Testit

Tämä testi antaa viitteitä siitä, kuinka vakavaa kokemasi väkivalta on ja arvioi väkivallan riskiä elämässäsi. Suosittelemme, että teet testin jonkun sinulle luotettavan ihmisen läsnä ollessa, sillä testin kysymykset ja siinä olevat asiat saattavat aiheuttaa sinulle hankalan olon. Jos teet testin yksin, mieti, kenelle voit soittaa, kenen kanssa voit keskustella, jos olosi on testin tekemisen jälkeen hankala.

Huomaa, että testin antamat pisteet ovat viitteelliset eikä ehdoton päätelmä väkivallan riskistä. Vaikka testin pistemäärä ei kohdallasi olisikaan korkea, voit silti kokea väkivaltaa, josta selviytymiseen tarvitset apua ja tukea.

Pitääkö hän sinua silmällä ja haluaako hän aina tietää, missä olet milloinkin ollut?
Onko hän mustasukkainen ja syyttääkö hän sinua pettämisestä ilman syytä?
Väittääkö hän sinun olevan esimerkiksi tyhmä, laiska, rumä surkea kokki, epäonnistunut kumppani tai vanhempi, surkea sängyssä tms.?
Tekeekö hän sinut naurunalaiseksi tai pilkkaako hän sinua muiden ihmisten läsnä ollessa?
Yrittääkö hän estää sinua tapaamasta ystäviäsi tai sukulaisiasi?
Yrittääkö hän pakottaa sinut seksiin, vaikka et haluaisi sitä?
Pakottaako tai painostaako hän sinua tekemään sängyssä sellaisia asioita, joita sinä et halua tehdä?
Onko hän koskaan lukinnut sinua huoneeseen tai talon ulkopuolelle?
Onko hän koskaan läpsinyt, potkinut, purrut, kuristanut, repinyt tukasta tai muuten fyysisesti vahingoittanut sinua?
Onko hän koskaan uhannut sinua jollain esineellä tai asialla?
Onko hän käyttänyt väkivaltaa (esim. fyysinen ja henkinen) lapsia kohtaan?

Tämä testi antaa viitteitä siitä, kuinka vakavaa käyttämäsi väkivalta on ja arvioi väkivaltaisen käyttäytymisen riskiä elämässäsi.

Huomaa, että testin antamat pisteet ovat viitteelliset eikä ehdoton päätelmä väkivaltaisen käyttäytymisen riskistä. Vaikka testin pistemäärä ei kohdallasi olisikaan korkea, voit silti käyttää väkivaltaa, jonka lopettamiseen tarvitset apua ja tukea.

Pidätkö puolisoasi aina silmällä ja haluatko aina tietää, missä hän on milloinkin ollut?
Oletko mustasukkainen ja syytätkö puolisoasi pettämisestä?
Väitätkö hänen olevan esimerkiksi tyhmä, laiska, rumä, surkea kokki, epäonnistunut kumppani tai vanhempi, surkea sängyssä tms.?
Teetkö hänet naurunalaiseksi tai pilkkaatko hän muiden ihmisten läsnä ollessa?
Yritätkö estää häntä tapaamasta ystäviään tai sukulaisiaan?
Yritätkö pakottaa hänet seksiin, vaikka hän ei haluaisi sitä?
Pakotatko tai painostatko häntä tekemään sängyssä sellaisia asioita, joita hän ei haluaisi tehdä?
Oletko lukinnut häntä huoneeseen tai talon ulkopuolelle?
Oletko koskaan käyttänyt fyysistä väkivaltaa, esimerkiksi läpsinyt, potkinut, purrut, kuristanut, repinyt tukasta tms.?
Oletko koskaan uhannut häntä jollain esineellä tai aseella?
Oletko käyttänyt väkivaltaa (esimerkiksi fyysistä tai henkistä) lapsiasi kohtaan?

Väkivalta ja sen yritys on ihmisoikeusrikkomus ja rikos. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa on kohdannut valitettavan moni nuori.

