Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan ja avun hakemiseen liittyy useita uskomuksia ja ajatuksia, jotka eivät aina pidä paikkaansa. Kokosimme muutamia yleisimpiä myyttejä, joita niihin helposti liitetään.

Tiesitkö, että Suomessakin tutkimusten mukaan joka kolmas nainen kokee parhaillaan tai on jossain elämänvaiheessa kokenut perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa? Et siis ole kokemustesi kanssa yksin.

Väkivalta on asia, jota häpeillään ja peitellään. Väkivaltaan liittyvän hiljaisuuden vuoksi moni myös kokee olevansa kokemustensa kanssa yksin. Väkivalta voi kuitenkin koskettaa meistä ketä tahansa. Se ei katso ikää, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, kulttuuria, taloudellista asemaa tai uskontoa.

Väkivalta loppuu harvoin itsestään. Avun hakeminen on tärkeää, erityisen tärkeää se on, jos perheeseen kuuluu lapsia. Hiljaisuuden rikkomalla voit auttaa itseäsi, mutta myös muita jotka kohtaavat tai ovat kohdanneet väkivaltaa.

Muista, ettei kokemasi väkivalta ole koskaan sinun syysi. Sinun ei tarvitse hävetä kokemuksiasi

Kaikissa väkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa työskennellään luottamuksellisesti ja työntekijät ovat vaitiolovelvollisia.

Turvakodeissa ja Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten tarjoamissa avopalveluissa tehdään yhteistyötä tarvittaessa esimerkiksi sosiaalitoimen tai poliisin kanssa, mutta aina yhteistyössä kanssasi.

Väkivallasta kertominen ja siitä kysyminen ovat ensimmäinen askel väkivallasta irti pääsemiseksi.

Väkivaltaa ei tarvitse pystyä ratkaisemaan yhdellä kerralla. Väkivalta on saattanut kestää vuosikausia, jopa kymmeniä vuosia. Myös väkivallasta selviytyminen vaatii aikaa. Jokainen kuulluksi tulemisen kokemus auttaa kuitenkin eteenpäin.

Sinun ei tarvitse jaksaa eikä pärjätä yksin. Ota rohkeasti yhteyttä ja hae apua!

Väkivaltakokemuksesi otetaan kaikissa väkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa aina vakavasti ja niistä keskustellaan luottamuksellisesti. Paikalla on aina ammattitaitoista henkilökuntaa, joka auttaa sinua monin eri tavoin tukemalla, keskustelemalla ja kuuntelemalla.

Apua tarjoavissa palveluissa, kuten turvakodissa ja avopalveluissa saat tietoa väkivallasta ja sen vaikutuksista.

Turvakodista ja avopalveluista saat tarvittaessa apua myös käytännön asioihin, kuten rikosilmoituksen tekemiseen tai asuntoasioiden ja lähestymiskiellon järjestämiseen. Henkilökunta voi olla mukanasi viranomaisneuvotteluissa.

Vertaistukiryhmään osallistumalla voit työskennellä muiden samankaltaisia kokemuksia omaavien kanssa.

Sinun kannattaa kertoa kokemastasi väkivallasta luotettavalle läheiselle, ystävälle, työkaverille, naapurille tai esimerkiksi terveydenhuollon työntekijälle tai poliisille.

Väkivallasta kertoinen ja avun hakeminen ovat useimmiten ensimmäinen askel väkivallasta irti pääsemiseksi.

Jokainen meistä on arvokas ja väkivallattomuus on meille kaikille tärkeä ihmisoikeus.

Väkivalta on aina väkivaltaa käyttävän, ei siis koskaan sitä kokevan vastuulla. Usein voi käydä niin, että väkivaltaa käyttänyt syyttää puolisoaan väkivaltaisesta käyttäytymisestä, jolloin tämän sanomiset alkavat tuntua väkivaltaa kokeneesta todelta. Monesti väkivallan kokija saattaa myös alkaa ajatella, että hänessä on pakko olla jotain syytä, kun toinen käyttäytyy väkivaltaisesti. Tämä ei ole totta.

Väkivaltaa kokeneella syy ei ole koskaan sinun, vaan väkivaltaa käyttävän puolisosi tai läheisesi. Sinulla on oikeus turvalliseen lähisuhteeseen ja perhe-elämään.

