Hyppää sisältöön
Tietoa lähisuhdeväkivallasta

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta

Ikääntyviin kohdistuvalla väkivallalla / kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. Ikääntyvien kaltoinkohtelu voi ilmetä oikeuksien rajoittamisena, loukkaamisena ja ikääntyneen ihmisarvoa alentavaa kohteluna.

Yleisimmät ilmenemismuodot

Ikääntyvien lähisuhdeväkivallan yleisimmät ilmenemisen muodot ovat henkinen väkivalta, fyysinen väkivalta, vainoaminen, seksuaaliväkivalta, taloudellinen väkivalta, digitaalinen väkivalta, kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivalta, kaltoinkohtelu tai hoidon ja avun laiminlyönti.

Yleisyys

Ikääntyneisiin kohdistuvasta väkivallasta puhutaan liian vähän ja se on ilmiö, joka on yhteiskunnassamme piilossa. Vuosittain kymmenet tuhannet ikääntyneet kokevat väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Jopa 550 000 ikääntynyttä on kokenut jossain elämänsä vaiheessa väkivaltaa.

Turvallisen vanhuuden puolesta –
Suvanto ry tarjoaa neuvontaa ja keskusteluapua ikääntyneille ja heidän hyvinvoinnistaan huolestuneille

Miten tunnistaa ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta
Mieti näitä kysymyksiä tai kysy ne läheiseltäsi.
  • Oletko lakannut tapaamasta ystäviäsi ja sukulaisiasi?
  • Määräileekö läheisesi sinua tai kontrolloiko hän tekemisiäsi, kuten ketä saat tavata tai missä saat käydä tai mihin saat käyttää rahojasi?
  • Vältätkö puhelimessa puhumista läheisesi läsnä ollessa?
  • Pelkäätkö läheistäsi tai koetko turvattomuutta, kun läheisesi on paikalla? Koetko, että sinun täytyy miellyttää häntä?
  • Arvosteleeko läheisesi sinua tai nöyryyttääkö hän sinua ulkopuolisten ihmisten läsnä ollessa?
  • Oletko riippuvainen läheisesi avusta tai tuesta?
  • Käyttääkö läheisesi sinun rahojasi ilman lupaasi tai tuhoaako hän sinun omaisuuttasi?
  • Jos olet eronnut, tai et ole enää läheisesi kanssa tekemisissä, vainoaako hän sinua jatkuvilla soitoilla, viesteillä tai seuraamalla sinua?
Mikäli vastasit yhteenkin kysymykseen ”kyllä”, on aihetta ottaa asia vakavasti.
Ota yhteyttä esimerkiksi Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvato ry:hyn tai tule keskustelemaan Nettiturvakodin chattiin. Löydät chatin sivun oikeasta alareunasta.
Kun sinulla herää huoli

Vakivallan tunnistaminen ei aina ole helppoa. Ulkopuolisena voi olla vaikea tunnistaa väkivaltaa tai kaltoinkohtelua varsinkin, jos ikääntynyt ei sitä itse halua tai kykene kertomaan. Ikääntynyt ei itsekään aina ymmärrä joutuneensa väkivallan tai kaltoinkohtelun kohteeksi muun muassa alentuneen toimintakyvyn tai alkavan muistisairauden vuoksi

Väkivaltaa ja huonoa kohtelua kokenut ikääntynyt saattaa tuntea syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. Hän voi olla huolissaan tekijälle mahdollisesti aiheutuvista seurauksista, pelätä tekijän uhkauksia, hylätyksi tulemista, leimautumista kykenemättömäksi hoitamaan omia asioitaan tai perhesalaisuuksien paljastumista.

Fyysisen väkivallan merkkeinä voi olla esimerkiksi eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat, ruhjeet ja muut vammat. Voi myös olla, että ikääntyneen kertomus vammojen synnystä ei tunnu uskottavalta. Toistuvasti ilmenevät uudet vammat ja ruhjeet voivat kertoa jatkuvasta väkivallasta.

Ulkoisia kaltoinkohtelun tunnusmerkkejä voivat olla henkilön yleinen hoitamattomuus, aliravitsemus, kuivuminen, lääkityksen laiminlyönti tai liiallinen lääkkeiden käyttö. Ikääntynyt saattaa käyttää sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluita runsaasti tai kieltäytyä niistä kokonaan. Mikäli ikääntyneellä on maksuvaikeuksia tai rahanpuutetta, voi se viitata taloudelliseen hyväksikäyttöön.

Väkivalta voi aiheuttaa usein muutoksia ikääntyneen käyttäytymisessä. Muutokset voivat ilmetä arkuutena, masentuneisuutena, itkuisuutena, itsetuhoisina ajatuksina ja puheina, pelokkuutena, takertumisena tai aggressiivisuutena

Vakivallalla ja kaltoinkohtelulla on aina seurauksia, jotka saattavat nopeuttaa ikääntymisprosessia ja pahentaa perussairauksia, jotka vaikuttavat ikääntyneen toimintakykyyn ja elämänhallintaan heikentävästi. Väkivalta horjuttaa ikääntyneen minäkuvaa ja uskoa yhteiskunnan ja toisten ihmisten auttamisen mahdollisuuksiin.

Ikääntyviin kohdistuvan väkivallan erityispiirteet

Kun saa elää pitkän elämän, mahtuu siihen paljon elämäntapahtumia ja käänteitä. Jokaisen ikääntyneen elämäntarina on ainutkertainen. Menneisyys ja eletty elämä kietoutuvat vahvasti myös nykyhetkeen. Ikääntyneiden väkivallan kierre voi olla jatkunut jopa useita kymmeniä vuosia. Väkivalta on voinut muuttaa muotoaan vuosien aikana.

Ikä itsessään ei suojaa ihmistä väkivallalta tai sen vaikutuksilta. Esimerkiksi toimintakyvyn ja terveyden heikentyminen voivat altistaa ikääntynyttä väkivallalle, kaltoinkohtelulle ja/tai hyväksikäytölle.

Useimmiten väkivallan tekijä on ikääntyneelle läheinen henkilö, johon väkivallan kokijalla on vahva tunneside. Tekijä saattaa olla puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. Ikääntynyt on mahdollisesti riippuvainen tekijän avusta tai hoidosta selvitäkseen arjesta. Väkivalta ei näissäkään tapauksissa ole koskaan hyväksyttävää.

Mistä apua
Huoli-ilmoitus
  • Huoli-ilmoitus on hyvinvointialueelle tehtävä ilmoitus ikääntyneen henkilön palveluntarpeesta.
  • Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, velvoittavat selvittämään ikääntyneen henkilön tarpeet ilmoituksen perusteella.
  • Meillä kaikilla on oikeus tehdä huoli-ilmoitus. Jos ikääntyneen henkilön pärjääminen huolettaa, tai sinulla on epäilys, että hän on joutunut kohtaamaan väkivaltaa, kaltoinkohtelua ja/tai hyväksikäyttöä, on tarpeen tehdä huoli-ilmoitus.

Enska

Kun väkivaltaa käyttää oma lapsi

Kun valtakunnallisen ja maksuttoman Suvantolinjan puhelin pirisee, on langan toisessa päässä yli 65-henkilö, joka useimmiten on joutunut oman lapsensa lähisuhdeväkivallan kohteeksi omassa kodissaan.

Lue artikkeli