Kaikki ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot ovat seksuaalista kaltoinkohtelua. Seksuaalisuuden kuuluu olla iloinen asia ja voimavara. Sen ei kuulu ahdistaa tai pelottaa. Seksuaalista kaltoinkohtelua ovat esimerkiksi epämiellyttävät puheet, viestit, koskettelu sekä seksuaalinen väkivalta. Jokaisella meistä on oikeus määrittää omat henkilökohtaiset rajamme.

Testaa oletko sinä Seksimaisteri!

Huomaa, että testin antamat tulokset ovat viitteelliset.

Tee testi tästä

Väkivalta ja sen yritys on ihmisoikeusrikkomus ja rikos. Seurusteluväkivalta voi olla henkistä, fyysistä, seksuaalista tai taloudellista. Yleisintä on liikkumisen estäminen, kiinni tarttuminen sekä läimäisyt.

Rakkausmaisteri ei käyttäydy väkivaltaisesti kumppaniaan kohtaan, hän kunnioittaa kumppaninsa rajoja ja yksityisyyttä.

Testaa, onko sinusta Rakkausmaisteriksi!

Huomaa, että testin antamat tulokset ovat viitteelliset.

Tee testi tästä

Tehtävät

Oman elämän muuttaminen väkivaltaisessa suhteessa edellyttää tietoa ja rohkeutta.

Ensin on tunnistettava ja tunnustettava väkivalta. Sen jälkeen on mietittävä, mihin haluaa pyrkiä ja miten siihen pääsee.

Sinusta voi tuntua nyt vaikealta ajatella, että hallitsisit omaa elämääsi, mutta se on mahdollista. Muista, että sinä itse päätät, missä rajasi kulkevat. Sinä ratkaiset, kerrotko väkivallasta läheiselle, haetko tilanteeseen apua, päätätkö erota tai teetkö rikosilmoituksen. Sinä voit myös valita, mihin haluat suunnata omia voimavarojasi. Jos sinulla on tunne, että voimavarasi eivät riitä, harkitse itsellesi avun ja tuen hakemista.

Muutos tuntemattomaan voi tuntua pelottavalta, mutta turvallinen elämä on sen arvoista.

Jokaisella on asioita, jotka ilahduttavat, tuovat energiaa ja auttavat selviytymään. Ne voivat liittyä lapsiin, luontoon, ystäviin ja harrastuksiin. Vaikeassa elämäntilanteessa omien voimavarojen vahvistaminen ei kuitenkaan usein ole päällimmäisenä tarpeena. Oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on silti tärkeää tehdä asioita, joista nautit.

Aloita oman voimavarapankkisi täyttäminen listaamalla paperille asioita, jotka tuovat sinulle iloa. Kirjoita ylös kaikki, pieniltäkin tuntuvat asiat.

Jos haluat miettiä ja konkretisoida itsellesi, mitä haluat elämältäsi ja mitä voit tehdä sen saavuttamiseksi, tee alla oleva elämänhallintatehtävä. Omien toiveiden ja tavoitteiden kirjoittaminen tai puhuminen ääneen selkeyttää niitä ja tekee niistä todellisia.

