiinien rakentumiseen, vauvan kasvuun ja iänmukaiseen kehitykseen. Tarkoituksenamme on vahvistaa voimavarojasi vanhempana, sekä tukea varhaista vuorovaikutusta ja turvallista kiintymyssuhdetta lapsen kanssa.

Vauvaperheryhmässä on kerrallaan 4-6 vanhempaa ja heidän alle 3-vuotiaat lapsensa. Mukaan ryhmään voit tulla jo vauvan odotusaikana. Tuttu ja turvallinen ryhmä kokoontuu noin neljän kuukauden ajan kolme kertaa viikossa, neljän tunnin ajan päivittäin. Päiväryhmät alkavat kahdesti vuodessa; tammikuussa ja syyskuussa.
Viikoittaisten ryhmätapaamisten lisäksi toimintaan sisältyy yksilö- ja perhetyöskentelyä. Työskentely voidaan toteuttaa joko päiväryhmätoiminnan tiloissa tai perheenne omassa kodissa.

Tapaamispaikka mahdollistaa lapsen ja lapsesta erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Tapaamiset toteutetaan lapsen edusta huolehtien ja lapsen näkökulmasta tarkastellen. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lapsen ja tapaajan suhdetta, tukea vanhemmuutta sekä rakentaa yhteistyövanhemmuutta.

Tapaamispaikasta saat
* Tuettuja tapaamisia, joissa työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta sekä seuraa tapaamista.
* Valvottuja tapaamisia, joissa työntekijä on samassa tilassa ja jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä tapaajiin.
* Valvottuja vaihtoja, joita voidaan järjestää, mikäli vanhempien välillä on lähestymiskielto tai ristiriidat estävät vanhempien kohtaamisen.
Toteutamme tapaamiset sosiaalitoimen, käräjäoikeuden tai vanhempien allekirjoittaman lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen mukaisesti.

Ennen tapaamisten aloittamista järjestämme vanhemmille ja lapselle tutustumiskäynti tapaamispaikkaan. Tutustumiskäynnillä käymme läpi tapaamispaikan käytännöt ja säännöt sekä perustelut sille, miksi tapaamispaikkaa tarvitaan. Tutustumiskäynnillä lapsi pääsee tutustumaan tiloihin, joihin tulee tapaamaan vanhempaansa.

Iloa yhdessä -ryhmä on Vanhemmuuden tukiyksikkö Helmen avoin ryhmä vauva- ja taaperoikäisille ja heidän vanhemmilleen. Ryhmä kokoontuu perjantaisin kolmen tunnin ajan. Päivään sisältyy yhdessäolon lisäksi myös ruokailu ja yhteistä tekemistä lapsen kanssa.

Ryhmä on avoin, eli voit osallistua niihin ryhmäkertoihin kun haluat. Ryhmiä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin.

Vanhemmuuden tuki -yksikkö HELMEN uniohjauksesta saat apua ja tukea vauvan ja pienen lapsen unipulmiin liittyvissä asioissa. Kun lapsen päivärytmiin ja uneen liittyvät asiat askarruttavat sinua, ole yhteydessä, niin mietitään yhdessä ratkaisuja tilanteeseen.

Perheesi tilanteesta ja tarpeesta riippuen voimme miettiä unijakson toteutumista ympärivuorokautisessa yksikössämme Ainassa.

Avopalveluyksikkö Liinan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä auttaa sinua silloin, kun alkoholi, lääkkeet tai huumeet ovat pieni tai suuri haaste perheenne raskaus- ja pikkulapsiaikana. Avopalveluyksikkö Liinassa tuetaan päihteetöntä raskautta ja pikkulapsiarkea, sekä tarjotaan tukea varhaiseen vuorovaikutukseen. Toimimme yhteisökuntoutuksen menetelmällä, jossa saat tukea tavoitteessasi muilta yhteisön jäseniltä. Toimintaamme kuuluu luontolähtöisyys, voimauttava valokuvaus sekä teemalliset ja toiminnalliset ryhmät.

Yhteisö kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Sen lisäksi voit tavata omaa ja lapsesi lähityöntekijää kerran kuussa tai tarvittaessa useammin. Toiminnan pääpainona on lapsilähtöisyys. Palvelu räätälöidään sinun tarpeittesi mukaisesti ja tapahtuu yhteistyössä lähi- ja viranomaisverkoston kanssa.

Mikäli olet kokenut väkivaltaa tai elänyt sen uhassa, voit osallistua kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevän tiloissa kokoontuvaan, suljettuun naisten ryhmään. Ryhmä käynnistyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ryhmän kesto on kaksi tuntia viikon välein, kahdeksan kertaa. Osallistujan toivotaan sitoutuvan ryhmään sen toimintajakson ajaksi.

Ryhmässä keskustellaan naisten kokemasta väkivallasta turvallisessa, vertaisuuteen perustuvassa, ammatillisesti ohjatussa ryhmässä. Ryhmässä voit kuulla muiden kokemuksia, ja kertoa omista kokemuksista sen verran kuin itse haluat. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Keskustelujen lisäksi ryhmässä voidaan hyödyntää esimerkiksi Green Care -toimintaa ja Voimauttavaa valokuvausta.

Turvakoti Ainaan voit tulla, mikäli sinuun kohdistuu perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa ikään, sukupuoleen ja erityistarpeisiin katsomatta. Turvakoti tarjoaa sinulle kriisivaiheessa turvaa ja tukea sekä mahdollisuuden lähisuhde- ja perheväkivaltakierteen katkaisuun. Turvakotiin voit tulla yksin tai lasten kanssa, mihin vuorokauden aikaan tahansa, asuinkunnasta riippumatta. Turvakotijakson pituus määritellään yksilöllisesti jokaisen asiakkaan kanssa.

Turvakodista saat:
• Apua ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä
• Yksilöllistä kriisiapua, tukea, neuvontaa ja ohjausta
• Vertaistukea muista samassa tilanteessa olevista

Turvakotiin voit tulla myös lemmikin kanssa, lisäksi teemme yhteistyötä läheisen eläinhoitolan kanssa.
Turvakodin tiloissa on huomioitu esteettömyys.

Ero lapsiperheessä -toiminnan kautta tarjoamme sekä vanhemmille, että lapsille ennaltaehkäisevää tukea ja neuvontaa erotilanteessa. Eroauttamistyöllä vahvistamme sovinnollista yhteisvanhemmuutta kun parisuhde päättyy ja tuemme lapsen hyvinvoinnin säilymistä vanhempien erossa.

Yksilö-, pari- ja perhetapaamiset kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevässä tarjoavat sinulle yksilöllistä keskustelutukea eroon ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Keskusteluissa autamme vanhempia yhteistyövanhemmuuden toteutumisessa ja lapsen näkökulman huomioimisessa.

