Taloudellinen väkivalta on vaiettu ja tuntemattomampi kuin muut väkivallan muodot. Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä kontrolloi, riistää tai tuhoaa toisen taloudellisia resursseja heikentääkseen hänen taloudellista itsenäisyyttään tai hyötyäkseen itse taloudellisesti. Tyypillisesti taloudellinen väkivalta on parisuhteessa ilmenevä väkivallan muoto, mutta sitä voi esiintyä myös muissa lähisuhteissa kohdistuen esimerkiksi lapseen, vanhempaan tai isovanhempaan. Esimerkkejä taloudellisesta väkivallasta ovat toisen rahojen hallitseminen, toisen taloudellisiin päätöksiin osallistumisen rajoittaminen, toisen työmahdollisuuksien rajoittaminen ja häiritseminen, taloudellinen hyväksikäyttö ja eron jälkeinen taloudellinen väkivalta. 

Arkisista erimielisyyksistä taloudelliseen väkivaltaan 

Lähes jokaisessa parisuhteessa ja muissakin lähisuhteissa tulee eteen arkisia erimielisyyksiä, myös talousasioita tai rahankäyttöä koskien. Rahakonfliktilla (Kaittila 2017) tarkoitetaan rahaa käsittelevää tilannetta, jossa osapuolilla on eriävät mielipiteet tai päämäärät, jotka eivät välttämättä ole ääneen lausuttuja tai edes tiedostettuja. Konflikti syntyy, kun toinen osapuolista alkaa tavoitella päämääräänsä tai puhua sen tavoittelusta niin, että toisen tavoite on vastakkainen. 

Taloudellisessa väkivallassa tekijä loukkaa toisen taloudellista itsemääräämisoikeutta tai tarkoituksellisesti vahingoittaa rahaan liittyen (Fernqvist & Näsman 2008). Taloudellisen väkivallan tekijä kontrolloi, riistää tai tuhoaa toisen taloudellisia resursseja heikentääkseen hänen taloudellista itsenäisyyttään tai hyötyäkseen itse taloudellisesti. 

Parisuhteessa taloudellinen väkivalta voi ilmentyä siten, että toinen kumppaneista hallitsee molempien taloutta. Toisella ei ehkä saa olla omaa pankkitiliä tai pankkikorttia ja hän on tilivelvollinen kaikista menoistaan puolisolleen. Näin hän ei pysty säästämään itselleen rahaa, jonka avulla voisi erota vahingollisesta suhteesta. Raha on valtavan tehokas keino kontrolloida toista ja tehokas pakottavan kontrollin väline. 

Taloudellisella hyväksikäytöllä voi olla monia eri ilmenemismuotoja. Sitä esiintyy yleisesti parisuhteiden lisäksi myös muissa lähisuhteissa. Puolison, lapselle säästetyn tai perheen yhteisten rahojen käyttäminen omiin tarpeisiin, taloudellisesta vastuunkannosta kieltäytyminen ja perheen sisäiset erot elintasossa ovat taloudellista hyväksikäyttöä.  

Talousasioita hoidetaan nykyään yleensä verkon kautta ja tämä on myös muokannut taloudellista väkivaltaa digitaaliseksi. Toisen nimissä on mahdollista nostaa lainaa, ottaa pikavippejä, tilata kalliitakin tavaroita pankkitunnusten avulla. 

Taloudellinen väkivalta ei välttämättä pääty eroon. Entisellä kumppanilla voi olla mahdollisuuksia kontrolloida ja tehdä taloudellista väkivaltaa myös eron jälkeen esimerkiksi käyttämällä hyväkseen yhteistä, jakamatonta omaisuutta tai lapsen huoltajuutta. Joskus eron jälkeen tilanne voi kärjistyä taloudelliseksi vainoksi, jolloin entinen puoliso suunnitelmallisesti pyrkii vahingoittamaan taloudellisesti eri tavoin. 

Miksi on tärkeää puhua taloudellisesta väkivallasta?  

Taloudellinen väkivalta on vaiettu ongelma ja tuntemattomampi kuin muut väkivallan muodot. Kokija ei välttämättä tunnista omaa tilannettaan taloudellisen väkivallan kohteena. Ilmiöön liittyy myös paljon häpeän tunnetta, mikä nostaa kynnystä kertoa kokemuksista. On tärkeää, että yhteiskunnassamme puhutaan ilmiöstä enemmän, jotta kokijat pystyisivät paremmin tunnistamaan tilanteensa ja pääsemään avun piiriin aiemmin. 