  • Kysy ensin itseltäsi miten voit.
  • Mihin asioihin olet elämässäsi tyytyväinen ja mihin et.
  • Jos koet, ettet voi hyvin, kysy, miten haluaisit asioiden olevan. Kysy tämän jälkeen itseltäsi, miten voit saavuttaa tällaisen tilanteen tai elämän.
  • Tee itsellesi ja elämällesi näiden vastausten pohjalta konkreettinen tavoite. Mieti, millaista elämää haluat elää esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua. Tee tavoitteesta sinulle hyvä, iloa ja energiaa tuova ja sellainen, johon uskot. Jos sinulla on lapsia, mieti myös, mitä hyvää se tuo heille. Kun olet hehkuttanut tulevaa elämääsi, jaa tämä päätavoite pienemmiksi, helpommin saavutettaviksi osatavoitteiksi.
  • Nyt matka alkaa. Mieti, mistä se kannattaa aloittaa. Mikä olisi pienin askel eteenpäin? Vai oletko ehkä jo ottanut sen? Mitä on hyvä tehdä seuraavaksi? Suuntaa tästä lähtien voimavarasi päätavoitteen ja pienempien osatavoitteiden saavuttamiseen. Mieti keinot ja valinnat, joilla voit saavuttaa ensimmäisen osatavoitteen. Entä toisen?
  • Mieti, mistä saat voimaa, hyvää mieltä ja ja mikä auttaa vaikeissa tilanteissa. Ideoi, miten voit saada enemmän, helpommin tai useammin tätä elinvoimaa. Voitko keksiä uusia voimanlähteitä? Kuka tai mikä voi auttaa sinua matkallasi tavoitteiden saavuttamiseksi. Pohdi myös, mitä esteitä on odotettavissa ja mitä teet voittaaksesi ne.
  • Voit pohtia, keneltä voit saada tukea tavoitteittesi saavuttamisessa? Kuka voi tukea sinua voimaantumisessa ja ehkä auttaa sinua konkreettisissa asioissa?
  • Elämänmuutoksessa joutuu myös yleensä myös luopumaan jostain tärkeästä. Mieti, mistä sinä joudut luopumaan saavuttaaksesi tavoitteesi ja mitä voit saada näiden asioiden tilalle. Aseta itsellesi eräpäiviä, päätä mihin mennessä mikäkin asia täytyy tehdä. Muista kiittää ja palkita itsesi, kun olet ottanut askeleita ja saavuttanut tavoitteita.
  • Kun tavoitteesi on sinulle selkeä ja olet alkanut ottaa askeleita sitä kohti, huomaat hallitsevasi elämääsi enemmän ja kulkevasi haluamaasi suuntaan. Näet, että tulevaisuudessa on mahdollisuuksia ja voit vaikuttaa siihen, millainen se on.

Tämän tehtävän tarkoituksena on ilmaista väkivaltakokemukseen liittyvät tunteet ja antaa niille muoto. Kun kokemus on siirtynyt itsestä paperille, maalausalustalle, ääniksi tai liikkeiksi, sitä on helpompi käsitellä ja siten hahmottaa mitä minulle on tapahtunut. Samalla voit hahmottaa paremmin itsellesi pahoinpitelyjen toistumista ja ennakoida tulevia uhkatilanteita.

Kokeile kirjoittaa väkivaltakokemuksistasi tietty aika päivässä sopivaksi katsomasi ajan (esimerkiksi 20 minuuttia päivittäin viitenä päivänä).

Merkitse sinuun kohdistunut väkivalta muistiin päivämäärineen ja tapahtumineen. Kirjoita milloin sitä tapahtui, missä paikassa olit, mitä tapahtui ennen sitä, mitä ajattelit, miten itse reagoit tapahtuneeseen ja miten tilanne olisi voinut päättyä ilman väkivallaksi muuttumista. Muista, että kenelläkään ei ole missään tilanteessa oikeutta käyttäytyä väkivaltaisesti toista kohtaan. Väkivaltaan on vain yksi syyllinen – sen tekijä.

Kirjoittaminen ei aina onnistu kaikille. Vaihtoehtoisesti voit kokeilla myös väkivaltakokemuksesi maalaamista, musiikillista ilmaisua ja muita taiteellisia keinoja tai liikunnallisia keinoja. Keskity ensisijaisesti kokemustesi ilmaisemiseen, äläkä välitä kieliopista, oikeinkirjoituksesta, maalaustekniikasta tai musiikin teoriasta. Jos et pääse tehtävässäsi eteenpäin, toista sitä asiaa mitä ennen pysähdystä teit tai ajattelit. Tee tämä tehtävä vain itseäsi varten. Tärkeintä on, että tuot esiin syvimpiä tunteitasi ja ajatuksiasi. Pyri ilmaisemaan asioita, joista et ole voinut puhua muiden ihmisten kanssa.

Tehtävän suorittamisen jälkeen saatat tuntea itsesi surulliseksi tai masentuneeksi. Sekin on aivan luonnollista. Epämiellyttävät tunteet poistunevat muutaman tunnin kuluttua. Jos epämiellyttävät tunteet eivät poistu tai ne lisääntyvät ajan kuluessa, sinun kannattaa hakea itsellesi ammatillista apua.