Voit ottaa yhteyttä Vanhemmuuden tuki -yksikkö HELMEN vauvaperheohjaukseen, mikäli kaipaat apua ja tukea

* raskauden herättämiin tunteisiin
* jaksamattomuuteen
* synnytyksen jälkeiseen alakuloon
* vauvantahtisen arjen rytmittämiseen
* mikäli vauvasi on itkuinen tai nukkuu huonosti
* varhaiseen vuorovaikutukseen
* vauvan ja vanhemmuuden tuoman ilon löytymiseen

Toimintamme tavoitteena on ennaltaehkäistä vanhempien uupumista ja vanhemmuutta kuormittavaa stressiä.
Kohtaamme perheitä yksilöllisesti yksilö-, pari- ja perhetapaamisilla ja teemme kotikäyntejä. Voimme keskustella tilanteestasi myös puhelimitse.

Kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevästä saat tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.

Voit hakeutua Väkevään mikäli olet kokenut perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, altistunut sille, tai itse olet ollut väkivallan tekijä.
Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen. Työmme perustana ovat luottamuksellisuus, turvallisuus, yksilöllisyys sekä lapsilähtöisyys.

Väkevässä voit käydä sekä yksilötapaamisissa, että pari- ja perhetapaamisissa. Jokaiselle perheenjäsenelle pyrimme järjestämään oman työntekijän. Väkevästä saat myös vertaistukea eri ryhmien muodossa.

Hoivaa ja leiki -ryhmä on Avopalveluyksikkö Liinan suljettu ryhmä raskaana oleville äideille. Ryhmä alkaa raskausaikana noin rv 23-32 ja jatkuu kun vauvat ovat 2-3 kk ikäisiä.

Ryhmässä pääset keskustelemaan äitiydestä, odotusajasta ja pikkuvauva-arjesta. Pääset läpikäymään vanhemmuuden tuomia tunteita ja kurkistamaan samalla vauvan maailmaan. Ryhmässä saat leikkiä ja kokea ilon hetkiä yhdessä vauvasi kanssa rennossa ja turvallisessa ympäristössä.

Ryhmään kuuluu alkuhaastattelu, neljä ryhmätapaamista raskausaikana, ohjaajan kotikäynti kun vauva on syntynyt, sekä seitsemän ryhmätapaamista yhdessä vauvan kanssa. Ryhmäkäynnit toteutetaan kerran viikossa.

Ryhmä on luottamuksellinen ja maksuton ja ryhmään otetaan korkeintaan viisi odottajaa kerrallaan. Ryhmä kokoontuu pääosin Avopalveluyksikkö Liinan tiloissa, mutta on toteutettavissa myös muualla tarpeen mukaan.

Ensariryhmä on ensimmäisen lapsen saaneille äideille tarkoitettu, suljettu ryhmä.

Ryhmässä pääset käymään läpi monia vanhemmuuteen, lapsen kasvuun ja perhe-elämään liittyviä teemoja. Hyödynnämme ryhmässä eri alojen osaajia, jotka vierailevat ryhmässä ryhmäkauden aikana. Saat ryhmästä myös hyvää vertaistukea uudessa elämäntilanteessa.

Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, 10-12 kertaa, Koivutuvalla.

Ryhmään voi ilmoittautua alle 1-vuotiaan lapsen kanssa. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä Koivutuvan kanssa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Vanhempien eron kokeneiden lasten vertaisryhmässä lapsesi pääsee jakamaan kokemuksiaan ja tunteitaan muiden kanssa, joilla on samankaltainen elämäntilanne. Ryhmän perusperiaatteina on lapsen näkökulman vahvistaminen, vertaisuus ja voimavarakeskeisyys.

Käsittelemme vanhempien eroa ikätasonmukaisesti; leikkien, piirtämisen, pelaamisen ja tarinoiden kautta. Ryhmän tavoitteena on auttaa lastasi käsittelemään vanhempien eroon liittyviä tunteita ja eron tuomia muutoksia. Ryhmässä tuetaan lapsia hyväksymään vanhempien ero osaksi omaa elämäänsä.

Ryhmä kokoontuu kerran viikossa yhteensä viisi kertaa. Ryhmäkerran kesto on kaksi tuntia.
Ryhmään kuuluu vanhempien alkuhaastattelu ja lopputapaaminen. Tarjoamme välipalan osallistujille. Ryhmiä järjestetään kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevässä kaksi kertaa vuodessa.

Mietitkö millainen on hyvä isä? Miten lasta tulisi hoitaa? Osaatko antaa tukea ja saatko sitä itse?

Tule juttelemaan muiden isien kanssa isyydestä ja isänä olemisesta avoimeen Isäryhmään.
Isäryhmiä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ja niitä vetävät koulutetut vapaaehtoiset. Ryhmäkertoja on kuusi, joka toinen viikko kaksi tuntia kerrallaan.

Kaikki isäryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia ja niihin osallistuminen ei vaadi sitoutumista. Voit käydä niillä kerroilla kun itse haluat. Tarjoiluja varten toivomme kuitenkin ilmoittautumista. Ryhmäkerrat järjestetään kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevässä, ja ryhmä on avoin kaikille isille taustasta ja perhetilanteesta riippumatta.

Ensikoti Iida on osa valtakunnallista Pidä kiinni® -hoitojärjestelmää, jonka ensikodit ovat erikoistuneet päihderiippuvuudesta kärsivien vauva- ja pikkulapsiperheiden kuntoutukseen, sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemiseen. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea vanhempia päihteettömyydessä ja vanhemmuudessa lapsilähtöisesti, ehkäistä sikiövaurioita ja turvata lapsen kasvu ja kehitys. Kuntoutuksemme perustuu yhteisöllisyyteen ja vertaisuuteen.

Iidassa voit harjoitella pikkulapsiperheen arkea ja päihteetöntä elämäntapaa viisipaikkaisessa, kodinomaisessa kuntoutusyhteisössä, jossa koko perheelläsi on mahdollisuus osallistua kuntoutukseen. Jokaisella perheellä on käytössään oma huone sekä kaikkien käytössä olevat yhteiset tilat.
Iidassa sinua tuetaan varhaiseen vuorovaikutukseen ja turvallisen kiintymyssuhteen luomiseen vauvan kanssa. Lisäksi tuemme sinua päivittäisissä toiminnoissa ja arkirytmin löytymisessä sekä opettelemme yhdessä arjen hallintaa. Tämän tueksi sinulle laaditaan yksilölliset tavoitteet yhdessä yhteisön kanssa.

Jos tulet ensikotiin jo raskausaikana, saat tukea tulevaan synnytykseen, sekä omaan että vauvan hyvinvointiin. Sinua tuetaan vuorovaikutukseen vauvan kanssa jo raskausaikana, jotta lapsi pysyisi mielessäsi ja kiintymyssuhde alkaisi kehittyä jo ennen vauvan syntymää. Vauvat huomioidaan ensikoti Iidan kaikessa kuntoutustoiminnassa.

Kuntoutuksemme toimii yhteisökuntoutuksen periaatteella, jossa painotetaan yhteisöllisyyden tietoista hyödyntämistä kuntoutumisen tukena. Yhteisökuntoutuksessa opettelet elämisen ja itsesi hoitamisen taitoja sekä toipumista tukevia asenteita päihteettömässä ympäristössä. Moniammatillinen henkilökuntamme on perheesi tukena ympäri vuorokauden. Asiakasperheidemme lapsilla sekä vanhemmilla on jokaisella oma lähityöntekijä. Yhteisökuntoutuksen lisäksi työskentelemme kanssasi yksilö-, pari- ja ryhmämuotoisesti.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Toiminnan tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Perheen turvaverkostoa laajentamalla myös yksin lastaan kasvattavan äidin jaksaminen helpottuu.

