Väkivalta ei katoa vaikenemalla
Oletko kohdellut läheisiäsi väkivaltaisesti? Oletko aiheuttanut uhkaavan ilmapiirin ja pelottanut puolisoasi, lapsiasi tai muita läheisiäsi?
Nämä sivut on tarkoitettu sinulle, joka olet huolissasi omasta väkivaltaisuudestasi. Hyvä, että olet lähtenyt muuttamaan tilannetta. Sivulta löytyvien ohjeiden ja neuvojen avulla voit arvioida omaa tilannettasi sekä löytää apua. Voit myös tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin.
Olet ehkä säikähtänyt omaa väkivaltaisuuttasi ja tuntenut siitä häpeää jälkeenpäin. Et ehkä tunnista itseäsi omasta käytöksestäsi. Joskus saatat yrittää vähentää häpeän tunnettasi siirtämällä vastuuta tapahtuneesta uhrin syyksi tai yrittämällä tulkita väkivaltaisia tekoja sattumaksi. Voi myös olla, että olet oppinut aiemmin elämässäsi toimintamalleja, jotka altistavat väkivallan käytölle.
Jos omat keinosi eivät riitä tilanteen muuttamiseen, hae ammattiapua. Erityisen tärkeää se on silloin, jos väkivalta on jatkunut kauan tai perheessä on lapsia. Vaikka puhuminen hirvittäisi, kannattaa lähteä liikkeelle. Mitä aikaisemmin selvität tilannetta, sitä parempi.
Apua väkivaltaa käyttäville
Ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset tarjoavat apua väkivaltaa käyttäneille tai sen käytöstä huolissaan oleville. Avopalveluiden yhteystiedot löydät täältä.
Maria-Akatemian ylläpitämä Naisenvakivalta.fi tarjoaa verkkoapua naisen väkivaltaisuuteen. Tukimuotojamme ovat chat, tietopankki, ohjatut vertaisryhmät ja videokeskustelut.
Miessakit ry:n Lyömättömän Linjan asiakkaaksi voivat hakeutua kaikki henkistä tai fyysistä väkivaltaa käyttäneet miehet.
Lisätietoja
Onko sinulla syytä olla huolissasi omasta väkivaltaisuudestasi? Tee testi väkivallan tekijälle. Testi antaa viitteitä siitä, kuinka vakavaa on käyttämäsi väkivalta ja arvioi väkivallan riskiä sen kohteelle.
Mietitkö, onko elämäntilanteesi tavallista alttiimpi väkivallalle? Lue artikkeli, jossa kuvataan yleisimpiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä elämäntilanteita.
Huudatko tai oletko kovakourainen lapsiasi kohtaan?
Tarkempaa ulkopuolista arviota ja henkilökohtaista palautetta tilanteeseesi on mahdollista saada Nettiturvakodin chatissa. Chatissä kanssasi keskustelee väkivaltatyön ammattilainen.
Voit myös olla yhteydessä Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten Jussi-työn® ja muihin väkivallan tekijöiden kanssa työskenteleviin ammattilaisiin.
Myönnä toimineesi väärin. Älä kiellä tekoasi, älä syytä muita, älä selittele tekoa tekemättömäksi. Olet vastuussa omista väkivaltaisista teoistasi ja kumppanisi on vastuussa omistaan.
Ymmärrä tekosi vaikutukset. Väkivaltaisesta käyttäytymisestä aiheutuu perheellesi ja jokaiselle perheenjäsenelle monenlaisia kielteisiä seurauksia. Lue lisää väkivallan traumatisoivasta vaikutuksesta ja miten perheväkivalta vaikuttaa lapseen.
Ole pahoillasi. Pyydä anteeksi. Älä ole välinpitämätön. Voit esittää pahoittelusi paitsi puolisolle myös lapsille ja sukulaisille. Osoita halusi korvata tekosi. Muista, että vaikka pyydät anteeksi, et voi vaatia anteeksi antamista. Kumppanisi voi mahdollisesti antaa anteeksi, kun kokee riittävää turvallisuutta suhteessa.
Tiedosta taipumuksesi toimia väkivaltaisesti. Väkivaltaisen käyttäytymisen toistumisen riski on suuri. Opettele toimimaan toisin näissä tilanteissa. Lue lisää itsehillinnän keinoista ja tee itsellesi turvasuunnitelma.
Tee jotain konkreettista väkivallan lopettamiseksi. Puhu asiasta, kysy neuvoa, hae apua.
Jos sinulla on lapsia, harkitse ammattiavun hakemista lapsille. Lapset tietävät lähes aina väkivallasta ja kärsivät siitä, vaikkei se kohdistuisi heihin itseensä. Auta lastasi: puhu asiasta heidän kanssaan, kuuntele heidän ajatuksiaan ja tunteitaan.