Lähde: Traumaterapiakeskuksen itsehoito-ohjeita

Tehtävän tavoite on muistuttaa sinua siitä, minkä jo osaat. Saat käyttöösi keinoja, joita olet jo aiemmin menestyksekkäästi soveltanut, mutta jotka kenties välillä ovat päässeet unohtumaan. Näin voit tulevaisuudessa paremmin hallita itseäsi ja selviytyä riskitilanteista.

Palauta mieleesi tilanne, jossa olit lähellä lyödä, mutta jossa kuitenkin pysyit itsellesi asettamissasi rajoissa tai tavoitteessa – tai sellainen kerta, jolloin mieli teki käyttäytyä väkivaltaisesti, mutta toimit kuitenkin toisin.

Kirjoita tilanne itsellesi muistiin ja säilytä se. Tarinassa on hyvä olla seuraavia asioita:

  • Koska se tapahtui?
  • Missä paikassa olit?
  • Mitä tapahtui ennen sitä?
  • Mitä ajattelit?
  • Miten itse reagoit tapahtuneeseen, mitä ajattelit ja mitä teit?
  • Kuinka kovasti teki mieli käydä kiinni tai lyödä?
  • Mikä auttoi sinua onnistumaan itsesi hillitsemisessä?
  • Teitkö itse jotain sellaista, joka hyödytti sinua tässä tilanteessa?
  • Tekikö joku muu jotain sellaista, mikä hyödytti sinua tässä tilanteessa?
  • Miten sait voitettua mielijohteen lyödä?
  • Miten kuvittelisit väkivallan muuttaneen tilannetta?

Ota kirjoituksesi säännöllisesti esiin ja käy läpi vastauksiasi. Voit turvautua kirjoittamaasi tekstiin silloin, kun tunnet tilanteen muuttuvan väkivaltaiseksi.

Kaikissa perheissä ja ihmissuhteissa on joskus erimielisyyksiä ja riitoja. Jos perheessäsi tai ihmissuhteessa ei ole hyvä olla tai ei ole turvallista, vaan koet läheisesi joskus uhkaavana, asiat eivät ole niin kuin pitäisi.

Tässä on lista asioista, joista turvallinen parisuhde ja perhe muodostuvat. Lue lista ja kysy itseltäsi samalla, toteutuvatko nämä asiat omassa kodissasi ja perheessäsi:

  • Saan olla eri mieltä puolisoni kanssa.
  • Saan suuttua.
  • Meillä ei käytetä liikaa päihteitä (testaa alkoholinkäyttöäsi)
  • Minulla on myös omia ystäviä.
  • Saan harrastaa.
  • Pystyn vaikuttamaan perheeni taloudellisiin päätöksiin.
  • Saan toteuttaa itseäni ja omia tarpeitani.
  • Voin toteuttaa omaa kulttuuriani ja/tai uskonnollista vakaumustani.
  • Voin olla kotona turvallisin mielin.
  • Teemme kivoja asioita yhdessä ja meillä on mukavaa.
  • Pidän huolta itsestäni.
  • Pidän huolta muista perheenjäsenistäni.
  • Saan puolisoltani läheisyyttä ja hellyyttä.
  • Meidän parisuhteessa seksi on myönteistä ja meitä toisiimme lähentävää.
  • Perheessäni on aikaa parisuhteelle, lapsille ja itselle.
  • Saan puolisoltani arvostusta vanhempana ja puolisona.
  • Kotityöt jakautuvat meillä oikeudenmukaisesti.
  • Voin olla kotona oma itseni.
  • Meillä selvitetään ristiriidat ilman väkivaltaa.
  • Puolisoni arvostaa minua ja mielipiteitäni.
  • Meillä voi näyttää kaikenlaisia tunteita.
  • Olen onnellinen.
  • Voin kertoa tekemisistäni, asioistani ja ajatuksistani.
  • Meillä on yhdessä sovitut perheen pelisäännöt.
  • Voin luottaa siihen, että sopimuksista pidetään kiinni.
  • Puolisoni ei ole minulle uskoton.

Jos koet, että kaikki edelliset asiat toteutuvat, sinulla on turvallinen koti, jossa asiat ovat kunnossa. Kodissasi on hyvä olla. Perheesi voi onnitella itseään – turvallinen perhe on mahtava asia!