Seksi on olennainen osa parisuhdetta ja hyvässä parisuhteessa on usein myös molempia osapuolia tyydyttävä seksielämä. Parisuhde ei kuitenkaan velvoita seksiin.

Sinulla on aina oikeus kieltäytyä seksistä. Kumppanillasi tai puolisollasi ei ole oikeus vaatia seksiä, mikäli et sitä halua. Pakottaminen seksiin on seksuaalista väkivaltaa sinua kohtaan ja voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit.

Raiskaus avioliitossa on rikos, samoin kuin raiskaus tai seksiin pakottaminen missä tahansa muussa suhteessa. Voit lukea lisää lainsäädännöstä täältä.

Toisen haluttomuus aiheuttaa usein ristiriitoja parisuhteessa, kun toinen haluaa seksiä ja toinen ei. Tällöin asiasta kannattaa puhua avoimesti ja rehellisesti puolisosi kanssa. Esimerkiksi Väestöliitto on kirjoittanut parisuhteen toimivasta seksuaalisuudesta. Mikäli koet, ettei keskustelu puolisosi kanssa ole sinulle turvallista, ota yhteyttä esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten avopalveluihin ja hae asiaan tukea ja apua.

Muista, että sinulla on oikeus turvalliseen lähisuhteeseen ja perhe-elämään. Seksi on osa tätä turvallisuutta.

Moni ei usko, että väkivaltaa käyttävä voi muuttua. Väkivallasta ja väkivaltaisesta käyttäytymisestä on kuitenkin mahdollista päästä eroon, mutta se vaatii paljon työtä.

Läheisimpiensä kontrollointiin ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvainen henkilö voi kokea ärsykkeenä sen, että puoliso ei toimi hänen toivomallaan tavalla. Kokemus voi johtaa keinottomuuteen, väkivaltaan ja yritykseen muuttaa sillä läheisensä käyttäytymistä mielensä mukaiseksi.

Väkivallan käyttöön ei löydy yhtä selitystä eikä yhtä kaikenkattavaa teoriaa. Taustalla voi vaikuttaa monia eri tekijöitä. Väkivaltaa käyttäneiden henkilöiden elämäntarinat ovat (voivat olla) hyvin erilaisia. Monella on kuitenkin ollut lapsuudessaan väkivaltakokemuksia, kuten suoraan perheväkivallan kohteeksi tai sen todistajaksi joutumista. Osalla väkivallan tekijöistä on saattanut olla elämänhistoriassaan traumaattisia tapahtumia, jotka ovat vääristäneet tasapainoista elämää ja elämänhallintaa.

Väkivallasta irtautumisen prosessi on pitkä ja se vaatii aina oman väkivaltaisuuden tunnustamista ja tunnistamista. Muutos väkivallattomuuteen ei tapahdu ilman väkivallan käyttäjän omaa halua ja sitoutumista. Lisäksi tähän muutokseen tarvitaan keskusteluapua ammattilaisen kanssa. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä keskustelemalla on mahdollista oppia toimimaan ilman väkivaltaa.

Väkivallasta irtautuminen edellyttää itsetutkiskelusta. Katuminen ja syyllisyyden kokemus ovat tunteita, joista on hyvä puhua. Ne ovat oivallinen muutosvoima. Muutoksen käynnistyminen etenee prosessina. Tärkeintä, mutta samalla vaikeinta, on vastuunottaminen omista teoista.

Väkivallasta puhuminen avaa uusia toimintamalleja väkivaltaisen käyttäytymisen tilalle. Väkivaltaisten ja niitä ennakoivien tilanteiden tunnistamien on mahdollista. Niihin liittyvät riskitilanteet voi oppia tunnistamaan. On mahdollista pysähtyä ajoissa, ennen kuin tilanne repeää käsistä.

Usein kuulee sanottavan ja ihmeteltävän: ”Miksi sä et vaan lähde?” tai ”Mä en ainakaan sietäisi väkivaltaa yhtään”. Väkivaltaisesta suhteesta lähteminen ei kuitenkaan ole helppoa.

