Turvasuunnitelman avulla voi varautua etukäteen uhkaavien tilanteiden varalle

On tärkeää, että kaikki väkivaltaisessa perheessä elävät tekevät itselleen suunnitelman siitä, miten voivat turvata itsensä ja lapset tilanteiden uhatessa kärjistyä. Myös lasten ja nuorten on tärkeä tehdä oma suunnitelmansa. Väkivaltainen voi puolestaan suunnitella, miten voi hillitä itsensä ja välttää tilanteiden kärjistymistä väkivallaksi.

Varaudu etukäteen, suunnittele ja tee turvasuunnitelma uhkaavien tilanteiden varalle. Kerro tilanteesta läheisillesi.

Hae ammattiapua, sillä jokaisella on oikeus turvalliseen elämään ja lähisuhteisiin. Avun hakeminen on merkki siitä, että ja pidät huolta itsestäsi ja lapsistasi. Väkivallalla on vakavat vaikutukset lapsiin.

Jos olet peloissasi ja joudut tekemään turvasuunnitelman omassa kodissasi olemista varten, kannattaa harkita lähtemistä turvaan jo tänään.

Jos käytät väkivaltaa läheisiäsi kohtaan, apua kannattaa hakea heti perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi.

Avun yhteystiedot löydät täältä.

Turvasuunnitelmat:

Jos elät väkivallan uhan alla, mieti ja suunnittele etukäteen, miten toimit väkivaltatilanteessa ja miten estät vakavien vammojen saamisen. Et voi poistaa läheisesi väkivaltaisuutta, mutta voit pohtia ja tehdä omia ratkaisujasi. Voit oppia näkemään väkivallan varoitusmerkit läheisesi käytöksessä, rauhoittamaan tilanne ja poistumaan paikalta. Jos sinulla on lapsia, mieti, miten saat myös lapset turvaan kanssasi.

Voit tehdä suunnitelman kirjallisesti, mutta säilytä se paikassa, josta väkivallan tekijä ei sitä löydä, esimerkiksi luotettavan ystävän tai sukulaisen luona. Voit käydä turvasuunnitelmaa läpi myös luotettavan läheisesi tai väkivaltaan erikoistuneen työntekijän kanssa.

Muista, että avun hakeminen ei ole heikkoutta, vaan merkki siitä, että pidät huolta itsestäsi ja mahdollisista lapsistasi uhkaavassa tilanteessa.

Turvallisuutesi vahvistamiseksi suunnittele ja mieti ainakin seuraavia asioita:

  • Kun näet uhkaavia tilanteita edeltäviä merkkejä puolisossasi, pyri rauhoittamaan tilanne ja/tai lähtemään pois kotoa.
  • Miten pakenet kotoa tilanteen niin vaatiessa? Mikä on turvallisin ja nopein tie ulos? Pidä valmiina ja helposti mukaan otettavana lääkkeitä, vaihtovaatteita, hammasharja, rahaa ja tärkeät paperit. Jos pakkaat ne valmiiksi laukkuun, piilota laukku tai säilytä sitä esim. ystäväsi luona.
  • Minkä syyn turvin pääset lähtemään kotoa, ennen kuin tilanne muuttuu uhkaavaksi? Voitko esimerkiksi lähteä viemään roskia, ulkoiluttamaan koiraa tai kauppaan?
  • Mieti etukäteen jokin koodi (esimerkiksi sana tai merkki), jota voit käyttää merkkinä esimerkiksi sukulaisille, ystäville tai läheisille, jotta he voivat kutsua apua.
  • Mikä on kotisi turvallisin huone? Huoneessa ei saa olla vaarallisia välineitä tai teräaseita (ei esim. keittiö) ja sieltä täytyy olla pakotie ulos (esim. kylpyhuone on huono). Tee tästä huoneesta turvapaikka, jonne vetäydyt tilanteen niin vaatiessa.
  • Kenen luo voit mennä, jos joudut pakenemaan? Kenelle voit soittaa, kun tarvitset tukea? Puhu asiasta ystäville, sukulaisille tai naapureille. Jos läheisesi eivät tiedä tilanteestasi, he eivät voi auttaa. Tallenna numerot (salanimillä) kännykkääsi tai tee aina mukana oleva lista numeroista. Voit pyytää naapuria soittamaan poliisille, jos he kuulevat huolestuttavia ääniä kodistasi.
  • Kenelle voit kertoa väkivallasta ja sopia avun kutsumisesta (esim. kuullessaan asunnostanne epäilyttävää melua)?
  • Ota selvää paikkakuntasi palveluista väkivaltaa kokeneille. Kirjoita kännykkääsi (salanimellä) esim. turvakodin puhelinnumero ja osoite. Voit soittaa ja keskustella tilanteestasi henkilökunnan kanssa etukäteenkin saadaksesi informaatiota asiassasi. Yhteystietoja löydät Näin hae apua-sivuilta tai paikkakuntasi www-sivuilta. Tallenna tärkeät numerot kännykkääsi.
  • Tee lista hätänumeroista.
  • Pysy selvin päin. Päihtyneenä et pysty turvaamaan yhtä hyvin itseäsi. Päihteiden käyttö ei ole ratkaisu vaikeaan elämäntilanteeseen.
  • Missä voit turvallisin mielin säilyttää kirjallista turvasuunnitelmaa (kotona / ystävän luona)?
  • Missä voit säilyttää käsilaukkua tai turvalaukkua (kotona / ystävän luona)? Suunnittele, miten saat lähtiessäsi mukaan rahaa, tarvitsemasi tärkeät paperit, muut tarvikkeet ja lääkkeet.
  • Jos kumppanisi ei enää asu kanssasi, miten varmistat turvallisuutesi kotona (lukot, avaimet, hälytysjärjestelmät jne.)?
  • Kirjaa ylös uhkaukset ja väkivallanteot kuvauksineen, päivämäärineen ja kellonaikoineen. Säästä teksti- ja sähköpostiviestit ja tallenna puhelut. Ne ovat tärkeää todistusaineistoa rikosilmoitusta varten. Saatat haluta tehdä sen myöhemmin, vaikka juuri nyt olisit toista mieltä. Pyydä ja säästä myös lääkärintodistukset. Ota nämä paperit mukaasi, jos pakenet kotoa.