Jos koet, etteivät kaikki edelliset asiat ole kunnossa kohdallasi, mieti niitä kohtia. Minkä pitäisi muuttua, jotta sinä ja perheesi kokisi olonsa turvalliseksi? Jos voit, ota asia puheeksi kotonasi, kerro olevasi huolissasi. Jos et voi turvallisin mielin puhua asiasta, hae ulkopuolista apua. Voit halutessasi tulla myös juttelemaan asiasta Nettiturvakodin chattiin.

Voit lukea lisää turvallisuudesta lähisuhteissa täältä.

Tämän tarkistuslistan avulla voit itse arvioida vanhempiesi toimintaa mahdollisen väkivallan näkökulmasta.

Listan läpikäyminen auttaa miettimään, tulisiko sinun keskustella vanhempiesi kanssa. Mikäli koet, ettei vanhempien kanssa keskustelu ole turvallista tai mahdollista, voit ottaa yhteyttä erilaisiin apua tarjoaviin palveluihin. Voit myös tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin. Muista, että sinulla on oikeus elää turvallista elämää omassa kodissasi.

Lue oheinen lista läpi ja pohdi, onko vanhempasi käyttänyt mainittuja keinoja kuluneen vuoden aikana, kun teillä on ollut erimielisyyttä tai riitoja. Vanhemmilla ja lapsilla on monia erilaisia tapoja yrittää ratkaista välillään olevia erimielisyyksiä, mutta joskus nämä tilanteet johtavat väkivaltaan tai laiminlyöntiin.

Mikäli huomaat, että vanhempasi ovat väkivaltaisia, löydät avun yhteystiedot täältä.

Rajojen asettaminen

Vanhempasi

  • Selitti miksi tekemäsi asia on väärin.
  • Ehdotti, että tekisit jotain muuta.
  • Kielsi sinulta jotain mukavia asioita, joita olisit muuten saanut (karkkipäivän, viikkorahat, elokuvat tai jotain vastaavaa).
  • Vähensi oikeuksiasi tai pani sinut kotiarestiin.
  • Pani sinut rauhoittumaan tai lähetti omaan huoneeseesi.

Henkinen väkivalta

Vanhempasi

  • Murjotti tai kieltäytyi puhumasta asiasta.
  • Haukkui, nälvi, kiroili tai loukkasi sinua muuten, ei kuitenkaan koskenut fyysisesti.
  • Heitti, löi tai potkaisi suutuksissaan jotakin esinettä (esim. paiskoi ovia).
  • Uhkasi väkivallalla.

Fyysinen väkivalta

Vanhempasi

  • Tyrkkäsi, töni tai ravisteli sinua vihaisesti.
  • Tukisti sinua.
  • Läimäytti sinua.
  • Antoi sinulle piiskaa.
  • Löi sinua nyrkillä.
  • Löi sinua jollakin esineellä.
  • Potkaisi tai potki sinua.
  • Antoi kovan selkäsaunan.
  • Uhkasi veitsellä tai ampuma-aseella.
  • Käytti veistä tai ampuma-asetta.

Laiminlyönti

Vanhempasi

  • Ovat jättäneet sinut yksin kotiin liian nuorena.
  • Et ole saanut kotonasi tarpeeksi ruokaa.
  • Vaatteistasi ja puhtaudestasi ei ole huolehdittu.
  • Vanhempasi olivat niin humalassa tai huumeissa, etteivät kyenneet huolehtimaan sinusta.
  • Vanhempasi miettivät niin paljon omia ongelmiaan, etteivät kyenneet osoittamaan, että välittävät sinusta.

Kun olet käynyt listan läpi, mieti niitä listan kohtia, joita huomasit vanhempasi käyttävät tai ovat käyttäneet. Alta löydät lisätietoja niistä, jotka kuulostivat sinulta tutulta: rajojen asettamisesta, henkisestä väkivallasta, fyysisestä väkivallasta ja laiminlyönnistä. Mikäli vanhempasi käyttää henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa ja/tai laiminlyö sinua, kannattaa hakea apua, jotta tilanteesi parantuu. Lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita ja niiden yhteystietoja löydät täältä. Mikäli koet olevasi vaarassa juuri nyt, soita hätänumeroon (112).