Kiinnipitäviä asioita voi olla monia. Yhteiset lapset, taloudellinen tilanne, pelko leimautumisesta ja yhteiset hyvät hetket ja muistot. Myös väkivaltainen suhde alkaa romanttisesti ja rakkaudentäyteisesti. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että väkivaltaa kokenut yleensä edelleen rakastaa väkivaltaa käyttävää puolisoaan. Puolisosta ei siten haluta eroon, vaan väkivallasta. Monesti väkivaltaiseen suhteeseen kuuluu myös hyviä hetkiä, jolloin tunne voi olla kuin vastarakastuneella. Nämä syyt estävät yleensä lähtemisen ja eron.

Väkivaltaa ei tarvitse kuitenkaan sietää, vaan jokaisella on oikeus turvalliseen lähisuhteeseen ja perhe-elämään.

Mikäli olet väkivaltaa kokeneen läheinen, tärkeimpänä tehtävänäsi on kuunnella väkivaltaa kokenutta ja olla empaattinen sekä läsnä. Voitte yhdessä pohtia keinoja, miten saisitte väkivallan päättymään. Voisiko esimerkiksi väkivaltainen puoliso hakea apua? Mitä tukipalveluita voisitte yhdessä löytää koko perheelle? Kaikkien hyvinvoinnin takia väkivalta on tärkeä saada katkaistua. Lisätietoja löydät täältä.

Joskus ainoa keino väkivallan päättymiseksi on ero. Eroaminen saattaa kuitenkin vaatia paljon tukea esimerkiksi läheisiltä ja ammattilaisilta.

Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen on sinulle väkivallan, mutta myös uhkailun tai pelon takia mahdotonta, tai suorastaan vaarallista.

Voit aina olla yhteydessä turvakotiin puhelimitse. Sinne voi myös tulla matalalla kynnyksellä, sillä jo pelkkä väkivallan uhka ja sen synnyttämä pelko riittävät yhteydenottoosi. Sinun ei siis tarvitse olla ns. sairaalakunnossa” turvakotiin hakeutuaksesi.

Väkivallan muotoja ovat fyysinen, henkinen, seksuaalinen, taloudellinen, uskonnollinen ja sosiaalinen väkivalta. Näistä yhdenkin kokeminen on syy hakeutua turvakotiin tai muihin auttaviin palveluihin. Voit kokea samanaikaisesti useita eri väkivallan muotoja. Joskus väkivalta jatkuu vainoamisena, vaikka olisit eronnut. Vainoaminen voi olla esimerkiksi toistuvaa, uhkaavaa viestittelyä ja erilaista häiriköintiä, joka aiheuttaa kokijalleen pelkoa ja turvattomuutta.

Henkistä väkivaltaa on vaikeampi tunnistaa. Ajan myötä saattaa käydä niin, että väkivaltaan tottuu ja sen keskellä oppii elämään mukauttamalla omaa toimintaansa pyrkien tällä tavoin välttämään tilanteiden muuttumista väkivaltaisiksi.

Väkivallan tunnistaminen on sen keskellä elävälle vaikeaa. Tärkein mittari on pelko, itselle tärkeissä ja läheisissä suhteissa ei tulisi joutua tuntemaan pelkoa.

Väkivalta loppuu harvoin itsestään ja yleensä se muuttuu ajan myötä vakavammaksi. Mahdollisimman varhainen väkivallan tunnistaminen auttaa väkivaltakokemuksista selviytymisessä, mutta tärkeää on myös muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua.

Väkivaltaa voi kohdata kuka vain; se ei katso ikää, sosiaalista asemaa, ammattia tai sukupuolta. Turvakodissakin on tällöin erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä. Yleensä väkivallan kokemus kuitenkin yhdistää ja turvakodissa voitkin saada vertaistukea muilta samaa kokeneilta.

Turvakodit neuvovat ja auttavat sinua, jos olet kokenut perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Turvakodit ovat avoinna ympäri vuorokauden. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on sinulle mahdotonta tai suorastaan vaarallista. Turvakodit on tarkoitettu kaikille sukupuoleen katsomatta ja heidän kanssaan tuleville lapsille. Turvakodissa voit olla kriisitilanteen vaatiman ajan, yleensä muutamasta päivästä kahteen kuukauteen.

Turvakodissa saat rauhoittua sekä levätä ja pääset keskustelemaan kahdenkeskisesti väkivaltatyöhön erikoistuneen työntekijän kanssa. Turvakodista saat myös apua konkreettisiin asioihin, joita väkivallan vuoksi joudut hoitamaan mm. asiointiin poliisin, terveydenhuollon ammattilaisten ja eri viranomaisten kanssa.

