Tästä osiosta löydät lisätietoja perhe- ja lähisuhdeväkivallasta

Opit esimerkiksi tunnistamaan väkivaltaa, syitä sen takana ja ymmärrät, miksi väkivalta aina toistuu. Lopussa on kerrottu myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä lainsäädännöstä, sillä läheiseen tai perheenjäseneen kohdistunut väkivalta on aina rikos.

Väkivallan eri muodot

Fyysinen pahoinpitely on esimerkiksi tönimistä, hiuksista repimistä, kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivalta jättää jälkiä, se on helpoiten tunnistettavissa. Se voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että fyysinen väkivalta ei aina jätä näkyviä jälkiä.

Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi läheisen alistaminen, nimitteleminen ja haukkuminen. Henkinen väkivalta voi olla julkista nolaamista tai se voi tapahtua neljän seinän sisällä piilossa. Henkistä väkivaltaa on myös sosiaalinen eristäminen esimerkiksi ystävistä tai sukulaisista, taloudellinen alistaminen, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaasti ulos menemisen estäminen, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Fyysinen väkivalta sisältää aina myös henkistä väkivaltaa. Jo väkivallan uhka on henkistä väkivaltaa. Pelkoa voidaan pitää vakivallan merkittävimpänä ja yleisimpänä oireena tai merkkinä väkivallan määrästä ja laadusta riippumatta. Monet väkivaltaa kokeneet kertovatkin, että pelko ja pelossa eläminen sekä väkivallan uhka on perheväkivallassa pahinta.

Henkistä väkivaltaa voi olla erittäin vaikea tunnistaa, sillä se voi alkaa hyvin pikkuhiljaa ja olla aluksi hyvin vähäeleistä ja hienovaraista. Väkivallalla on tapana vähitellen paheta, joten myös henkinen väkivalta yleensä pahenee. Tällöin sitä kokeva on alkanut pitää tilannetta normaalina eikä huomaa henkisen väkivallan pahenemista.

Riita muuttuu väkivallaksi, kun et enää uskalla kertoa mielipidettäsi, koska pelkäät miten puolisosi siihen reagoi. Normaaliin riitelyyn kuuluu se, että riidan osapuolet voivat vapaasti kertoa oman mielipiteensä ilman pelkoa seurauksista.

Mikäli olet epävarma, onko kokemasi henkistä väkivaltaa, voit tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin tai soittaa esimerkiksi väkivaltatyön avopalveluihin ja keskustella asiantuntijan kanssa.

Seksuaalisen väkivallan tunnusmerkki on, ettei väkivaltaa käyttävä kunnioita toisen ruumiillista ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Raja väkivallan kohdalla rikkoutuu yleensä silloin, kun väkivaltaa kokeva osapuoli kokee, ettei tilanne ole enää hänen hallittavissaan. Seksuaalista väkivaltaa ovat esimerkiksi raiskaus, seksiin pakottaminen ja painostaminen, pakottaminen nöyryyttäviin seksuaalisiin tekoihin, kuvaaminen ilman lupaa, nukkuvan tai sammuneen hyväksikäyttö sekä seksuaalinen ahdistelu.

Seksuaalinen väkivalta on sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa.

Jokaisella aikuisella on oikeus päättää omasta rahankäytöstään ja omaisuudestaan. Tällöin taloudellista väkivaltaa voi esimerkiksi olla läheisen tai puolison oman rahankäytön estämistä, rahattomana pitämistä, taloudellisen päätäntävallan rajoittamista ja kontrollia tai kokonaan ulkopuolelle jättämistä, työssäkäynnin estämistä ja toisen omaisuuden tai rahan luvatonta käyttämistä. Taloudellista väkivaltaa voi olla myös velan tai luoton ottamiseen pakottamista. Se voi myös jatkua eron jälkeen, mikäli väkivaltaa käyttävä ei suostu maksamaan esimerkiksi lasten elatusmaksuja.

Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on rajoittaa puolisoa niin henkisesti kuin fyysisesti.

Sosiaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi vapaan liikkumisen kontrollointia tai yhteydenpidon rajoittamista ystäviin ja sukulaisiin sekä sosiaalisen eristämisen uhkaa. Sosiaalista väkivaltaa on myös se, ettei puoliso jätä toista lainkaan yksin, vaan vaatii tätä olemaan koko ajan kanssaan, myös esimerkiksi paikoissa joissa yleensä ollaan ilman puolisoa, kuten lääkärin vastaanotolla tai muissa viranomaistapaamisissa.

Uskonnollinen väkivalta on uskontoon perustuvaa fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Uskonnollinen väkivalta voi ilmetä parisuhteessa toisen uskonnollisuuden sekä uskonnollisten tarpeiden pilkkaamisena, halveksimisena tai jopa kieltämisenä. Se voi olla myös pakottamista noudattamaan jonkin uskonnon mukaisia normeja ja sääntöjä. Hengellinen väkivalta puolestaan on uskonnollissävytteistä käyttäytymistä, jolla pyritään murtamaan tai nujertamaan uskonnollisin uhkauksin, vaatimuksin tai pakottein toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide.

Kunniaan liittyvä väkivalta on osa uskonnollista väkivaltaa ja se voi sisältää piirteitä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Kunniaväkivaltaan liittyy uhrin kontrollointi ja rajoittaminen eri tavoin. Väkivallan syynä voi olla pelko kunniasääntöjen loukkaamisesta tai jo tapahtunut tilanne, jossa kunniasääntöjä on loukattu. Kunniaväkivaltaan liittyy kunnian palauttaminen irtisanoutumalla kunniattomasta käytöksestä; rankaisemalla kunniasäännön rikkojaa. Kunniaan liittyvä väkivalta on esimerkiksi kontrollointia eli rajoittamista, eristämistä, uhkailua ja pakottamista.

Parisuhteen aikainen perheväkivalta voi eron jälkeen muuttua vainoamiseksi. Vainoaminen on toistuvaa, ei toivottua yhteydenottamista, seuraamista, tarkkailua ja uhkaamista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa ja ahdistusta. Vainoava käytös voi olla pienieleistä uhkaavaa vihjailua, säälimätöntä mustamaalaamista tai se voi kärjistyä myös fyysisiin väkivallan tekoihin. Teknologiset sovellukset kuten esimerkiksi sosiaalinen media ovat nykyään aina jollain tavoin osana vainoamista. Vainoaminen on rikos ja siitä voidaan tuomita sakkoja tai enimmillään kaksi vuotta vankeutta.

Parisuhdevainoaminen on lähisuhdeväkivaltaa, joka kärjistyy erossa tai eron uhatessa. Vainoaminen, kontrollointi tai alistaminen on usein alkanut jo parisuhteen aikana. Vainoamistapauksissa kärsijöitä on aina monia. Varsinaisen kohteen lisäksi erityisesti yhteiset lapset, läheiset, työkaverit, mutta myös itse vainoaja, jonka elämä kapeutuu pakonomaiseen pyrkimykseen pitää kiinni entisestä.

Lisätietoja:

Lisätietoja perhe- ja lähisuhdeväkivallasta

Väkivaltaisen perheen tai parin elämässä toistuvat tietyt vaiheet. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan prosessi etenee yleensä ohessa olevan kuvan osoittamalla tavalla. Kuulostaa se sinusta tutulta?

Jännityksen kasvaminen

Ensimmäisessä vaiheessa esiintyy erimielisyyttä, välit kiristyvät ja perheessä yleensä riidellään. Puolisoon kohdistuvat odotukset ovat jääneet toteutumatta ja tyytymättömyys luo riitatilanteita. Jännitys voi purkautua erilaisia väkivallan muotoina, kuten henkisenä väkivaltana. Riitelyyn voi liittyä myös fyysistä väkivaltaa eli esimerkiksi tönimistä, uhoamista, nöyryyttämistä ja tavaroiden rikkomista. Erimielisyys jää usein käsittelemättä ja jännitys kasvaa.