Rajojen asettaminen

Vanhempasi käyttävät kommunikaatiossaan myönteisiä keinoja. Rajat toimivat sekä vanhempien että lapsen parhaaksi, eikä niiden käyttäminen erimielisyys- ja riitatilanteissa ole väkivaltaa. Rajoja asettamalla vanhempasi muun muassa suojelee sinua, varmistaa turvallisuutesi ja opettaa, mikä elämässä on sallittua ja yleisesti hyväksyttyä ja mikä ei. Näin vanhempasi opettaa sinulle myös itsehillintää ja -hallintaa, jotka ovat tärkeitä elämäntaitoja.

Vanhempasi saattavat selittää sinulle asioita ja ehdottaa vaihtoehtoisia toimintatapoja. Pyri omalta osaltasi saamaan aikaan asiallinen ja neuvotteleva ilmapiiri, jossa voisitte yhdessä löytää ratkaisuja asioihin hyvässä hengessä. Yleensä vanhemmat haluavat lastensa parasta, vaikka sitä ei olisikaan helppo uskoa tilanteissa, joissa vanhempi luo sinulle rajoja, joskus kiivaasti ja ääntä korottaen.

On tärkeätä, ettet ala toimia itseäsi vastaan vain vastustaaksesi vanhempiasi (ettet esimerkiksi lyö laimin omaa koulunkäyntiäsi siksi, että vanhempasi puuttuvat siihen tai huomauttelevat siitä).

Henkinen väkivalta

Vanhempasi käyttävät kommunikaatiossaan kielteisiä keinoja. Ne eivät yleensä edistä rakentavaa ajatustenvaihtoa eivätkä mahdollista ongelmista neuvottelemista ja sopimista. Väkivallalla uhkaileminen ei ole sallittua.

Olet ehkä huomannut, että esimerkiksi murjottaminen, nälviminen tai uhkailu saavat aikaa harmitusta, pahaa oloa ja halua vastustaa kuin halua toteuttaa vanhempien toive. Lapsena tai nuorena sinun voi olla vaikea muuttaa omien vanhempisi tapoja. Voit yrittää keskustella vanhempiesi kanssa. Yritä myös ottaa huomioon vanhempiesi toiveet ja näkemykset sekä arvostaa vanhempiesi myönteisiä puolia. Isommalta lapselta voi jo odottaa kykyä huomioida toisten toiveet, pienemmät lapset eivät aina osaa sitä.

Mikäli vanhempasi eivät kykene muuttamaan tyyliään, yritä suhtautua siihen rauhallisesti ja ajatella mikä itsesi kannalta on pitkällä tähtäyksellä viisasta ja toimia sen mukaan, vaikka vanhempasi olisivatkin samaa mieltä kanssasi. Jos voit huonosti ja henkinen väkivalta on jatkuvaa, puhu jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa, joka voi olla esimerkiksi isovanhempasi, kummisi, koulukuraattori tai -terveydenhoitaja, opettaja tai sosiaalityöntekijä.

Fyysinen väkivalta

Vastauksessasi on sellaista vakavaa väkivaltaa, joka saattaa aiheuttaa psyykkisten ongelmien lisäksi vakavia ruumiillisia vammoja. Jos vain toinen vanhemmistasi on väkivaltainen, puhu asiasta ei-väkivaltaisen vanhempasi kanssa. Jos et koe tulevasi kuulluksi, puhu jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa, joka voi olla esimerkiksi isovanhempasi, kummisi, koulukuraattori tai -terveydenhoitaja, opettaja tai sosiaalityöntekijä.

Pyydä vanhempaasi hakemaan asiaan apua. Kerro, että kohtaamasi väkivalta on rikos. Voit itse ottaa yhteyttä poliisiin, Rikosuhripäivystykseen tai Lasten ja nuorten puhelimeen, jotta saat neuvoja. Apua kannattaa hakea tilanteeseen mahdollisimman pian. Avun yhteystiedot löydät täältä.