Turvakoti on päihteetön paikka, jossa huolehditaan kaikin tavoin, että tunnet olosi turvalliseksi.

Turvakodissa ollessasi sinun ja mahdollisten lastesi arki pyritään järjestämään mahdollisimman toimivaksi.

Turvakotiin voivat tulla kaikenikäiset ihmiset, myös lapset, sukupuoleen ja ikään katsomatta. Turvakotiin voit tulla, vaikka sinulla ei olisi lapsia. Turvakotiin voit tulla myös nimettömänä eikä sen palvelut maksa sinulle mitään.

Väkivalta voi vaikuttaa sinuun monella eri tavoin ja siitä voi jäädä paljon muitakin kuin päällepäin näkyviä jälkiä. Väkivalta aiheuttaa muun muassa erilaisia kehollisia ja psyykkisiä vaivoja, kuten väsymystä, uniongelmia, päänsärkyä, levottomuutta ja muistiongelmia. Voit kärsiä myös painajaisista, ahdistuksesta ja masennuksesta. Et ehkä pysty luottamaan toisiin. Itsearvostuksesi on romahtanut, ja koet pelkoa, syyllisyyttä ja häpeää. Tavallista on, että väkivallan vuoksi saatat menettää käsityksen omasta arvokkuudesta ihmisenä.

Oireet voivat näkyä monin tavoin käyttäytymisessä, ihmissuhteissa, tunne-elämässä, persoonallisuuden piirteissä, sosiaalisessa elämässä sekä terveydentilassa.

Hae siis apua!

Hyvin usein ajatellaan, etteivät lapset koe perheen aikuisten välillä ilmenevää väkivaltaa. Aikuiset uskovat lasten nukkuvan ja etteivät lapset kuule tai näe väkivallaksi muuttuvia tilanteita. Lapsi aistii helposti perheen jännitteisen ja uhkaavan ilmapiirin ja näkee väkivallan jäljet, vaikka ei olisi ollut tapahtuma-aikaan paikalla

Perheessä ilmenevä väkivalta vaikuttaa aina myös lapsiin; pelon keskellä lapsen on vaikea kasvaa ja kehittyä. Lapsi tarvitsee aikuisilta turvallisuutta ja myönteisen mallin ihmissuhteista.

Väkivallan vuoksi lapsi voi joutua ottamaan perheessä itselleen aikuiselle kuuluvaa roolia ja huolehtimaan pienemmistä sisaruksista, lohduttamaan aikuista tai huolehtimaan liian paljon arkisista asioista.

Väkivallan keskellä elämisellä voi olla lapselle vakavat ja pitkäkestoiset seuraukset. Lastesi hyvinvoinnin vuoksi sinun kannattaa hakea apua heti tänään.

Lapset ehkä eivät ymmärrä tietoisesti ja samalla tavalla kuin aikuiset, mistä vanhempien välisessä riidassa tai väkivallassa on kyse. Tunnetasolla he kuitenkin ymmärtävät, että jotakin pahaa on tapahtumassa. Lapset tajuavat kodin painostavan ilmapiirin myös silloin, jos he eivät näe konkreettista väkivaltatilannetta. He saattavat nähdä, miten yksi vanhempi alentaa, kiristää, alistaa tai uhkailee toista. Tämä saa lapsissa aikaan pelkoa ja ahdistusta.

Väkivallan keskellä elämisellä voi olla lapselle vakavat ja pitkäkestoiset seuraukset. Lastesi hyvinvoinnin vuoksi sinun kannattaa hakea apua heti tänään.

Lapset saattavat unohtaa vanhempien riidat ja todistetun väkivallan, mutta kehon muisti on pitkä, vaikka koetut asiat muuten unohtuisivat. Varsinkin pienet lapset muistavat tunteillaan ja kehollaan. Lapsena koetut traumaattiset tilanteet ja muistot eivät unohdu aikuisenakaan, mutta niitä voi olla tietoisesti mahdoton tavoittaa. Muistot saattavat olla tallentuneita kehoon sirpaloituneina tunteina, kosketuksina tai tajukokemuksina.

Nuoret, jotka ovat kasvaneet väkivaltaisessa perheessä, kuuluvat riskiryhmään. 40 prosenttia väkivaltaisista nuorista on itse kärsinyt fyysisestä väkivallasta omassa lapsuuskodissa. On siten hyvin iso todennäköisyys, he omaksuvat jossain elämänvaiheessa samat käyttäytymismallit, joita heidän vanhempansa ovat käyttäneet.

