Sinulla on oikeus elää turvallista elämää

Jos tarvitset apua juuri nyt, soita yleiseen hätänumeroon 112

Nämä sivut on tarkoitettu sinulle, joka olet kohdannut perheessäsi tai parisuhteessasi väkivaltaa tai sen uhkaa. Hyvä, että olet lähtenyt hakemaan tietoa ja muuttamaan tilannetta.

Väkivaltaa itse kokeneet ja väkivaltaisessa kodissa eläneet tarvitsevat usein ammattilaisen apua väkivallasta selviytymiseen. Erityisen tärkeää se on silloin, jos väkivalta on jatkunut kauan ja/tai perheessä on lapsia. Apua voit hakea turvakodista, väkivaltatyön avopalveluista tai muista auttavista palveluista.  Voit myös tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin perhe- ja lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevän ammattilaisen kanssa. Myös läheisten tai muiden samaa kokeneiden kanssa puhuminen auttaa. Voit myös lukea selviytymistarinoita ja kertoa oman tarinasi.

Millainen on turvallinen perhe-elämä ja parisuhde? Voit lukea lisää Turvallisuus lähisuhteissa -sivulta ja verrata siihen omaa tilannettasi.

Kun olet päättänyt hakea apua, mitä tapahtuu turvakodissa, entä avopalveluissa? Miten lapsia autetaan? Lue lisää täältä.

Lisätietoja

Miten voit tunnistaa puolisosi väkivaltaisen käytöksen? Pohditko, ovatko suhteessasi tapahtuvat asiat väkivaltaa? Hahmottaaksesi tilannettasi sinun kannattaa tutustua Nettiturvakodista löytyvään materiaaliin sekä tehdä testejä ja tehtäviä.

Väkivaltaisessa suhteessa eläneet ovat kertoneet asioista ja tilanteista, joihin heidän mielestään olisi kannattanut havahtua aikaisemiin ja joiden olisi pitänyt toimia heille varoitusmerkkinä. Varoitusmerkkien tunnistaminen on helpompaa aina jälkikäteen, mutta niiden lukeminen voi auttaa sinua tunnistamaan niitä jo varhaisemmassa vaiheessa.

  • Suhde alkaa nopeasti ja intensiivisesti. Kumppanisi todistelee rakkauttaan ja haluaa edetä nopeasti sitoutumiseen.
  • Kumppanisi on omistushaluinen, vaativa ja mustasukkainen. Hän saattaa syyttää sinua flirttailusta, jos joku esimerkiksi katsoo sinua kaupassa.
  • Kumppanisi rajoittaa menemisiäsi ja haluaa tietää tarkasti missä liikut. Puolisosi tarkistaa viestisi, somepäivistyksesi tai soittelee jatkuvasti.
  • Tunnet epämääräistä pahaa oloa. Sinulla voi olla uniongelmia, pelkoja tai ahdistusta, mutta et oikein osaa sanoa mistä ne johtuvat.
  • Kumppanisi tulistuu pienistä asioista ja reaktiot ovat suhteessa asian kokoon vahvoja
  • Peittelet tai salailet kuulumisiasi lähipiirillesi. Saatat myös vähätellä tai kaunistella kumppanisi käytöstä.
  • Olet jatkuvasti varuillasi ja välttelet suututtamasta kumppaniasi.

Sinun kannattaa käydä läpi omaa tilannettasi ja arvioida sitä. Alla on lueteltu erilaisia keinoja, joiden avulla voit lähteä purkamaan omaa tilannettasi. Muista, että jokaisella on oikeus turvalliseen parisuhteeseen. Muista myös, että sinun ei tarvitse sietää huonoa kohtelua kumppaniltasi. Väkivalta on ihmisoikeusloukkaus ja rikos.

  • Väkivalta on aina väärin, älä vähättele tai selittele tapahtunutta.
  • Et ole ainoa. Lähisuhteissa tapahtuva väkivalta on valitettavan yleistä.
  • Sinun ei tarvitse hävetä tapahtunutta.
  • Sinä et ole vastuussa kumppanisi väkivaltaisesta käytöksestä.
  • Huolehdi omasta turvallisuudestasi. Jos sinulla on lapsia, huolehdit myös heidän turvallisuudestaan. Tee turvasuunnitelma. 
  • Älä jää yksin. Älä ole hiljaa. Kerro tapahtuneesta ystävälle tai läheiselle.
  • Akuutissa tilanteessa soita hätänumeroon 112.
  • Hae ammattiapua. Turvakodit päivytävät 24/7.
  • Lue miten voit vahvistaa omia voimavarojasi ja jaksamistasi.