Kavereina toimivat miehet ovat aikuisia, eri-ikäisiä miehiä, joilla on aikaa ja halua viettää aikaa lapsen tai nuoren kanssa. Lapset ovat tavallisia, vähintään 4-vuotiaita lapsia, joilta syystä tai toisesta puuttuu yhteys isäänsä tai muihin miehiin. Lähtökohtana on, ettei toiminnassa ole tuettavia tai tukijoita.

Mieskaverit ja lapset tapaavat toisiaan keskimäärin 2–4 kertaa kuukaudessa. Kaveruudelle ei ole sääntöjä, vaan jokaisesta kaverisuhteesta muodostuu omanlaisensa.

Ensikodissa erityistä tukea tarvitsevat vauvaperheet saavat odotusajasta lähtien ympärivuorokautista, yksilöllistä, yhteisöllistä ja intensiivistä tukea vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon. Ensikoti on kodinomainen ympäristö, jossa vauva saa turvallista, ikätasoista hoivaa ja huolenpitoa.

Kuntoutus on sekä ehkäisevää että korjaavaa lastensuojelua. Ensikotiin tulemisen
taustalla perheissä on esimerkiksi mielenterveysongelmia, päihde- ja / tai väkivaltakokemuksia, sosiaalisen verkoston puutteita, elämäntilanteisiin liittyviä kriisejä, uupumusta tai vaikeuksia ymmärtää ja oppia.

Työn ydin on odotusajasta lähtien vauvan hyvinvoinnin, vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja vauvaperheen arjen tukemisessa. Kuntoutuksessa hyödynnetään yhteisöä ja vertaistukea. Arkea eletään yhdessä ammattilaisten ja vauvaperheiden kanssa ympäri vuorokauden. Kuntoutuksen tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, kiintymyssuhteen vahvistaminen, vauvan perushoidon opettelu ja vanhempien voimaantuminen.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä.

Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja välivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.

Väkivaltatyön avopalvelu muodostuu yksilö-, pari- ja perhetapaamisista sekä vertaisryhmätoiminnasta. Asiakastyötä tehdään myös puhelimitse, verkossa ja chatin välityksellä.

Väkivaltatyön avopalvelutiimissä työskentelee myös lapsityöntekijä. Lapsityöntekijän kohderyhmänä ovat 3 – 17-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka ovat kokeneet tai altistuneet perhe- tai lähisuhdeväkivallalle sekä lapset ja nuoret, joiden elämässä on lähisuhteissa turvattomuutta aiheuttava kriisitilanne.

Lapsityössä tavoitteena on lapsen turvallisuudentunteen ja itsetunnon vahvistuminen. Työskentelyssä lapsi saa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja lasta autetaan jäsentämään kokemuksiaan omaan tahtiinsa.
Lapsen kanssa työskennellessä huomioidaan koko perheen tarpeet ja lapsen vanhempien kanssa tehdään avointa yhteistyötä. Vanhempia tuetaan kannustavaan kasvatukseen ja lapsen turvallisuuden tunteen vahvistamiseen vanhemmuustyön keinoin.

Aggredi auttaa katuväkivallan tekijöitä.

Aggredi-toiminnassa on tarkoituksena kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden tai syyllistymisriskissä olevien 18 – 49-vuotiaiden väkivaltaisen käyttäytymisen vähentäminen ja ehkäiseminen yksilöllisen asiakas- ja verkostotyön avulla. Kohderyhmiin kuuluvat myös joukko- tai koulusurmaa suunnittelevat, jolloin voidaan työskennellä myös alaikäisten kanssa, eri äärijärjestöjen edustajat sekä järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautujat. Aggredin päätavoite on väkivaltarikosten vähentäminen yksilötasolla sekä yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Pääasiallinen vaikuttamismuoto on asiakastyö. Kumppanuuksien luominen ja verkostotyö sekä niiden kehittäminen ovat asiakastyön ohella Aggredin tärkeimmät toimintamuodot. Näiden lisäksi Aggredissa nähdään tärkeäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jonka toimintamuotoina ovat aihealueeseen liittyvät infotilaisuudet, koulutukset sekä viestintä ja markkinointi.

Vauvaperheryhmä Peukaloisen toiminta on suunnattu perheille, joissa on 0 – 2 -vuotias lapsi tai vauvaa odotetaan pian saapuvaksi. Peukaloiseen hakeutumisen syynä voi olla esim. yksinäisyys, väsymyskierre tai masennus. Arjen kuormittavuus tai vauvan uni- ja syömispulmat ovat riittävä syy olla yhteydessä vauvaperheryhmä Peukaloiseen.

Vauvaperheryhmä tarjoaa intensiivistä ja suunnitelmallista ryhmämuotoista vauvaperhetyötä perheille, jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja vuorokausirytmin löytämiseen. Ryhmässä tuetaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistumista.

Toiminnan tarkoituksena on voimavarojen löytäminen arjessa selviytymiseen sekä äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen siten, että äiti ja lapsi löytävät ilon toisistaan.

Miten Peukaloinen toimii?

Hyvä arki on sekä vauvan että koko perheen hyvinvoinnin perusta. Peukaloisen vauvaperheryhmässä eletään yhdessä arkea, joka tukee vauvaperheen vuorokausirytmiä ja auttaa vahvistamaan omia voimavaroja.

Vauvaperheryhmässä vaihtelevat ryhmä- ja yksilökeskeiset toiminnot. Vertaistuellisessa ryhmässä on kerrallaan 4–5 vanhempaa lapsineen. Ryhmä kokoontuu puolen vuoden ajan 2–3 päivänä viikossa 4–5 tuntia kerrallaan. Päivittäiset toistuvat arkirutiinit vahvistavat ennakoitavuuden ja hallinnan tunnetta sekä luovat rytmiä päivään. Arjen harjoittelu yhdessä vertaisten ja työntekijöiden kanssa vähentää perheessä vallitsevaa kaaoksen tuntua ja luo turvallisuutta.

Ryhmässä toimiminen tukee vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja perheen välisten suhteiden muodostamista. Osallistujien omat toiveet ja tarpeet määrittelevät, mitä ryhmässä tehdään. Ryhmässä on mahdollista käsitellä omia vaikeuksia, vahvistaa voimavaroja sekä muodostaa omaa perhearkea tukevia toimintatapoja.

Viikoittaisen ryhmätoiminnan lisäksi Peukaloisessa toteutetaan perhe- ja yksilötapaamisia.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin läheisiin miehiin.

Tällä vapaaehtoistoiminnalla tarjotaan yli 4-vuotiaille lapsille ja nuorille turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Tavoitteena on lisätä lapsen kehitystä tukevia
aikuiskontakteja.

Toiminnan ydin on kaveruus. Se ei ole tukihenkilötoimintaa, vaan vastavuoroinen kaveruussuhde, jossa aikuisella on aikuisen vastuu.