Väkivallan keskellä elämisellä voi olla lapselle vakavat ja pitkäkestoiset seuraukset. Lastesi hyvinvoinnin vuoksi sinun kannattaa hakea apua heti tänään.

Väkivallan kokeminen tai sille altistuminen voi aiheuttaa lapsissa seuraavia oireita

  • Erilaiset fyysiset ja psyykkiset oireet: stressi, syömishäiriöt, unihäiriöt, masennus
  • Kielteiset emootiot: avuttomuus, yksinäisyys, hermostuneisuus, ärsyyntyneisyys, häpeä, syyllisyys, pelko

Lisäksi Lapsi saattaa syyttää itseään kodin tapahtumista. Hän voi myös olla koko ajan huolissaan vanhemmistaan ja yrittää piilottaa kotona tapahtuvaa muilta. Tällöin lapselle ei synny läheisiä suhteita muiden lasten kanssa ja hän saattaa jäädä vailla ystävyyssuhteita. Lisäksi väkivallan tai sen todistamisen seurauksena tulleet käyttäytymishäiriöt sekä emotionaaliset ja kognitiiviset vaikeudet saattavat aiheuttaa vaikeuksia suhteissa ikätovereiden kanssa.

Väkivallan keskellä elämisellä voi olla lapselle vakavat ja pitkäkestoiset seuraukset. Lastesi hyvinvoinnin vuoksi sinun kannattaa hakea apua heti tänään.

Turvakodeissa ja muissa väkivaltaan apua tarjoavissa palveluissa autetaan joka vuosi tuhansia lapsia. Lasten väkivaltakokemusten huomioiminen ja kuuleminen on erittäin tärkeää. Esimerkiksi turvakodissa lapsi saa oman työntekijän, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea lasta. Lasten kanssa väkivaltakokemuksia voidaan käsitellä esim. leikin, piirtämisen tai tarinoiden avulla.

Lapsen näkökulmasta mahdollisimman nopea puuttuminen väkivaltaan on merkittävää. Väkivalta vaikuttaa aina lapseen aiheuttaen esimerkiksi nukkumisen, syömisen, oppimisen ja tunne-elämän vaikeuksina.

Lapselle on tärkeää saada tietoa väkivallasta ja sen vaikutuksista, auttamisen mahdollisuuksista sekä kuulla, että väkivalta ei ole hänen syynsä.

Lapsen auttamisessa tärkeä osa on vanhemman kanssa tehtävä työtä. Eri palveluista voit saada apua, tukea ja neuvoja vanhemmuuteen ja lapsen kohtaaman väkivallan käsittelyyn.

Eri alojen ammattilaisilla ja asiantuntijoilla on lastensuojelulain mukainen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli he työssään kohtaavat lapsen, jonka kasvu ja kehitys ovat vakavasti vaarantuneet. Muista kuitenkin, että lastensuojeluilmoituksen ja sosiaaliviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön ensisijainen tarkoitus on saada apua ja tukea perheellesi ja lapsellesi.

Lapsen huostaanotto on harvinainen ja lastensuojelun viimesijainen toimenpide silloin, kun mikään muu tukimuoto ei ole mahdollinen tai tarkoituksenmukainen. Muista, että joskus huostaanoton tarkoituksena on suojella lasta, varsinkin jos taustalla on esimerkiksi vainoa tai vakava väkivallan sekä lapsen henkeä ja terveyttä uhkaava tilanne.

Riko hiljaisuus lapsiin kohdistuvaan perheväkivaltaan liittyen

Lapsiin kohdistuva väkivalta on monelle vanhemmalle vaikea, vaiettu ja täynnä häpeää oleva aihe. On tärkeää rikkoa hiljaisuus puhumalla sekä hakemalla apua ja tukea lapsen kohtaamaan sekä myös todistamaan väkivaltaan.

Rap-artisti Dilemma on julkaissut vaikuttavan kappaleen Mä en pelkää sua enää, joka kertoo perheväkivallasta, sen käsittelystä ja selviytymisestä. Kappale ja video perustuvat Dilemman omakohtaisiin kokemuksiin. Suosittelemme katsomaan!