Miten tästä eteenpäin? Nettiturvakodin chatissa voit keskustella väkivaltatyön ammattilaisen kanssa ja pohtia lisää omaa tilannettasi sekä kysyä neuvoa apuun hakeutumisesta.

  • Jos väkivaltaisella tapahtumalla on silminnäkijöitä tai kuulijoita, pyydä tarvittaessa heidän yhteystietonsa. He voivat todistaa tapahtuneen.
  • Käy aina lääkärissä pahoinpitelyn ja seksuaaliväkivallan jälkeen. Käy lääkärissä vaikka vammasi eivät tarvitsisi hoitoa. Käy lääkärissä mahdollisimman pian. Jos mahdollista, älä käy pesulla ennen lääkäriin menoa. Säästä pesemättöminä myös vaatteet, joissa on väkivallan jälkiä.
  • Kerro lääkärille mitä on tapahtunut. Kerro, jos väkivaltaa on esiintynyt aikaisemminkin. Näytä lääkärille kaikki väkivallan merkit ja jäljet. Pyydä niiden kuvaamista. Varmista, että hän kirjaa kertomuksesi ja vammasi tarkasti asiakirjoihin. Pyydä lausunto itsellesi. Varaa uusintakäynti parin päivän päähän. Tällöin voidaan havaita ja kirjata mahdolliset uudet näkyviin tulleet vammat, kuten mustelmat.
  • Jos väkivallan tekijä vie sinut lääkäriin, pyri järjestämään niin, että olet kahden kesken tutkimustilanteessa tai pääset muuten keskustelemaan hoitohenkilökunnan kanssa rauhassa.
  • Säästä lääkärintodistus. Lääkärissäkäynti on todistusaineistoa rikosilmoituksen tekemisessä ja lähestymiskieltoa hakiessa. Vaikka et nyt ajattelisikaan tekeväsi rikosilmoitusta, mielesi voi muuttua myöhemmin. Muista viedä myös lapsesi lääkäriin, jos häntä on pahoinpidelty.
  • Tee rikosilmoitus. Kirjaa ylös uhkaukset ja väkivallanteot kuvauksineen, päivämäärineen ja kellonaikoineen. Säästä teksti- ja sähköpostiviestit, someviestit ja tallenna puhelut. Ne ovat tärkeää todistusaineistoa.

Väkivalta voi pahentua niin, että joudut päättämään kotoa pois muuttamisesta. Mikäli olosi on hyvin turvaton voit hakeutua turvakotiin. Huomaathan, että väkivallan uhka saattaa lisääntyä lähdettyäsi pois kumppanisi luota. Ota tällöin asia puheeksi ammattilaisen kanssa.

Vinkkejä kotoa muuttamisen käytännön järjestelyihin

  • Jos et voi erota puolisostasi, mieti voitteko muuttaa hetkeksi erilleen. Asumuseron aikana puolisosi voi hakea apua väkivaltaisuuteensa.
  • Voit hakea perheen sisäistä lähestymiskieltoa, jonka seurauksena puolisosi joutuu lähtemään yhteisestä kodistanne. Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi.
  • Aloita uuden asunnon etsiminen. Vuokra-asuntoa kannattaa etsiä niin yksityisiltä vuokramarkkinoilta, kunnalta kuin erilaista säätiöistä ja vuokra-asuntoyhtiöistä.
  • Lapsiin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä kuntasi lastenvalvojaan.
  • Eron jälkeiseen vanhemmuuteen saat tukea Apua eroon -sivustolta.
  • Usealle eroa pohtivalle tärkein kysymys on, riittävätkö rahat ja miten hoidan kaikki käytännön järjestelyt. Olemme koonneet lisää vinkkejä tästä asiasta tämän sivun seuraavaan osioon.
  • Mikäli tarvitset apua käytännön järjestelyissä, voit olla yhteydessä kuntasi aikuissosiaalityöhön.

Mikäli olet päättänyt lähteä kotoa pois turvakotiin

  • Turvakodissa saat tilapäisen majoituksen ja ammattilaisten apua väkivallasta selviytymiseen. Turvakotiin hakeutuminen on asiakkaalle maksutonta.
  •  Mikäli puolisosi on kotona ja estää sinua lähtemästä, voit soittaa hätänumeroon 112, jolloin poliisit saapuvat auttamaan sinut pois kotoasi.
  • Mikäli sinulla on lapsia, ota heidät mukaasi.
  • Vie mahdollisuuksien mukaan lemmikkieläimet hoitoon. Lue lisää turvakotien lemmikkieläinpaikoista. 
  • Ota mukaasi vaihtovaatteet, hygieniatuotteet, mahdolliset lääkkeet, lapselle tuttuja leluja ja unikaveri sekä omat tavarasi, joilla on tunnearvoa.
  • Ota mukaasi myös tärkeät asiakirjat (esim. passi tai henkilökortti, kelakortti ja pankkitunnukset).