Väkivaltatilanne

Jännityksen kasvua seuraa väkivaltatilanteen ”räjähdys” eli esimerkiksi fyysinen pahoinpitely. Tavallisesti jokin toisarvoinen asia laukaisee väkivaltaisen käyttäytymisen. Vaiheeseen saattaa liittyä myös päihteiden käyttöä, joka voi merkitä väkivallantekijälle – hyväksyttyä – syytä käyttäytyä väkivaltaisesti.

Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen

Väkivaltatilanteen jälkeen seuraa rauhallinen vaihe, jonka aikana pahoinpitelijä ilmaisee katumusta, pyytää anteeksi ja hyvittää tekoaan. Väkivaltaa käyttäneen puolison ahdistus ja häpeä kannustavat häntä lupauksiin väkivallattomasta elämästä: ”Tämä ei koskaan enää toistu!” Anteeksipyytämistä seuraa anteeksianto. Kumpikin puoliso haluaa elämän jatkuvan rauhallisena.

Jonkin aikaa menee yleensä hyvin, mutta hoitamattomana väkivallalla on tapana uusiutua. Vähitellen väkivalta voi muuttua yhä kovemmaksi ja esimerkiksi henkinen väkivalta voi muuttua fyysiseksi. Väkivaltakierre alkaa pyöriä yhä kiivaammin ja välien lyhentyä. Väkivallasta saattaa tulla perheelle luonnoton vääristyneen todellisuuden tila, jonka piirteitä ovat väkivallan vähättely ja väkivallan oikeutettuna pitäminen. Tässä vaiheessa väkivaltaa kokeneen puolison on vaikeaa tunnistaa väkivaltaa, varsinkin jos väkivalta ei ole fyysistä.

Anteeksipyytämisen vaiheessa molemmat puolisot haluavat muutosta ja uskovat siihen. Se on hyvä tilaisuus hakea apua molemmille osapuolille yhdessä ja erikseen – tilanteesta ja tarpeista riippuen.

Lähteenä soveltaen käytetty: Walker (1989), Psychology and violence against women.

Rakkaus

  • Puolisoilla on tilaa yksilölliseen itsensä kehittämiseen, kasvamiseen ja toive toisenkin osapuolen kehittymisestä ja kasvamisesta.
  • Erilliset harrastukset ja yhteiset harrastukset; omat ja yhteiset ystävät; myös tärkeiden parisuhteen ulkopuolisten ihmissuhteiden vaaliminen.
  • Toinen toisensa henkisen kasvun rohkaisu; vahva itsetunto.
  • Luottamus ja avoimuus.
  • Keskinäinen arvostus ja loukkaamattomuus.
  • Halu asettua alttiiksi ja olla aito.
  • Tilaa suhteeseen liittyvien tunteiden tutkimiseen.
  • Kyky nauttia yksinolosta.

Riippuvuus

  • Riippuvuus, joka perustuu turvallisuuteen ja mukavuuteen. Korostunut halun ja hullaantumisen osoittaminen todisteena rakkaudesta.
  • Täydellinen sitoutuminen; rajoittunut seuraelämä; vanhojen ystävien ja harrastusten laiminlyönti.
  • Toisen osapuolen käyttäytymisen vahtiminen; oma identiteetti ja minäkuva riippuvaisia toisen hyväksynnästä.
  • Mustasukkaisuus. Omistushalu, kilpailun pelko, ”omaisuuden turvaaminen”.
  • Toisen osapuolen tarpeet saavat väistyä toisen eduksi; itse aiheutettu vajaatila.
  • Täydellisen haavoittumattomuuden tavoittelu – mahdollisten riskien eliminointi.
  • Turvallisuuden tavoittelu toistuvien, vakiintuneiden toimintojen avulla.
  • Kärsimättömyys. kyvyttömyys kestää erillään oloa (riidankaan aikana); vielä tiukempi ripustautuminen.