On tärkeää, että lapsi ja mieskaveri viihtyvät toistensa seurassa. Lapsi rakentaa omaan mieskaveriinsa luottamuksellisen suhteen. Mies saa itselleen tärkeän ja mielenkiintoisen tehtävän lapsen kehityksen tukijana.

Toiminta tukee myös yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamista laajentamalla perheen tukiverkostoa.

Perhetupa on avoin kohtaamisen ja yhdessä toimimisen paikka kaikille vauva- ja lapsiperheille sekä heidän lähiverkostoilleen.

Perheiden yhteisessä olohuoneessa voi tavata muita vanhempia ja lapsia tai toteuttaa omatoimista ryhmätoimintaa.

Perhetuvalla on mahdollista järjestää tarvittaessa myös tilapäistä lastenhoitoa 0-6-vuotiaille sopimuksen mukaan Perhetuvan aukioloaikoina. Sovi lastenhoidosta ennakkoon puhelimitse. Tilapäisen lastenhoidon hinta on 8 €/lapsi (max 3 tuntia).

Ero lapsiperheessä -työstä saat apua ja tukea erokriisin keskellä vertaisryhmätoiminnan, asiakastyön ja erotukihenkilötoiminnan keinoin.

Toiminnassa huomioidaan lapsen ja nuoren asema perheen kriisi- ja erotilanteessa sekä hyödynnetään vapaaehtoisuutta ja vertaisuutta. Toiminnan tarkoituksena on minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea molempien vanhempien vanhemmuuden jatkumista.

Eroauttamistyöllä vahvistetaan sovinnollista yhteisvanhemmuutta parisuhteen päättyessä ja tuetaan lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien erossa.

Eroauttamisen toimintamallissa tehdään yhteistyötä niiden äitiys- ja lastenneuvoloiden, päivähoidon ja oman organisaation eri työmuotojen kanssa, joihin eroperheillä on asiakkuus.

Doula-tukihenkilötoiminnalla tuetaan raskausaikana ja sen jälkeen tukea tarvitsevia äitejä tai vanhempia hyvään ja turvalliseen synnytyskokemukseen.

Vapaaehtoinen doula-tukihenkilö voi tukea vanhempia sairaalasta kotiin siirryttäessä myös vauvanhoidossa tai varhaisessa imetyksessä lapsivuodeaikana.

Doulan tukea on saatavilla tarvittaessa myös puhelun, WhatsAppin tai Teamsin välityksellä, jos tapaamisiin ei ole muuten mahdollisuutta.

Mikä on Doula?

Vapaaehtoisdoula on koulutettu synnytystukihenkilö, joka tarjoaa tukeaan perheille, joissa on erityisen tuen tarve. Erityisen tuen tarve on laaja käsite, jolla tarkoitetaan sellaisia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia tilanteita, joissa tulevan vauvan kannalta on tärkeää, että hänen vanhempansa saavat tukea odotukseen ja synnytykseen.

Vapaaehtoisdoulan voi saada esimerkiksi silloin, kun perheessä on vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18-vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on vakava päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu erityinen tuen tarve vauvan tai synnyttäjän näkökulmasta katsottuna.

Ottaessasi yhteyttä doulakoordinaattoriin, voit vielä keskustella tilanteestasi tarkemmin.

Baby Blues -vauvaperheohjaus tarjoaa raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen tukea ja ohjausta vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen äideille ja perheille, joissa vanhemmat ovat uupuneita tai masentuneita.

Baby Blues -vauvaperheohjaus on ennaltaehkäisevää matalankynnyksen toimintaa, jonka tavoite on:
* perheiden selviytyminen arjessa,
* perheen omien voimavarojen vahvistuminen,
* päivärytmin löytyminen ja
* vauvan ja vanhemmuuden tuoman ilon löytyminen

Vauvaperheohjaus on myös ongelmia tunnistavaa ja niitä korjaavaa lyhytkestoista ammatillista apua vauvaa odottaville ja vauvaperheille. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä vanhempien uupumista ja vanhemmuutta kuormittavaa stressiä. Baby Blues -toiminta tukee myös masennuksesta toipumista ja perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta.

Vauvaperheohjaukseen kuuluu vauvan odotukseen ja synnytykseen, vauvojen uneen, toimivaan arkeen ja vanhempana jaksamiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta vanhemmille. Siihen sisältyy myös puhelinneuvontaa, yksilö-, pari- ja perhetapaamisia, kotikäyntejä ja verkostoyhteistyötä. Työskentelyyn voi sisältyä ryhmätoimintaa ja uni-valverytmitystä.

Baby Blues -vauvaperheohjaus tarjoaa ohjausta ja tukea vauvojen vanhemmille kotona tehtävään unirytmitykseen.

Odotusaikaisessa Baby Blues -työskentelyssä vanhempia vahvistetaan tulevaan synnytykseen ja vanhemmuuteen sekä pyritään vähentämään mahdollista odotusajan ja synnytyksen jälkeistä masennusta.

Baby Blues -vauvaperheohjaus on mukana valtakunnallisessa vauvaperheiden chat -palvelussa sekä perhevalmennuksissa.

Turvakoti on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ikään, sukupuoleen, kotikuntaan tai erityistarpeisiin katsomatta. Turvakodilta saa puhelimitse ympäri vuorokauden (24 h) henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta perhe- tai lähisuhdeväkivaltatilanteessa.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä, kulttuurista tai uskonnollista, väkivallan uhkaa tai vainoa.

Turvakoti on turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalveluyksikkö (24/7). Asiakkaaksi voi hakeutua mihin vuorokaudenaikaan tahansa: oma-aloitteisesti tai jonkin tahon ohjaamana. Tarvittaessa turvakotiin voi tulla nimettömänä.

Henkisen tuen ja keskusteluavun lisäksi turvakodista saa apua käytännön asioiden, kuten asumisen, sosiaalipalveluiden, rikosasioiden, kuten esim. lähestymiskiellon, järjestämiseen.

Turvakodilla on käytettävissä tulkkipalvelut.

Turvakotiin voit hakeutua asuinkunnastasi riippumatta.

Jannikassa tuetaan vanhempia päihteettömyydessä, vanhemmuudessa, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä elämänhallinnassa, mikä toteutuu yhteisöllisyyden ja vertaistuen avulla. Lisäksi reflektiivisellä työotteella tuetaan vanhempaa ymmärtämään lapsen kokemuksia ja tunteita.

Jannikan yhteisökuntoutusjaksolle voi ohjautua raskaana oleva äiti tai perhe, joissa on alle 3-vuotias lapsi. Myös isät ovat tervetulleita.

Jannikan yhteisökuntoutusviikko rakentuu kolmesta yhteisökuntoutuspäivästä. Yhteisökuntoutuspäivät sisältävät vanhemmuus- ja päihderyhmiä, vuorovaikutusta tukevaa hoivaa ja leiki -ryhmiä sekä perhekohtaista Theraplay -työskentelyä. Perheiden kanssa työskennellään yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti. Jokaisella perheellä on oma työntekijä, jonka kanssa käydään perhekohtaisia keskusteluja. Kuntoutusjakson aikana perhe asuu omassa kodissa. Kuntoutusjakson pituudesta sovitaan perheen sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteisöpäivien aikana tarjoamme aamupalan, lounaan ja välipalan.