Lähteenä soveltaen käytetty: Puhutaan perheväkivallasta parisuhteessa – Lyhytterapiainstituutti Oy
Näihin kohtiin tutustumalla voit oppia auttamaan itseäsi ja perhettäsi välttämään väkivaltatilanteita jatkossa. Tutustu myös itsehillintätehtävään, jotta löydät keinoja vaikeiden tilanteiden ja itsesi hallintaan. Voit myös tehdä oman turvasuunnitelmasi.
Opi ennakoimaan. Paras tapa välttää väkivaltatilanteita on ennakoida ne ja suunnitella etukäteen, miten toimia, jotta pahoinpitelyä ei tapahtuisi.
Opettele tunnistamaan itsessäsi niitä merkkejä ja tunteita, jotka edeltävät väkivaltaa. Toimi ajoissa toisin. Sano esimerkiksi, ettet halua tilanteen päättyvän väkivaltaan ja lähde sovitusti pois joksikin aikaa. Kun huomaat olevasi tilanteessa, jossa olet aiemmin alkanut käyttäytynyt väkivaltaisesti, kiinnitä huomiosi omaan kehoosi ja käyttäytymiseesi.
Opettele hallitsemaan itseäsi. Hallitse kiihtymystäsi, hengitä syvään ja rauhallisesti palleaa käyttäen ja keskity positiivisiin ajatuksiin kuten ”osaan toimia järkevästi tässä tilanteessa”. Istu alas ja laita jalkapohjat tukevasti maata tai lattiaa vasten. Istuessaan harvoin pahoinpitelee ketään. Puhu rauhallisesti, älä huuda. Pysyttele tarpeeksi etäällä kumppanistasi, vähintään käsivarren mitan päässä.
Lopeta mahdollinen päihteiden käyttö. Jos väkivaltaa esiintyy ainoastaan päihtyneenä, kannattaa miettiä myös oman päihteiden käytön rajoittamista. Tietoa päihteistä ja riippuvuuksista löydät Päihdelinkistä.
Tee sopimus puolisosi kanssa siitä, miten toimitte uhkaavassa tilanteessa. On hyvä sopia perheen kanssa etukäteen, miten toimitaan ja mitä seuraa, jos väkivaltaa esiintyy. Soitetaanko poliisit, kerrotaanko sukulaisille, otetaanko yhteyttä johonkin auttamistahoon, muutetaanko erilleen?
Juttele asiasta läheisen kanssa. Onko olemassa omaisia tai ystäviä, joille voisit kertoa asiasta ja jotka voisivat tukea sinua väkivaltatilanteiden välttämisessä?
Joskus omat keinot eivät riitä ja silloin täytyy etsiä ammattiapua. Yhteystietoja löydät avopalveluiden yhteystiedot -sivustolta.
Alla on listattu Jussi-työssä® tunnistettuja väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä elämäntilanteita. Nämä väkivaltaiseen käyttäytymiseen johtavat riskitekijät ovat naisilla ja miehillä usein hyvin samankaltaisia.
Elämänhistoriaan liittyvä väkivalta
Mies tai nainen huomaa toistavansa ristiriitatilanteissa lapsuudenkotinsa tai elinpiirinsä väkivaltaista toimintamallia. Nuoruusiän käyttäytymisongelmat ennustavat väkivaltaista käyttäytymistä parisuhteessa. Aikaisemmin opitut tavat ratkoa riitoja tulevat hämmentävissä tilanteissa ”automaatteina” pintaan, vaikka tekojen seuraukset ovat tiedossa.
Erokriisiin liittyvä väkivalta
Väkivaltaisia tilanteita ei ole ollut aiemmin, mutta eron uhka tai itse eroprosessi ovat kärjistäneet tilanteen puolisoiden välillä. Parisuhteen ulkopuoliset suhteet voivat myös laukaista erokriisiä muistuttavan tilanteen. Kummallakaan ei ole edes päivittäistä varmuutta siitä, jatketaanko yhdessä vai erotaanko. Yhdessäolon tai erossaolemisen säännöistä ei myöskään ole päästy sopimaan. Hallitsematon tilanne voi johtaa pahoinpitelyyn.
Ylikorostunut vastuuntunto ja väkivalta
Mies tai nainen asettaa velvollisuudet muiden asioiden edelle, puurtaa työssä ja jatkaa samaa puurtamista kotona. Maailma täyttyy omista ja muiden asettamista velvollisuuksista ja pakoista: pitää olla hyvä isä tai äiti, jämerä kasvattaja ja täydellinen puoliso. Käytännössä nämä pyrkimykset törmäävät mahdottomuuteen elää haluamansa mallin mukaisesti. Hyväntahtoisuus ja vaivannäkö eivät saa vastakaikua – eikä kumppani ole sen tyytyväisempi. Konfliktitilanteissa menetetään tilanteen hallinta ja heilahdetaan toiseen ääripäähän: hallitsemattomaan käyttäytymiseen.