Lähde: Beattie, M. (1999) Irti läheisriippuvuudesta – miten lopetan muiden holhoamisen ja alan huolehtia itsestäni

Jokainen voi olla jossain elämänsä vaiheessa hetkellisesti mustasukkainen. Lievä mustasukkaisuus kuuluu usein suhteeseen kuin suhteeseen ja siitä päästään yleensä keskustelemalla yli. Joskus mustasukkaisuus menee kuitenkin liian pitkälle ja muuttuu väkivaltaiseksi käyttäytymiseksi. On tärkeää tunnistaa, milloin mustasukkaisuus muuttuu väkivaltaiseksi käytökseksi.

Mustasukkaisuutta on monen asteista. Sitä voi olla esimerkiksi suhteen alussa, jolloin ei vielä olla aivan varmoja suhteen molemminpuolisuudesta ja kestävyydestä. Lievä mustasukkaisuus voi myös olla merkki välittämisestä ja kiinnostuksesta. Mustasukkaisuuden kohdekaan ei pidä välttämättä pidä sitä ahdistavana, vaan merkkinä rakkaudesta ja välittämisestä.

Mustasukkainen ihminen pelkää, ettei kelpaa tai riitä läheiselleen tai että lopulta hänelle rakkain ihminen hylkää hänet. Jatkuvat pelot johtavat usein siihen, että ihmisestä tulee epäilevä tai syyttelevä läheistään kohtaan. Silloin mustasukkaisuus voi muuttua väkivallaksi. Tuolloin kumppani ei keskusteluista huolimatta luota toiseen, vaan vahtii hänen menemisiään ja tekemisiään. Silloin hän pyrkii kontrolloimaan puolisoaan. Tilannetta vaikeuttaa, jos mustasukkainen ei ymmärrä, ettei tilanne ratkea kontrolloimalla kumppania. Väkivallaksi muuttunut mustasukkaisuus ahdistaa ja pelottaa sen kohteeksi joutunutta.

Sairaalloista mustasukkaisuus on, kun mustasukkaiselta puuttuu syyllisyydentunto. Yritykset kontrolloida kumppania päätyvät usein myös fyysiseen väkivaltaan. Jos henkinen väkivalta jatkuu pitkään, se ahdistaa ja masentaa uhrinsa ja nujertaa hänen itsekunnioituksensa. Puolisoiden välinen keskustelu ei enää riitä tilanteen parantamiseen vaan tarvitaan ammattiapua. Vaikeasta mustasukkaisuudesta selvitäkseen ihminen voi tarvita pitkää psykoterapiaa. Lyhyemmilläkin terapeuttisilla tapaamisilla voi jo saada helpotusta tilanteeseen.

Mikä avuksi?

Luottamuksen puutteeseen auttaa parhaiten avoimuus ja puhuminen. Syyttelyn ja salailun sijaan parisuhteen liittyvistä peloista ja toiveista tulisi puhua. Olisi hyvä, jos kipeimmistäkin peloista uskaltautuisi puhumaan toiselle. Se vahvistaisi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta pariskunnan välillä. Jokaisen tulisi saada kokea parisuhteessa olevansa erityinen, rakastettu ja kunnioitettu.

Neuvoja mustasukkaiselle

  • Puhu kumppanillesi. Kerro, miltä sinusta tuntuu ja mitä pelkäät. Pyri ensisijaisesti luottamaan kumppaniisi.
  • Näytä rakkauttasi ja helliä tunteitasi, silloin saat vastalahjaksi sitä mitä eniten kaipaat eli todisteen siitä, että sinua rakastetaan.
  • Pidä huolta itsestäsi. Tapaa ystäviä, sukulaisia, harrasta. Älä anna synkille ajatuksille valtaa.
  • Jos koet, että sinun on vaikea hallita mustasukkaisuuden tunteitasi tai koet tunteesi hallitsevan sinua, hae apua itsellesi.