Väkivalta tai sen uhka ei aina katoa, vaikka parisuhde päättyy. Olemme koonneet tähän ohjeita, miten voit toimia, jos väkivalta jatkuu eron jälkeen tai entinen kumppanisi vainoaa sinua. Mikäli sinulla on lapsia, apua hakemalla suojelet myös heitä.

  • Hanki lähestymiskielto.
  • Mikäli lähestymiskieltoasi rikotaan, sinua todennäköisesti vainotaan. Vainoaminen on rikos (RL 257a), jonka enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
  • Tukikes Varjo tarjoaa apua valtakunnallisesti eron jälkeisen vainon tilanteissa.
  • Arvioi tilanteen riskit ja omat voimavarasi. Tee itsellesi ja lapsillesi turvasuunnitelma.
  • Vaihtele päivittäisiä rutiineja, kuten aikatauluja ja reittejä. Vaihda puhelinnumerosi salaiseksi ja tarvittaessa uusi lukot. Älä jaa sijaintitietojasi sosiaalisessa mediassa.
  • Voit myös hankkia osoitteen suojaavan turvakiellon.
  • Kerro vaarasta päiväkodissa, koulussa, työpaikalla, ystäville ja sukulaisille. He voivat auttaa sinua turvasuunnitelman toteuttamisessa sekä todistusaineiston keräämisessä. Tallenna todistusaineisto järjestelmällisesti, esimerkiksi näin.
  • Kun laitat eron vireille, kerro lastensuojelun työntekijälle ja asianajajalle väkivallasta ja uhkailusta. On tärkeää, että asia tulee huomioiduksi huoltajuuskysymyksistä ja tapaamisista sovittaessa.
  • Huomioi, että sinua saatetaan seurata esimerkiksi puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Lue lisää digitaaliselta vainolta suojautumisesta.

Jos teidän täytyy tavata, sovi tapaamiset julkisiin paikkoihin, esimerkiksi kahvilaan. Älä anna ristiriitaista viestiä siitä, että voisitte vielä palata yhteen. Vainotilanteissa vältä yhteistapaamisia, jokainen kohtaaminen vahvistaa vainokäyttäytymistä.

Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa ihmisen kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Tuntemukset voivat kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen.

Perheväkivalta toistuvana traumatisoivana tapahtumana voi aiheuttaa väkivallan kohteelle ja väkivallan näkijälle samankaltaisen kokemuksen. Silloin ihminen jää kiinni tapahtuneeseen ja elää sitä yhä uudestaan ajatuksissaan, tunteissaan ja mielikuvissaan. Toistunut trauma voi johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen. Seuraavassa on listattu traumatisoivaa kokemusta seuraavia oireita.

Tunteiden hallinta vaikeutuu ja voi seurata kohtuutonta vihaa, ärtyisyyttä, kiukkua, aggressiivisuutta ja hysteriaa. Seurauksena voi olla myös itsetuhoisuutta, päihteiden käyttöä, korostunutta riskinottoa ja vaikeutta seksuaalisuhteen säätelyssä.

Havainnointikyky ja toimintakyky muuttuvat. Kokija voi menettää muistikuvansa tapahtuneesta, dissosioida itsensä henkisesti pois paikalta vaikka on ollut fyysisesti läsnä tai on voinut tuntea olleensa itsensä ulko- tai yläpuolella tapahtuman aikana. Asianomaisen toimintakyky voi lamaantua ja voi esiintyä paniikinomaista ahdistusta tai kiihtymystä ja yliaktiivisuutta. Trauma heikentää aikuisen työkykyä ja lapsen tai nuoren koulusuoriutumista.

Keskittymiskyky heikkenee, mielenkiinto ulkopuolisiin asioihin vähentyy ja esiintyy tarkkaavaisuusongelmia. Lapsilla on oppimisvaikeuksia. Kokija on ikään kuin hälytysvalmiudessa odottamassa seuraavaa väkivaltaista tapahtumaa.

Muutokset minäkäsityksessä ja pahoinpitelijään suhtautumisessa. Väkivallan kohde voi syyttää itseään väkivallasta ja kokea ansainneensa sen. Lapsi voi syyttää itseään väkivallasta ja siitä, ettei ole pystynyt estämään väkivaltaa kotona. Asianomainen kokee ettei pysty mihinkään eikä saa mitään hyvää aikaan. Hän alkaa mitätöidä itseään ja häpeää tapahtunutta. Hän kokee, että väkivallan käyttö oli oikeutettua siinä tilanteessa ja niin piti tehdä. Kokija alkaa ihannoida väkivallan tekijää tai ajatella hänen vahingoittamistaan. Lapsi voi esimerkiksi alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti äitiään kohtaan.