Jannikassa vanhemmilla on mahdollisuus toipua päihderiippuvuudesta ja saada samalla tukea sellaiseen vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen, jotka tukevat lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Tuen avulla lapsi saa turvallisen lapsiperheen arjen, päihteettömän ja läsnä olevan vanhemman sekä mahdollisuuden olla vanhemman tai vanhempiensa kanssa turvatussa ympäristössä. Yhteisöllisyys ja vertaisuus tukee vanhempaa huomioimaan lapsen hyvinvointia kaikissa tilanteissa.

Jannikassa tehdään myös etsivän ja matalan kynnyksen työskentelyä, jonka tavoitteena on kohdata päihteiden käytön riskissä olevat odottavat sekä vauva- ja pikkulapsiperheet. Pidä kiinni -etsivän ja matalan kynnyksen työhön kuuluvat erilaiset ryhmät, jalkautuva työ, erilaiset yhteistyömuodot sekä ammattilaisten konsultaatiot ja koulutukset. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus keskustella nimettömästi esimerkiksi päihteiden käytön vaikutuksesta raskauteen tai vauvaan, omasta tilanteestaan tai avun saamisesta.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä.

Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja välivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.

Väkivaltatyön avopalvelu muodostuu yksilö-, pari- ja perhetapaamisista sekä vertaisryhmätoiminnasta. Asiakastyötä tehdään myös puhelimitse, verkossa ja chatin välityksellä.

Väkivaltatyön avopalvelutiimissä työskentelee myös lapsityöntekijä. Lapsityöntekijän kohderyhmänä ovat 3 – 17-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka ovat kokeneet tai altistuneet perhe- tai lähisuhdeväkivallalle sekä lapset ja nuoret, joiden elämässä on lähisuhteissa turvattomuutta aiheuttava kriisitilanne.

Lapsityössä tavoitteena on lapsen turvallisuudentunteen ja itsetunnon vahvistuminen. Työskentelyssä lapsi saa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja lasta autetaan jäsentämään kokemuksiaan omaan tahtiinsa.
Lapsen kanssa työskennellessä huomioidaan koko perheen tarpeet ja lapsen vanhempien kanssa tehdään avointa yhteistyötä. Vanhempia tuetaan kannustavaan kasvatukseen ja lapsen turvallisuuden tunteen vahvistamiseen vanhemmuustyön keinoin.

Aggredi auttaa katuväkivallan tekijöitä.

Aggredi-toiminnassa on tarkoituksena kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden tai syyllistymisriskissä olevien 18 – 49-vuotiaiden väkivaltaisen käyttäytymisen vähentäminen ja ehkäiseminen yksilöllisen asiakas- ja verkostotyön avulla. Kohderyhmiin kuuluvat myös joukko- tai koulusurmaa suunnittelevat, jolloin voidaan työskennellä myös alaikäisten kanssa, eri äärijärjestöjen edustajat sekä järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautujat. Aggredin päätavoite on väkivaltarikosten vähentäminen yksilötasolla sekä yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Pääasiallinen vaikuttamismuoto on asiakastyö. Kumppanuuksien luominen ja verkostotyö sekä niiden kehittäminen ovat asiakastyön ohella Aggredin tärkeimmät toimintamuodot. Näiden lisäksi Aggredissa nähdään tärkeäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jonka toimintamuotoina ovat aihealueeseen liittyvät infotilaisuudet, koulutukset sekä viestintä ja markkinointi.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin läheisiin miehiin.

Tällä vapaaehtoistoiminnalla tarjotaan yli 4-vuotiaille lapsille ja nuorille turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Tavoitteena on lisätä lapsen kehitystä tukevia
aikuiskontakteja.

Toiminnan ydin on kaveruus. Se ei ole tukihenkilötoimintaa, vaan vastavuoroinen kaveruussuhde, jossa aikuisella on aikuisen vastuu.

On tärkeää, että lapsi ja mieskaveri viihtyvät toistensa seurassa. Lapsi rakentaa omaan mieskaveriinsa luottamuksellisen suhteen. Mies saa itselleen tärkeän ja mielenkiintoisen tehtävän lapsen kehityksen tukijana.

Toiminta tukee myös yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamista laajentamalla perheen tukiverkostoa.

Turvakoti on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ikään, sukupuoleen, kotikuntaan tai erityistarpeisiin katsomatta. Turvakodilta saa puhelimitse ympäri vuorokauden (24 h) henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta perhe- tai lähisuhdeväkivaltatilanteessa.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä, kulttuurista tai uskonnollista, väkivallan uhkaa tai vainoa.

Turvakoti on turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalveluyksikkö (24/7). Asiakkaaksi voi hakeutua mihin vuorokaudenaikaan tahansa: oma-aloitteisesti tai jonkin tahon ohjaamana. Tarvittaessa turvakotiin voi tulla nimettömänä.

Henkisen tuen ja keskusteluavun lisäksi turvakodista saa apua käytännön asioiden, kuten asumisen, sosiaalipalveluiden, rikosasioiden, kuten esim. lähestymiskiellon, järjestämiseen.

Turvakodilla on käytettävissä tulkkipalvelut.

Turvakotiin voit hakeutua asuinkunnastasi riippumatta.

Jannikassa tuetaan vanhempia päihteettömyydessä, vanhemmuudessa, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä elämänhallinnassa, mikä toteutuu yhteisöllisyyden ja vertaistuen avulla. Lisäksi reflektiivisellä työotteella tuetaan vanhempaa ymmärtämään lapsen kokemuksia ja tunteita.

Jannikan yhteisökuntoutusjaksolle voi ohjautua raskaana oleva äiti tai perhe, joissa on alle 3-vuotias lapsi. Myös isät ovat tervetulleita.

Jannikan yhteisökuntoutusviikko rakentuu kolmesta yhteisökuntoutuspäivästä. Yhteisökuntoutuspäivät sisältävät vanhemmuus- ja päihderyhmiä, vuorovaikutusta tukevaa hoivaa ja leiki -ryhmiä sekä perhekohtaista Theraplay -työskentelyä. Perheiden kanssa työskennellään yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti. Jokaisella perheellä on oma työntekijä, jonka kanssa käydään perhekohtaisia keskusteluja. Kuntoutusjakson aikana perhe asuu omassa kodissa. Kuntoutusjakson pituudesta sovitaan perheen sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteisöpäivien aikana tarjoamme aamupalan, lounaan ja välipalan.

Jannikassa vanhemmilla on mahdollisuus toipua päihderiippuvuudesta ja saada samalla tukea sellaiseen vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen, jotka tukevat lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Tuen avulla lapsi saa turvallisen lapsiperheen arjen, päihteettömän ja läsnä olevan vanhemman sekä mahdollisuuden olla vanhemman tai vanhempiensa kanssa turvatussa ympäristössä. Yhteisöllisyys ja vertaisuus tukee vanhempaa huomioimaan lapsen hyvinvointia kaikissa tilanteissa.