Neuvoja mustasukkaisuuden kohteelle

  • Kuuntele, pyri ymmärtämään ja olemaan empaattinen. Ei ole helppo tunnustaa mustasukkaisuuttaan ja siihen liittyviä tunteita.
  • Kerro avoimesti parisuhteen ja kodin ulkopuolisesta elämästä. Korjaa väärinkäsitykset.
  • Älä syyllisty, jos toinen syyttelee. Aseta rajat. Selvitysten vaatiminen ja vahtiminen on kiellettyä kunnioittavassa parisuhteessa.
  • Pidä huolta itsestäsi. Tapaa ystäviä, sukulaisia ja harrasta. Älä anna synkille ajatuksille valtaa.

Keskeinen merkitys perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttamissa seurauksissa on väkivaltaan liittyvällä vallankäytöllä ja kontrollilla. Seuraavassa on lueteltu joitakin vallankäytön ja kontrollin tunnusmerkkejä. Kuulostavatko ne sinusta tutulta? Jos kuulostaa, niin hae apua jo tänään! Voit myös lukea, mitä on turvallisuus lähisuhteissa ja verrata sitä omaan tilanteeseesi.

Pakottaminen ja uhkailu

  • Uhkaa vahingoittaa toista, itseään tai toiselle tärkeitä ihmisiä
  • Uhkaa jättää toisen
  • Pakottaa tai kiristää toista luopumaan rikosilmoituksesta

Lapsen väkivallan välineenä

  • Syyllistää toista huonosta lastenhoidosta tai vanhemmuudesta
  • Käyttää lasten tapaamisoikeutta häirintään
  • Uhkaa lasten huollon menettämisellä

Pelotteleminen

Pelottelua katseiden, eleiden, ilmeiden ja huutamisen avulla
Rikkoo toiselle tärkeitä esineitä tai hajottaa asuntoa
Uhkaa tai pahoinpitelee lemmikkieläimiä

Valta-aseman käyttäminen

  • Pitää puolisoa palvelijanaan
  • Tekee tärkeät päätökset yksin
  • On ainoa, jolla on oikeus määrätä tehtävät ja sukupuoliroolit

Eristäminen

  • Kontrolloi toisen menoja, tekemisiä ja tapaamisia
  • Rajoittaa liikkumista kodin ulkopuolella ja asettaa aikarajoja
  • Eristää toisen ystävistä ja sukulaisista – ja syyttää näitä ongelmista

Henkinen väkivalta

  • Saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi tai henkisesti sairaaksi
  • Nimittelee, alistaa ja nöyryyttää
  • Pelaa henkistä peliä hellyyttä ja väkivaltaa vuorottelemalla

Taloudellinen vallankäyttö

  • Pimittää rahat (myös puolisonsa tulot) itselleen ja antaa rahaa vain pyydettäessä sopivaksi katsomaansa asiaan
  • Tekee taloudelliset päätökset yksin
  • Vaikeuttaa toisen työssäkäyntimahdollisuuksia

Aliarviointi, kieltäminen ja syyttäminen

  • Vähättelee ja kieltää tapahtuneen väkivallan
  • Siirtää vastuun omasta käyttäytymisestään toiselle
  • Sanoo toisen omalla käyttäytymisellään aiheuttaneen väkivallan

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvä lainsäädäntö

Pahoinpitelyt (rikoslain 21 luku)

Pahoinpitely yksityisellä paikalla – myös kotona – on virallisen syytteen alainen rikos. Lain tarkoitus on, että kotona tapahtuviin väkivaltarikoksiin suhtaudutaan samalla vakavuudella ja samoilla rikosoikeudellisilla seuraamuksilla kuin muihinkin väkivaltarikoksiin. Yhteiskunta haluaa puuttua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan ja kotiin hälytetty poliisipartio tekee rikosilmoituksen tapahtuneesta väkivaltatilanteesta. Pahoinpitelyn yritys on myös rangaistava teko.

Laki jakaa pahoinpitelyt kolmeen ryhmään:

  • Lievä pahoinpitely
  • Pahoinpitely
  • Törkeä pahoinpitely

Pahoinpitelyn aste arvioidaan vammojen, rikoksen tekotavan ja sen aiheuttaman henkisen kärsimyksen perusteella.

Lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, jos teko on kohdistunut 1) kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön, 2) tekijän aviopuolisoon tai entiseen aviopuolisoon, sisarukseen tai sukulaiseen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilöön, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa yhteistaloudessa tai on tai on ollut muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia hänelle läheinen taikka 3) henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.

Muissa tapauksissa lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, että uhrin on vaadittava tekijälle rangaistusta rikoksesta, jotta rikoksen tutkinta alkaisi.

Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat aina virallisen syytteen alaisia rikoksia. Pahoinpitelyjen ja törkeiden pahoinpitelyjen osalta poliisin tekemän esitutkinnan tulokset annetaan syyttäjälle syyteharkintaan. Törkeä pahoinpitely johtaa aina oikeuskäsittelyyn.

Uhrilla eli asianomistajalla on oikeus ottaa sekä poliisikuulusteluihin että mahdolliseen oikeuskäsittelyyn rinnalleen tukihenkilö. Jos tuttavapiiristä ei löydy ketään sopivaa, tukihenkilöä voi kysyä esimerkiksi RikosuhripäivystyksestäPoliisin sivuilta löytyy hyvät ohjeet pahoinpitelyn uhrille.

Seksuaalirikokset (rikoslain 20 luku)

Avio- tai avosuhde ei anna oikeutta loukata toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Raiskaus avioliitossa on kriminalisoitu Suomessa vuonna 1994. Seksuaalirikoksen yritys on myös rangaistava teko.

Seksuaalirikoslaki rikoslain 20 luvussa määrittää mm. seuraavat rikosnimikkeet:

  • Raiskaus
  • Törkeä raiskaus
  • Pakottaminen seksuaaliseen tekoon
  • Seksuaalinen hyväksikäyttö
  • Seksuaalinen ahdistelu

Pakottaminen seksuaaliseen tekoon sekä seksuaalinen hyväksikäyttö ja ahdistelu ovat asianomistajarikoksia. Tällöin uhrin on poliisikuulustelussa vaadittava epäillylle rangaistusta. Raiskaus ja törkeä raiskaus ovat aina virallisen syytteen alaisia rikoksia.

Raiskauksen tunnusmerkistöön kuuluu ensinnäkin väkivallan käyttö tai väkivallalla uhkaaminen. Raiskaus voi olla myös sen hyväksikäyttämistä, että toinen on tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan ja tekijä on sukupuoliyhteydessä uhrin kanssa. Myös sukupuolielimiin esimerkiksi sormin tunkeutuminen lasketaan raiskaukseksi.

Rikoslain 20 luvussa lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia ovat:

  • Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joka tarkoittaa koskettelua tai muuta seksuaalista tekoa, joka on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä ja jonka kohteena tai tekijäksi houkuteltuna alle 16-vuotias (tai alle 18-vuotias, jos tekijä on lapsen vanhempi tai häneen rinnastettava) on.
  • Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joksi katsotaan lähtökohtaisesti sukupuoliyhteys. Jos teko ei kuitenkaan ole kokonaisuutena arvostellen törkeä, kyse on lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkkejä määrittävät seuraukset, tekotapa tai tekijän erityinen asema lapsen elämässä.
  • Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin tarkoittaa tapaamisen tai muun kanssakäymisen ehdottamista alle 18-vuotiaalle siten, että tekijän tarkoituksena on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai sen törkeä tekomuoto tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien kuvien tai kuvatallenteiden valmistaminen.
  • Seksuaalinen hyväksikäyttö, jossa tekijä asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa alle 18-vuotiaan sukupuoliyhteyteen tai seksuaaliseen tekoon.

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat aina virallisen syytteen alaisia.

Poliisin sivuilta löytyy ohjeet myös raiskauksen uhrille.

Apua raiskauksen tai muun seksuaalirikoksen uhreille löydät tästä listasta.

Vapauteen kohdistuvat rikokset (rikoslain 25 luku)

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuoden 2014 alusta alkaen. Lain mukaan vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta.

Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos.