Kulttuurierot ja väkivalta
Perheväkivalta voi olla seurausta konflikteista, jotka liittyvät pariskunnan erilaisiin kulttuurisiin arvo- ja normijärjestelmiin. Kulttuuri voidaan ymmärtää myös kansallisuutta laajempana käsitteenä. Puolison kuuluminen johonkin alakulttuuriseen ryhmään – perusteena uskonto, ideologiset erot tai erilaiset harrastus- ja elämäntapaseurat – voi aiheuttaa toistuvia törmäyksiä lastenkasvatuksessa, vapaa-ajan vietossa sekä käsityksissä miehen ja naisen rooleista.
Kriisiytynyt elämäntilanne
Pitkään jatkunut masennus, työuupumus, stressi tai vakava sairaus itsellä tai omaisella voi johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Raju elämäntilanteen muutos, kuten työttömäksi joutuminen, konkurssi tai ylivelkaantumisen paineet voivat niin ikään laukaista kriisin kotona. Mikäli konfliktit kotona ovat kärjistyneet useammilla elämänalueilla yhtä aikaa, seurauksena voi olla hallitsematonta käyttäytymistä ja paniikinomaisia vihanpurkauksia.
Kumppanin väkivaltainen käyttäytyminen
Puolison väkivaltaisuus riitatilanteissa sekä mustasukkaisuus, raivokohtaukset ja itsemurhayrityksillä uhkailut johtavat yllättäviin reaktioihin. Väkivallan kohteeksi joutunut pelkää menettävänsä tai menettää itsekontrollin ja vastaa väkivaltaan väkivallalla.
Tilannesidonnainen väkivalta
Väkivalta liittyy selkeästi tiettyihin tilanteisiin, joissa väkivalta laukeaa niin asianomaiselle kuin läheisillekin yllätyksenä, usein alkoholinkäytön yhteydessä. Mitään selittävää syytä on vaikea löytää tekoon. Väkivallan tekijä ei kiellä vastuuta omista teoistaan, vaan on hämmentynyt ja kauhuissaan siitä, miksi on toiminut näin tuhoavasti.
Parisuhteen ongelmat
Parisuhteen solmimisen väärät motiivit ja väärät odotukset tuottavat väkivallalle altistavia pettymyksiä. Ensimmäiset kolme vuotta parisuhteen alkamisesta ovat kriittisimmät, koska niiden aikana puolisot joutuvat sopeutumaan toistensa erityispiirteisiin. Jos sopeutumista ei tapahdu eikä keinoja parisuhteen ongelmien käsittelyyn löydy, puolisot vieraantuvat ja luopuvat suhteen hoitamisesta. Vuorovaikutus saattaa muuttua valtataisteluksi, jossa toinen pyrkii hallitsemaan läheistensä elämää kritisoimalla, mitätöimällä, haukkumalla ja väkivallan käytöllä.
Lähteet:
- Jussi-työ, kokemuksia miesten kanssa tehdystä perheväkivaltaa ehkäisevästä työstä. Toimittaneet: Jukka Ihalainen, Matti Pennanen, Timo Rytkönen ja Panu Varjonen. Ensi- ja turvakotien liitto ry, 2000.
- Mies varikolle. Apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulun Ensi- ja turvakoti ry. Oulu 2006
Vainoatko ex-puolisoasi?
Vainoamisella tarkoitetaan toistuvaa, ei toivottua yhteyden ottamista, seuraamista, tarkkailua ja uhkaamista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessa pelkoa ja ahdistusta. Vainoaminen on rikos (RL257a), josta enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Myös digitaalinen vaino eli vainoaminen esimerkiksi matkapuhelinten, tietokoneiden, sosiaalisen median ja paikannusteknologian avulla on rikos.
Parisuhdevainoaminen käynnistyy usein erotilanteissa tai eron uhatessa, jos suhteessa jätetty ei pysty sopeutumaan muutokseen tai hän haluaa kostaa ex-puolisolle. Erotilanteet ovat vaikeita kaikille osapuolille, ja myös vainoaminen koskettaa raskaalla tavalla kaikkia osapuolia. Uhrin lisäksi kärsijöitä ovat aina lapset, sekä vainoaja itse. Vainoajan elämä kapeutuu, sosiaaliset suhteet ja työ kärsivät, energia valuu epätoivoon ja pakonomaiseen toimintaan. Suhde lapsiin kärsii ja turvallisuuden vaarantuessa suhde lapsiin katkeaa yleensä kokonaan. Vainoaminen voi kärjistyä fyysiseksi väkivallaksi, jopa henkeä uhkaavaksi ja vainoajan itsemurhariski kohoaa merkittävästi.
Apua kannattaa hakea ajoissa! Lisätietoja voit lukea parisuhdevainoon kohdistuvan Tukikeskus Varjon sivuilta.