Jannikassa tehdään myös etsivän ja matalan kynnyksen työskentelyä, jonka tavoitteena on kohdata päihteiden käytön riskissä olevat odottavat sekä vauva- ja pikkulapsiperheet. Pidä kiinni -etsivän ja matalan kynnyksen työhön kuuluvat erilaiset ryhmät, jalkautuva työ, erilaiset yhteistyömuodot sekä ammattilaisten konsultaatiot ja koulutukset. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus keskustella nimettömästi esimerkiksi päihteiden käytön vaikutuksesta raskauteen tai vauvaan, omasta tilanteestaan tai avun saamisesta.

Doula-tukihenkilötoiminnalla tuetaan raskausaikana ja sen jälkeen tukea tarvitsevia äitejä tai vanhempia hyvään ja turvalliseen synnytyskokemukseen.

Vapaaehtoinen doula-tukihenkilö voi tukea vanhempia sairaalasta kotiin siirryttäessä myös vauvanhoidossa tai varhaisessa imetyksessä lapsivuodeaikana.

Doulan tukea on saatavilla tarvittaessa myös puhelun, WhatsAppin tai Teamsin välityksellä, jos tapaamisiin ei ole muuten mahdollisuutta.

Mikä on Doula?

Vapaaehtoisdoula on koulutettu synnytystukihenkilö, joka tarjoaa tukeaan perheille, joissa on erityisen tuen tarve. Erityisen tuen tarve on laaja käsite, jolla tarkoitetaan sellaisia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia tilanteita, joissa tulevan vauvan kannalta on tärkeää, että hänen vanhempansa saavat tukea odotukseen ja synnytykseen.

Vapaaehtoisdoulan voi saada esimerkiksi silloin, kun perheessä on vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18-vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on vakava päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu erityinen tuen tarve vauvan tai synnyttäjän näkökulmasta katsottuna.

Ottaessasi yhteyttä doulakoordinaattoriin, voit vielä keskustella tilanteestasi tarkemmin.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Toiminnan tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Perheen turvaverkostoa laajentamalla myös yksin lastaan kasvattavan äidin jaksaminen helpottuu.

Kavereina toimivat miehet ovat aikuisia, eri-ikäisiä miehiä, joilla on aikaa ja halua viettää aikaa lapsen tai nuoren kanssa. Lapset ovat tavallisia, vähintään 4-vuotiaita lapsia, joilta syystä tai toisesta puuttuu yhteys isäänsä tai muihin miehiin. Lähtökohtana on, ettei toiminnassa ole tuettavia tai tukijoita.

Mieskaverit ja lapset tapaavat toisiaan keskimäärin 2–4 kertaa kuukaudessa. Kaveruudelle ei ole sääntöjä, vaan jokaisesta kaverisuhteesta muodostuu omanlaisensa.

Baby Blues -vauvaperheohjaus tarjoaa raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen tukea ja ohjausta vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen äideille ja perheille, joissa vanhemmat ovat uupuneita tai masentuneita.

Baby Blues -vauvaperheohjaus on ennaltaehkäisevää matalankynnyksen toimintaa, jonka tavoite on:
* perheiden selviytyminen arjessa,
* perheen omien voimavarojen vahvistuminen,
* päivärytmin löytyminen ja
* vauvan ja vanhemmuuden tuoman ilon löytyminen

Vauvaperheohjaus on myös ongelmia tunnistavaa ja niitä korjaavaa lyhytkestoista ammatillista apua vauvaa odottaville ja vauvaperheille. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä vanhempien uupumista ja vanhemmuutta kuormittavaa stressiä. Baby Blues -toiminta tukee myös masennuksesta toipumista ja perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta.

Vauvaperheohjaukseen kuuluu vauvan odotukseen ja synnytykseen, vauvojen uneen, toimivaan arkeen ja vanhempana jaksamiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta vanhemmille. Siihen sisältyy myös puhelinneuvontaa, yksilö-, pari- ja perhetapaamisia, kotikäyntejä ja verkostoyhteistyötä. Työskentelyyn voi sisältyä ryhmätoimintaa ja uni-valverytmitystä.

Baby Blues -vauvaperheohjaus tarjoaa ohjausta ja tukea vauvojen vanhemmille kotona tehtävään unirytmitykseen.

Odotusaikaisessa Baby Blues -työskentelyssä vanhempia vahvistetaan tulevaan synnytykseen ja vanhemmuuteen sekä pyritään vähentämään mahdollista odotusajan ja synnytyksen jälkeistä masennusta.

Baby Blues -vauvaperheohjaus on mukana valtakunnallisessa vauvaperheiden chat -palvelussa sekä perhevalmennuksissa.

Perhetupa on avoin kohtaamisen ja yhdessä toimimisen paikka kaikille vauva- ja lapsiperheille sekä heidän lähiverkostoilleen.

Perheiden yhteisessä olohuoneessa voi tavata muita vanhempia ja lapsia tai toteuttaa omatoimista ryhmätoimintaa.

Perhetuvalla on mahdollista järjestää tarvittaessa myös tilapäistä lastenhoitoa 0-6-vuotiaille sopimuksen mukaan Perhetuvan aukioloaikoina. Sovi lastenhoidosta ennakkoon puhelimitse. Tilapäisen lastenhoidon hinta on 8 €/lapsi (max 3 tuntia).

Ensikodissa erityistä tukea tarvitsevat vauvaperheet saavat odotusajasta lähtien ympärivuorokautista, yksilöllistä, yhteisöllistä ja intensiivistä tukea vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon. Ensikoti on kodinomainen ympäristö, jossa vauva saa turvallista, ikätasoista hoivaa ja huolenpitoa.

Kuntoutus on sekä ehkäisevää että korjaavaa lastensuojelua. Ensikotiin tulemisen
taustalla perheissä on esimerkiksi mielenterveysongelmia, päihde- ja / tai väkivaltakokemuksia, sosiaalisen verkoston puutteita, elämäntilanteisiin liittyviä kriisejä, uupumusta tai vaikeuksia ymmärtää ja oppia.

Työn ydin on odotusajasta lähtien vauvan hyvinvoinnin, vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja vauvaperheen arjen tukemisessa. Kuntoutuksessa hyödynnetään yhteisöä ja vertaistukea. Arkea eletään yhdessä ammattilaisten ja vauvaperheiden kanssa ympäri vuorokauden. Kuntoutuksen tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, kiintymyssuhteen vahvistaminen, vauvan perushoidon opettelu ja vanhempien voimaantuminen.

Ero lapsiperheessä -työstä saat apua ja tukea erokriisin keskellä vertaisryhmätoiminnan, asiakastyön ja erotukihenkilötoiminnan keinoin.

Toiminnassa huomioidaan lapsen ja nuoren asema perheen kriisi- ja erotilanteessa sekä hyödynnetään vapaaehtoisuutta ja vertaisuutta. Toiminnan tarkoituksena on minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea molempien vanhempien vanhemmuuden jatkumista.

Eroauttamistyöllä vahvistetaan sovinnollista yhteisvanhemmuutta parisuhteen päättyessä ja tuetaan lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien erossa.

Eroauttamisen toimintamallissa tehdään yhteistyötä niiden äitiys- ja lastenneuvoloiden, päivähoidon ja oman organisaation eri työmuotojen kanssa, joihin eroperheillä on asiakkuus.