Voit lukea lisää vainoamisesta ja vinkkejä niin vainotuille kuin vainoajille VARJO-hankkeen sivuilta.

Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkilöä, joka uhkaa toisen henkeä, terveyttä, vapautta tai rauhaa tai muuten vakavasti häiritsee toista, voidaan kieltää ottamasta yhteyttä itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön. Lähestymiskiellon rikkomisen rangaistuksena on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa.

Lähestymiskieltoa haetaan poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, joko suullisesti tai kirjallisesti. Lähestymiskieltohakemukset käsitellään aina kiireellisinä ja lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena. Väliaikainen kielto viedään viipymättä käräjäoikeuden käsittelyyn. Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään yhden vuoden, uusittuna enintään kaksi vuotta kerrallaan.

Lähestymiskiellon hakemista varten kannattaa kerätä todistusaineistoa, esimerkiksi lääkärinlausunto, ulkopuolisia todistajia tai säilytettyjä uhkausviestejä. Myös kaikki digitaalinen materiaali (esimerkiksi yhteydenotot sosiaalisessa mediassa) kannattaa kerätä. Lähestymiskiellon rikkomisesta tulee tehdä rikosilmoitus ja esittää mahdollinen todistusaineisto.

Perusmuotoinen lähestymiskielto kieltää yhteydenotot, yhteydenoton yritykset, seurannan ja tarkkailun. Laajennettu lähestymiskielto kieltää myös oleskelun jollakin suojattavan elämään liittyvällä erikseen määrätyllä alueella.

Aloitteen lähestymiskiellon määräämiseksi voi tehdä asianosaisen lisäksi poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen.

Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä, jos samassa osoitteessa asuvan uhkauksista yms. voidaan päätellä, että hän tulisi todennäköisesti tekemään toisen henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen. Edellytykset ovat siis tiukemmat kuin tavallisen lähestymiskiellon.

Asianomaisella on oikeus ottaa sekä kuulusteluihin että mahdolliseen oikeuskäsittelyyn rinnalleen tukihenkilö. Jos tuttavapiiristä ei löydy ketään sopivaa, tukihenkilöä voi kysyä esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.

Poliisin sivuilta löydät ohjeita lähestymiskiellosta (eri kieliversiot).

Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen – siihen ei kuulu väkivalta. Lapsella on kaikissa tilanteissa etusija erityiseen suojeluun.

Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta kielletään lapsen alistaminen, ruumiillinen kurittaminen ja muulla tavoin loukkaavasti kohteleminen.

Jokaisella kansalaisella on oikeus tehdä ilmoitus lapsiin kohdistuvista laiminlyönneistä, vaaroista, heitteillejätöistä tai pahoinpitelyistä. Lastensuojelulaki velvoittaa erityisesti virkaa tai julkista tointa hoitavia työntekijöitä tekemään sosiaaliviranomaisille ilmoituksen perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Työntekijöillä on siten velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta.

Lisätietoja:

Perheväkivaltatilanteisiin liittyy usein esimerkiksi vahingonteko tai eläinsuojelurikos. Vahingonteossa hävitetään, turmellaan tai kätketään omaisuutta. Lemmikkieläimen pahoinpitely, kärsimyksen, kivun tai tuskan aiheuttaminen eläimelle sekä lemmikkieläimen jättäminen vaille tarpeellista hoitoa tai ravintoa on eläinsuojelurikos.

Rikoksen uhrilla on oikeus saada maksuton oikeusavustaja sekä esitutkintaan että oikeudenkäyntiin uhrin tuloista riippumatta, kun kyseessä on syyttäjän ajama rikosasia (ei kuitenkaan lievä pahoinpitely):

  • Seksuaalirikos
  • Läheisen ihmisen tekemä väkivalta
  • Muu henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos.

Avustajan palkkion maksaa näissä tapauksissa valtio. Avustaja voi olla oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja, yksityinen asianajaja tai muu asianajaja, joka saa toimia oikeudessa asiamiehenä.

Lisätietoja löydät Oikeusministeriön Oikeusapu -sivuilta.