Laiminlyönti

Vanhempasi toiminta on vastaustesi perusteella laiminlyöntiä ja kaltoinkohtelua, joka vahingoittaa sinua vakavasti. Jos asiasi ovat edelleen kuvaamallasi tavalla, ota mahdollisimman pian yhteys kouluterveydenhoitajaan, koulukuraattoriin, koulupsykologiin tai paikkakuntasi sosiaaliviranomaisiin ja kerro heille tilanteestasi. Viranomaisten tehtävänä on auttaa sinua ja ohjata ja auttaa vanhempiasi huolehtimaan sinusta.

Lähde:
Tämä itsearviointiväline on sovellus sosiologian professori Murray A. Strausin CTS-testeistä, joita käytetään lähes sadassa eri maassa.

Tämän pohdintatehtävän tarkoituksena on saada sinut miettimään, mitä turvallisuus ja turvattomuus sinulle tarkoittavat.

Olet oman elämäsi asiantuntija, joten sinä tiedät, mitkä tekijät elämässäsi luovat tällä hetkellä turvaa ja mitkä taas turvattomuutta. Jos tunnet elämässäsi tällä hetkellä enemmän turvattomuuden kuin turvallisuuden tunteita, voit samalla miettiä mikä tähän on syynä ja miten voisit toimia, että tilanne muuttuisi turvallisemmaksi. Muista, apua ja tukea on aina mahdollista saada, mikäli turvattomuuden taustalla on perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Mikäli koet olosi tällä hetkellä ahdistuneeksi ja pelokkaaksi, voit pyytää jonkun turvallisen ja luotettavan läheisesi tekemään tätä tehtävää yhdessä kanssasi. Voit myös ottaa yhteyttä väkivaltatyön avopalveluihin tai muihin väkivaltapalveluihin ja pyytää alan ammattilaista käymään näitä kysymyksiä läpi kanssasi.

Turvallisuutta avaavia kysymyksiä

  • Mitä asioita sinulle tulee mieleen lähisuhteen (perhe, parisuhde) turvallisuudesta?
  • Mitä asiat liittyvät mielestäsi lähisuhteen turvallisuuteen?
  • Mikä tai mitkä asiat toivat sinulle omassa lapsuudessasi ja nuoruudessasi turvallisuutta?
  • Mikä tuo sinulle nykyään turvallisuutta lähisuhteissa, kun ajattelet: a) puolisoasi b) lapsiasi c) lähipiiriäsi (suku, ystävät jne).
  • Mitkä tapahtumat tai hetket ovat tuoneet ja tuovat sinulle erityisesti turvallisuutta lähisuhteissasi?
  • Minkä ajattelet tuovan puolisollesi, lapsillesi, lähipiirillesi (suku, ystävät) turvallisuutta?
  • Kuka ihminen on tai on ollut sinulle tärkeä turvallisuuden tuojana?
  • Miten ylläpidät, vaalit ja huolehdit omasta ja läheistesi turvallisuudesta?

Turvattomuutta avaavia kysymyksiä

  • Millaisia turvattomuuden kokemuksia sinulla on ollut?
  • Mihin hetkiin tai tapahtumiin ne ovat liittyneet?
  • Mitä nämä kokemukset ovat opettaneet sinulle? Entä mistä sinulle tärkeästä ne kertovat?
  • Millaisia kykyjä tai taitoja sinulla on, jotka ovat auttaneet sinua saamaan takaisin turvallisuuden tunteesi?
  • Mikä merkitys on ollut puolisollasi, lapsillasi, joillakin ystävilläsi tai sukulaisella turvallisuuden tunteesi
    palauttamisessa?
  • Kenen puoleen ensimmäisenä kääntyisit, jos koet olosi turvattomaksi lähisuhteissasi?
  • Mikä on sinulle elämässäsi tärkeää?
  • Mitä ajatuksia tämä tehtävä sinussa herättää?

Voit käydä lukemassa lisätietoja Turvallisuus lähisuhteissa -artikkelista. Voit myös pohtia, onko perheesi turvallinen.

Tekstin lähteenä on käytetty Lahden ensi- ja turvakoti ry:n Turvallisten perheiden Päijät-Häme
-toiminnan miniturvallisuusseulaa.