Vauvaperheryhmä Peukaloisen toiminta on suunnattu perheille, joissa on 0 – 2 -vuotias lapsi tai vauvaa odotetaan pian saapuvaksi. Peukaloiseen hakeutumisen syynä voi olla esim. yksinäisyys, väsymyskierre tai masennus. Arjen kuormittavuus tai vauvan uni- ja syömispulmat ovat riittävä syy olla yhteydessä vauvaperheryhmä Peukaloiseen.

Vauvaperheryhmä tarjoaa intensiivistä ja suunnitelmallista ryhmämuotoista vauvaperhetyötä perheille, jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja vuorokausirytmin löytämiseen. Ryhmässä tuetaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistumista.

Toiminnan tarkoituksena on voimavarojen löytäminen arjessa selviytymiseen sekä äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen siten, että äiti ja lapsi löytävät ilon toisistaan.

Miten Peukaloinen toimii?

Hyvä arki on sekä vauvan että koko perheen hyvinvoinnin perusta. Peukaloisen vauvaperheryhmässä eletään yhdessä arkea, joka tukee vauvaperheen vuorokausirytmiä ja auttaa vahvistamaan omia voimavaroja.

Vauvaperheryhmässä vaihtelevat ryhmä- ja yksilökeskeiset toiminnot. Vertaistuellisessa ryhmässä on kerrallaan 4–5 vanhempaa lapsineen. Ryhmä kokoontuu puolen vuoden ajan 2–3 päivänä viikossa 4–5 tuntia kerrallaan. Päivittäiset toistuvat arkirutiinit vahvistavat ennakoitavuuden ja hallinnan tunnetta sekä luovat rytmiä päivään. Arjen harjoittelu yhdessä vertaisten ja työntekijöiden kanssa vähentää perheessä vallitsevaa kaaoksen tuntua ja luo turvallisuutta.

Ryhmässä toimiminen tukee vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja perheen välisten suhteiden muodostamista. Osallistujien omat toiveet ja tarpeet määrittelevät, mitä ryhmässä tehdään. Ryhmässä on mahdollista käsitellä omia vaikeuksia, vahvistaa voimavaroja sekä muodostaa omaa perhearkea tukevia toimintatapoja.

Viikoittaisen ryhmätoiminnan lisäksi Peukaloisessa toteutetaan perhe- ja yksilötapaamisia.

Kriisikeskuksesta saat keskusteluapua vaikeissa elämäntilanteissa, järkyttävän tapahtuman kohdatessa sekä erilaisissa elämänkriiseissä. Keskusteluapu on tarkoitettu täysi-ikäisille henkilöille, perheille sekä heidän läheisilleen.

Järjestämme tapaamiset Kriisikeskuksessa, puhelimitse tai etäyhteydellä (Teams-yhteys). Voit saada keskusteluapua 1-5 kertaa.

Keskusteluapu on maksutonta etkä tarvitse lähetettä. Emme tee tapaamisista kirjauksia, ja keskusteluapua voit saada myös nimettömänä.

Kriisikeskuksen palveluista vastaa Lapin ensi- ja turvakoti ry.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä. Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.
Asiakastapaamisissa käytetään tarvittaessa tulkkeja.

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille aikuisille ja lapsille sukupuolesta riippumatta. Alaikäiset lapset tulevat turvakotiin vanhempansa kanssa. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi akuutin kriisin ajaksi. Turvakodin henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. Turvakodissa tarjotaan välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen.

Turvakodin henkilökunta vastaa ympärivuorokautisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin liittyviin puheluihin. Soittajan kanssa kartoitetaan hänen kokemaansa väkivallan uhkaa tai jo tapahtunutta väkivaltaa. Soittaja saa apua tulemalla turvakodin asiakkaaksi tai hänet ohjataan muun avun piiriin. Myös valtakunnallisesti palveleva Nollalinja -puhelinpalvelu ohjaa asiakkaita väkivaltatyön palveluihin. Nollalinja -sivuston kautta päivystäjät ja turvakotien työntekijät saavat ajantasaisen tiedon kaikkien Suomen turvakotien paikkatilanteesta.

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille aikuisille ja lapsille sukupuolesta riippumatta. Alaikäiset lapset tulevat turvakotiin vanhempansa kanssa. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi akuutin kriisin ajaksi. Henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen.

Turvakodin henkilökunta vastaa ympärivuorokautisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin liittyviin puheluihin. Soittajan kanssa kartoitetaan hänen kokemaansa väkivallan uhkaa tai jo tapahtunutta väkivaltaa. Soittaja saa apua tulemalla turvakodin asiakkaaksi tai hänet ohjataan muun avun piiriin. Myös valtakunnallisesti palveleva Nollalinja -puhelinpalvelu ohjaa asiakkaita väkivaltatyön palveluihin. Nollalinja -sivuston kautta päivystäjät ja turvakotien työntekijät saavat ajantasaisen tiedon kaikkien Suomen turvakotien paikkatilanteesta.
Tarvittaessa käytämme asiakkaan kanssa tulkkeja.

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille aikuisille ja lapsille sukupuolesta riippumatta. Alaikäiset lapset tulevat turvakotiin vanhempansa kanssa. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi akuutin kriisin ajaksi. Henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen.

Turvakodin henkilökunta vastaa ympärivuorokautisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin liittyviin puheluihin. Soittajan kanssa kartoitetaan hänen kokemaansa väkivallan uhkaa tai jo tapahtunutta väkivaltaa. Soittaja saa apua tulemalla turvakodin asiakkaaksi tai hänet ohjataan muun avun piiriin. Myös valtakunnallisesti palveleva Nollalinja -puhelinpalvelu ohjaa asiakkaita väkivaltatyön palveluihin. Nollalinja -sivuston kautta päivystäjät ja turvakotien työntekijät saavat ajantasaisen tiedon kaikkien Suomen turvakotien paikkatilanteesta.

Tarvittaessa käytämme asiakkaan kanssa tulkkeja.

Asumisyksikkö Kilpolassa toteutettavan palvelun päämääränä on tuetun asumisen keinoin tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä sekä väkivallattoman elämän rakentamista ja sen vakiinnuttamista. Palvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi turvakotijakson jälkeisenä asumismuotona tai asiakkaat voivat tulla palvelun piiriin myös suoraan kotoaan.
Aikuis- ja lapsiasiakkaat saavat ammatillista tukea henkiseen jaksamiseen, selviytymiseen sekä apua käytännön asioiden hoitoon. Asumisajalle tehdään palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan ja sosiaaliviranomaisten kanssa.
Asumisyksikössä aikuis- ja lapsiasiakkailla on nimetty oma työntekijä, joka tapaa asiakasta viikoittain. Tämän lisäksi asiakkailla on arkisin käytettävissään päivystyspalvelu akuuttien asioidensa hoitoon. Työntekijät työskentelevät arkisin pääsääntöisesti klo 9–16.30.

Tarvittaessa käytämme asiakkaiden kanssa tulkkeja.

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille aikuisille ja lapsille sukupuolesta riippumatta. Alaikäiset lapset tulevat turvakotiin vanhempansa kanssa. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi akuutin kriisin ajaksi. Turvakodin henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. Turvakodissa tarjotaan välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen.