Taloudellinen väkivalta yksi yleisimmistä syistä, miksi kokija pysyy väkivaltaisessa suhteessa. Taloudellisten resurssien puute voi olla merkittävä syy siihen, miksi kokija ajattelee, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin jäädä tekijän luo. Taloudellinen väkivalta ei ole riippuvainen fyysisestä kontaktista, ja se voi jatkua myös suhteen päättymisen jälkeen.  

Ilmiöstä puhuminen on myös tärkeää siksi, että ammattilaisten osaaminen ja valmiudet auttaa taloudellisen väkivallan kokijoita kasvavat. Se auttaa myös palvelujärjestelmää kehittymään paremmin kokijoiden avuntarpeita vastaavaksi, moniammatilliseksi verkostotyöksi. Kun ilmiö tunnetaan paremmin, osaavat myös ammattilaiset paremmin tunnistavat ja ottaa se puheeksi asiakkaidensa kanssa. 

Taloudellisesta väkivallasta puhuminen on tärkeää myös siksi, että tutkimusten mukaan (Kiiski 2011) parisuhteessa rahaan liittyvät konfliktit kärjistyvät useammin vakavammiksi ja suhteen hyvinvointia uhkaaviksi kuin muut riidat. Jopa perhesurmien taustalta tunnistetaan usein taloudellisia ongelmia. Ne myös nostavat itsemurhariskiä kolminkertaiseksi (Holkar 2018). 

Taloudellisen väkivallan seuraukset  

Taloudellisella väkivallalla voi olla kokijoille monenlaisia kielteisiä seurauksia muun muassa terveydentilaan, työssäkäyntiin, koulutukseen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Taloudellinen väkivalta myös hankaloittaa väkivaltaista suhteesta lähtemistä. (Kaittila 2017) 

Fyysiset seuraukset terveydentilalle voivat ilmetä esimerkiksi stressinä ja yleisen terveydentilan heikkenemisenä. Psyykkisiä seurauksia voi ilmetä ahdistuksena, pelkoina, syyllisyytenä ja voimattomuuden ja arvottomuuden tunteina, jopa itsetuhoisina ajatuksina. Taloudelliset seuraukset kokijoille aiheuttaa köyhyyttä, velkoja, maksuhäiriömerkintöjä ja jopa kodittomuutta. 

Taloudellisen väkivallan seuraukset ovat usein pitkäaikaisia ja heijastuvat myös perheen lapsiin heikentäen lasten hyvinvointia. Seuraukset voivat myös heijastua työsuhteisiin tai opintoihin aiheuttaen niissä ongelmia. Sosiaalisesti taloudellisella väkivallalla on suuria seurauksia. Sosiaalisen elämän ylläpitäminen voi hankaloitua taloudellisten ja psyykkisten ongelmien myötä. 

Taloudellisen väkivallan muodot

Taloudellista väkivaltaa esiintyy monissa eri muodoissa ja erilaisissa lähisuhteissa. Taloudellisen itsenäisyyden riistäminen on vahva keino toisen kontrollointiin. Sillä on myös erittäin negatiivisia seurauksia uhrille ja mahdollisille lapsille, sillä taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi se vaikuttaa kielteisesti terveydentilaan ja henkilökohtaiseen pääomaan sekä hankaloittaa merkittävästi väkivaltaisesti suhteesta lähtemistä. Taloudellista väkivaltaa voi esiintyä myös esimerkiksi aikuisten lasten tekemänä vanhempiin tai isovanhempiin kohdistuen, mutta myös lapset tai nuoret voivat kokea sitä vanhempiensa toimesta. 

Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa taloudellinen väkivalta näyttäytyy yllättävän yleisenä siten, että kun lähisuhteessa ilmeni henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, lähes aina siihen liittyi mukaan myös taloudellista väkivaltaa jossain muodossa. Taloudellinen väkivalta on siis selvästi yhteydessä muihin perheväkivallan muotoihin, mutta se voi myös esiintyä ilman muunlaista väkivaltaa. Sillä on myös tapana raaistua jatkuessaan, aivan kuten muillakin lähisuhdeväkivallan muodoilla. 

Lataa tulostettava versio taloudellisen väkivallan muodoista tästä. 

Kun lähisuhteessa esimerkiksi puoliso valvoo toisen rahankäyttöä, tekee yksin kaikki rahaan liittyvät päätökset tai salaa toiselta toisen tai omia rahojaan koskevia tietoja, on kyse rahaan liittyvästä kontrolloinnista. 