Mikäli sinulla on lapsia, mieti myös näitä asioita:

  • Varmista lastesi turvallisuus mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi ottamalla heidät mukaan poistuessasi kotoa.
  • Mieti etukäteen jokin koodi (esimerkiksi sana tai merkki), jota sinä tai lapsesi voivat käyttää merkkinä toisillenne, sukulaisille tai ystäville, jotta he voivat kutsua apua.
  • Keskustele lasten kanssa kotona tapahtuvasta väkivallasta ja kuinka aiot hätätilanteessa turvata itsesi ja lapsesi. Kerro, että saatatte joutua lähtemään kotoa äkkiä. Kerro, miten saat heidät mukaasi turvaan. Kerro, että jos joudut pakenemaan ilman lapsia, tulet hakemaan heidät luoksesi niin pian kuin mahdollista.
  • Opeta lapsille mitä he tekevät, jos he ovat uhkaavassa tilanteessa etkä itse ole kotona tai sinä tarvitset apua. Kerro, mihin he voivat mennä turvaan.
  • Opeta lapset soittamaan hätänumeroon ja läheisille.
  • Pysy selvin päin. Päihtyneenä et pysty turvaamaan yhtä hyvin lapsiasi.

Tiedät varmasti jo ennakolta, millaisissa tilanteissa hermostut ja olet vaarassa menettää malttisi. Mistä tilanne alkaa? Mitä tapahtuu? Olet ehkä aiemmin vastaavassa tilanteessa ollut väkivaltainen. Tee sellaisten tilanteiden varalle turvasuunnitelma.

Opettele tunnistamaan se kohta, jolloin pystyt hallitsemaan käyttäytymistäsi. Voi olla, että tunnistat ne kohdat kehosi kautta (esim. kätesi puristuvat nyrkkiin, sinulle tulee voimaton olo, päässäsi suhisee). Myös jokin ulkoinen asia saattaa toimia sinulle merkkinä siitä, että ”nyt on rauhoituttava” (esim. riitatilanteessa kumppanin käytös).

Suunnittele, miten toimit, jotta voit hillitä itsesi ja välttää väkivaltaisen käytöksen. Tee itsehillintätehtävä.

On tärkeää ymmärtää, että tapojen muuttaminen vaatii paljon työtä ja kertoo siitä, että haluat kantaa vastuuta itsestäsi ja perheestäsi.

Mieti etukäteen: 

  • Miten voit toimia uhkaavassa tilanteessa, jotta asiat eivät kärjisty?
  • Mikä paikka kotona on sellainen, jossa voit rauhoittua ja koota ajatuksiasi? Tee tästä paikasta oma turvapaikkasi, jonne vetäydyt aina tilanteen niin vaatiessa. Pyydä, että puolisosi antaa sinun olla turvapaikassasi rauhassa.
  • Kenelle voit soittaa ja kertoa tilanteesta? Onko sinulla sellaisia ystäviä, naapureita, sukulaisia tai muita henkilöitä, joille voit soittaa, kun tarvitset apua?
  • Onko sinulla sellaisia ystäviä, naapureita, sukulaisia tai muita henkilöitä, joiden luo voit mennä, jos tilanne niin vaatii?
  • Ota selvää asuinpaikkakuntasi palveluista. Minne voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset ammatillista apua? Yhteystietoja löydät täältä.

Kun kotona on tappelua ja väkivaltaa, sinusta voi tuntua pahalta ja sinua alkaa ehkä pelottaa. Niitä tilanteita varten voit miettiä oheisia kysymyksiä ja kirjata vastauksia itsellesi ylös.

  • Mitä voit silloin tehdä, että olosi tuntuisi paremmalta?
  • Mikä paikka kotona tuntuu turvalliselta?
  • Kenelle voit soittaa? Mikä hänen puhelinnumeronsa on?
  • Onko sinulla sellainen naapuri tai ystävä, jonka luokse voit mennä? Kuka?

Tärkeitä puhelinnumeroita:

  • Yleinen hätänumero 112
  • Poliisi 112
  • Lasten ja nuorten puhelin 116 111 (MLL), ma-pe 14-20, la-su 17-20

Voit hakea apua tilanteeseesi ja ottaa yhteyttä johonkin apua tarjoavaan tahoon jo tänään.