Turvakodin henkilökunta vastaa ympärivuorokautisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin liittyviin puheluihin. Soittajan kanssa kartoitetaan hänen kokemaansa väkivallan uhkaa tai jo tapahtunutta väkivaltaa. Soittaja saa apua tulemalla turvakodin asiakkaaksi tai hänet ohjataan muun avun piiriin. Myös valtakunnallisesti palveleva Nollalinja -puhelinpalvelu ohjaa asiakkaita väkivaltatyön palveluihin. Nollalinja -sivuston kautta päivystäjät ja turvakotien työntekijät saavat ajantasaisen tiedon kaikkien Suomen turvakotien paikkatilanteesta.

Asumisyksikkö Kilpolassa toteutettavan palvelun päämääränä on tuetun asumisen keinoin tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä sekä väkivallattoman elämän rakentamista ja sen vakiinnuttamista. Palvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi turvakotijakson jälkeisenä asumismuotona tai asiakkaat voivat tulla palvelun piiriin myös suoraan kotoaan.
Aikuis- ja lapsiasiakkaat saavat ammatillista tukea henkiseen jaksamiseen, selviytymiseen sekä apua käytännön asioiden hoitoon. Asumisajalle tehdään palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan ja sosiaaliviranomaisten kanssa.
Asumisyksikössä aikuis- ja lapsiasiakkailla on nimetty oma työntekijä, joka tapaa asiakasta viikoittain. Tämän lisäksi asiakkailla on arkisin käytettävissään päivystyspalvelu akuuttien asioidensa hoitoon. Työntekijät työskentelevät arkisin pääsääntöisesti klo 9–16.30.

Tarvittaessa käytämme asiakkaiden kanssa tulkkeja.

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille aikuisille ja lapsille sukupuolesta riippumatta. Alaikäiset lapset tulevat turvakotiin vanhempansa kanssa. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi akuutin kriisin ajaksi. Henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen.

Turvakodin henkilökunta vastaa ympärivuorokautisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin liittyviin puheluihin. Soittajan kanssa kartoitetaan hänen kokemaansa väkivallan uhkaa tai jo tapahtunutta väkivaltaa. Soittaja saa apua tulemalla turvakodin asiakkaaksi tai hänet ohjataan muun avun piiriin. Myös valtakunnallisesti palveleva Nollalinja -puhelinpalvelu ohjaa asiakkaita väkivaltatyön palveluihin. Nollalinja -sivuston kautta päivystäjät ja turvakotien työntekijät saavat ajantasaisen tiedon kaikkien Suomen turvakotien paikkatilanteesta.
Tarvittaessa käytämme asiakkaan kanssa tulkkeja.

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille aikuisille ja lapsille sukupuolesta riippumatta. Alaikäiset lapset tulevat turvakotiin vanhempansa kanssa. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi akuutin kriisin ajaksi. Henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen.

Turvakodin henkilökunta vastaa ympärivuorokautisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin liittyviin puheluihin. Soittajan kanssa kartoitetaan hänen kokemaansa väkivallan uhkaa tai jo tapahtunutta väkivaltaa. Soittaja saa apua tulemalla turvakodin asiakkaaksi tai hänet ohjataan muun avun piiriin. Myös valtakunnallisesti palveleva Nollalinja -puhelinpalvelu ohjaa asiakkaita väkivaltatyön palveluihin. Nollalinja -sivuston kautta päivystäjät ja turvakotien työntekijät saavat ajantasaisen tiedon kaikkien Suomen turvakotien paikkatilanteesta.

Tarvittaessa käytämme asiakkaan kanssa tulkkeja.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä. Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.
Asiakastapaamisissa käytetään tarvittaessa tulkkeja.

Raahen ensikoti on yksipaikkainen, kodinomainen ympäristö, jossa perhe saa ympärivuorokautisesti yksilöllistä ja intensiivistä tukea vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon. Ensikotityö on pitkäkestoista ja vauvalähtöistä yhteistyötä vanhempien ja verkostojen kanssa vanhemmuutta kuormittavien ongelmien ja haittojen vähentämiseksi sekä niiden pysyväksi muuttumisen ehkäisemiseksi. Ensikodissa perhe elää yhdessä ammattilaisten kanssa vauvaperheen arkea, rakennetaan vauvan ja vanhemman suhdetta, pidetään huolta vauvan hyvästä hoidosta ja vanhemman jaksamisesta. Vauva saa turvallisen kasvuympäristön, jossa voi kasvaa ja kehittyä vuorovaikutuksessa häntä hoivaavien aikuisten kanssa.
Ensikotityön tavoitteena on auttaa ja tukea vanhemmuuden haasteissa sekä tarvittaessa ohjata ja neuvoa vanhempia muiden verkostopalvelujen piiriin. Asiakassuunnitelma tehdään yksilöllisesti perheen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti eri yhteistyötahojen kanssa. Olisi suotavaa, mikäli vanhempi tai molemmat vanhemmat voisivat tulla ensikotiin jo odotusaikana tai vauvan syntymän jälkeen. Odotusaikana ensikodissa tuetaan vanhempaa tai vanhempia ja näin annetaan mahdollisuus valmistautua vanhemmuuteen ja vauvaperheeksi kasvamiseen, harjoitella vanhemmuudentaitoja ja rakentaa omaa vanhemmuuden identiteettiä. Ensikodissa teemme tiivistä yhteistyötä sekä sosiaali- että terveydenhuollon kanssa.

Raahen ensikoti on yksipaikkainen, kodinomainen ympäristö, jossa perhe saa ympärivuorokautisesti yksilöllistä ja intensiivistä tukea vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon. Ensikotityö on pitkäkestoista ja vauvalähtöistä yhteistyötä vanhempien ja verkostojen kanssa vanhemmuutta kuormittavien ongelmien ja haittojen vähentämiseksi sekä niiden pysyväksi muuttumisen ehkäisemiseksi. Ensikodissa perhe elää yhdessä ammattilaisten kanssa vauvaperheen arkea, rakennetaan vauvan ja vanhemman suhdetta, pidetään huolta vauvan hyvästä hoidosta ja vanhemman jaksamisesta. Vauva saa turvallisen kasvuympäristön, jossa voi kasvaa ja kehittyä vuorovaikutuksessa häntä hoivaavien aikuisten kanssa.
Ensikotityön tavoitteena on auttaa ja tukea vanhemmuuden haasteissa sekä tarvittaessa ohjata ja neuvoa vanhempia muiden verkostopalvelujen piiriin. Asiakassuunnitelma tehdään yksilöllisesti perheen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti eri yhteistyötahojen kanssa. Olisi suotavaa, mikäli vanhempi tai molemmat vanhemmat voisivat tulla ensikotiin jo odotusaikana tai vauvan syntymän jälkeen. Odotusaikana ensikodissa tuetaan vanhempaa tai vanhempia ja näin annetaan mahdollisuus valmistautua vanhemmuuteen ja vauvaperheeksi kasvamiseen, harjoitella vanhemmuudentaitoja ja rakentaa omaa vanhemmuuden identiteettiä. Ensikodissa teemme tiivistä yhteistyötä sekä sosiaali- että terveydenhuollon kanssa.