”Lasteni isä pakottaa minut ilmoittamaan mitä kaikkea olen ostanut lapsille lapsilisästä. Kun hän katsoo, että se ei ole välttämätöntä, hän haluaa minun antavan rahat takaisin.”

”Kävin ruokakaupassa, jolloin sain rahasumman, joka piti riittää moneen asiaan. Sain haukut, jos joskus erehdyin ostamaan suklaalevyn, sehän oli tuhlausta ja todisti etten osannut käyttää rahaa.”

Taloudellista hyväksikäyttöä voi ilmetä lähisuhteissa hyvin monin eri tavoin. Puoliso saattaa käyttää perheen yhteisiä rahoja omiin tarkoituksiinsa, esimerkiksi riippuvuusongelmansa vuoksi. Tekijä voi saattaa toisen velkakierteeseen painostamalla lainanottoon tai elämään yli varojensa. Perheen sisällä voi olla suuriakin eroja elintasossa, jos toisen puolison kaikki tulot menevät talouden yhteisiin menoihin. Kyse voi myös olla taloudellista vastuunkannosta kieltäytymisestä tai läheiseltä varastamisesta tai rahan kiristämisestä. Tähän kuuluu myös romanssihuijaukset ja rakkauspetokset.    

”Se oli tosi iso järkytys löytää äidin piilottamat, mun nimissä tulleet kirjeet perintätoimistoista ja ulosotosta. Lopulta kävi ilmi, että äiti oli tilaillut mun nimiin kaikenlaista ja ottanut mun pankkitunnuksilla velkaakin. On tosi iso kynnys tehdä rikosilmoitus omasta äidistä.”  

”Aikuisen lapseni päihdeongelma aiheuttaa minulle monenlaista huolta. Olen vuosien varrella tehnyt kaikkeni häntä tukiessani huumevelkojen maksamista myöten. Joudun elämään jatkuvassa pelossa ja olen joutunut ottamaan jopa velkaa selvitäkseni taloudellisesti itse.” 

Eron yhteydessä tai eron jälkeen se voi ilmetä yhteisten varojen manipulointina, elatusmaksuista kieltäytymisenä tai vitkutteluna sekä huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien pitkittämisenä tai tehtailuna. Lisää esimerkkejä ovat omaisuuden jakamiseen tai ositukseen liittyvä uhkailua, yhteisen tai puolison omaisuuden hajottaminen ja taloudellinen vaino. 

”Ennen eroamme puolisoni ehti ottaa useita isoja kulutusluottoja. Näistä ainakin puolet jäi minun maksettavakseni. Eron jälkeen puolisoni jätti monta kertaa tulematta lastenvalvojan tapaamiseen, kun yritimme sopia lasten huoltajuuteen liittyvistä asioista, mm. elatusavusta. Myöhemmin jouduin jatkuvasti muistuttelemaan ja pyytelemään puolisoani maksamaan elatusapua, jota hän kuukausittain aina ”unohti” maksaa. Toisinaan hän antoi rahan lahjana lapselle, jolloin en pystynyt käyttämään sitä siihen, mihin se oli tarkoitettu. En myöskään pysty säästämään lapsen tilille rahaa, sillä myös entisellä puolisollani on käyttöoikeus siihen ja pelkään, että hän voisi tyhjentää lapsen tilin. Hän on sen tehnyt aiemminkin.”  

Toisen työnteon häiriköiminen, työssäkäynnin tai opiskelun rajoittaminen tai töihin pääsyn hankaloittaminen ovat myös taloudellisen väkivallan muotoja.  

”Mun exä oli tosi mustasukkainen. Se ei tykännyt, että kävin töissä sellaisessa paikassa, jossa asiakaspalvelussa kohtasin päivittäin tuntemattomia miehiä. Exä saattoi käydä monta kertaa päivässä kyttäämässä työpaikalla ja lähetteli koko ajan viestejä. Jos en päässyt niihin heti vastaamaan, niin siitä tuli seurauksia. Exä ei antanut mun käyttää meidän yhteistä autoa ja halusi tutkia mun pankkitiliotteet, mihin olin käyttänyt rahojani. Hän ei myöskään koskaan kertonut mulle, että oli saanut melko ison perinnön, tämäkin selvisi minulle jälkikäteen.” 

Materiaalin on tuottanut Taloudellinen väkivalta tutuksi -hanke.