Muutokset ihmissuhteissa. Kun on vaikea kontrolloida omia tunteitaan, tulee ongelmia myös sosiaalisissa suhteissa. Asianomainen välttelee tapahtuneesta muistuttavia paikkoja, ihmisiä ja keskusteluja. Hän ei luota muihin ihmisiin eikä pysty hienojakoisesti erottelemaan toisten tunteita (esim. ärtyneisyys, viha tai säikähdys), vaan tulkitsee kaiken vihaksi itseä kohtaan. ”Kaksoisuhriutuminen” syntyy, kun ulkopuoliset ihmiset tekevät väkivallan kohteelle pahaa pitämällä tätä väkivallan takia muuttuneen käytöksensä vuoksi itse syyllisenä väkivaltaan.

Koko maailmankuva saattaa muuttua. Kokija ei usko oikeudenmukaisuuteen maailmassa eikä usko tulevaisuudessa olevan mitään hyvää. Omassa elämässä ei ole myöskään mitään hyvää odotettavissa. Aiemmat hyvät uskomukset osoittautuvat vääriksi ja muuttuvat kielteisiksi.

Psyykkinen kokemus voi aiheuttaa myös fyysisiä oireita: heikkouden tunnetta, voimattomuutta, unettomuutta, terveyden heikkenemistä, puristavaa tunnetta rinnassa, hengitysvaikeuksia, sydämen tykytystä, ruokahaluttomuutta, vatsakipuja, särkyjä jne. Lisäksi perheväkivalta voi aiheuttaa psyykkisiä oireita, kuten masennusta.

Hae apua jo tänään! 

Lisää tietoa: Traumaterapiakeskus

Vinkkejä taloudelliseen tilanteeseen ja käytännön järjestelyihin eron jälkeen

Taloudellinen väkivalta on lähisuhdeväkivaltaa, jossa tekijä pyrkii kontrolloimaan tai käyttämään hyväksi taloudellisesti tai raha-asioiden kautta. Taloudellinen väkivalta ei näy ulospäin, eikä jätä fyysisiä jälkiä. Kuitenkin se voi olla yhtä haitallista kokijalle ja aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia. Kuka tahansa voi joutua taloudellisen väkivallan uhriksi iästä ja sukupuolesta riippumatta. Jo yksittäinen kokemus tai se, että pohdit väkivallan mahdollisuutta elämässäsi, on syy hakea apua. Apua taloudelliseen väkivaltaan on saatavilla. Älä jää tilanteeseesi yksin. Lue lisää taloudellisesta väkivallasta. 

Ensimmäiset askeleet 

Jos epäilet kokevasi tai koet taloudellista väkivaltaa lähisuhteessasi, on tärkeä tiedostaa, että et ole yksin. Taloudellinen väkivalta ei ole myöskään sinun syytäsi – se on tekijän tiedostettu tai tiedostamaton päätös kontrolloida, satuttaa ja/tai hyväksikäyttää sinua taloudellisesti. Tärkeä ensimmäinen askel voi olla kertoa tilanteestasi jollekin luotettavalle henkilölle, ystävälle tai ammattilaiselle. Joskus koettua taloudellista väkivaltaa voi olla hankala kuvata, sillä se usein tapahtuu ajan kuluessa monenlaisina suorina ja epäsuorina tekoina. Voit käyttää hyödyksi tämän oppaan materiaaleja, esimerkiksi taloudellisen väkivallan pyörää kertoessasi kokemastasi. 

Varmista oma ja lastesi turvallisuus. Usein taloudellisen väkivallan kokijat kohtaavat myös muunlaista väkivaltaa, esimerkiksi henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Jos tarvitset apua juuri nyt, soita yleiseen hätänumeroon 112. Jos pohdit, onko sinun turvallista jäädä kotiin, ole yhteydessä turvakotiin. Turvakotiin voi mennä ilman lähetettä ja niihin voi soittaa ympäri vuorokauden. Voit myös olla yhteydessä sinua lähimpään väkivaltatyön avopalveluihin

Apua on saatavilla myös nimettömästi. Voit tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin, soittaa Nollalinjalle tai olla yhteydessä Naisten Linjaan tai Rikosuhripäivystykseen.

Hae taloudellista apua. Selvitä mihin etuihin sinulla on oikeus. Sinun voi olla rahallisesti haastavaa irtautua väkivaltaisesta suhteesta. Ota yhteys kunnan aikuissosiaalipalveluihin tai Kelaan. Voit myös saada apua Takuusäätiöstä. Hanki asiantuntija-apua taloudellisen tilanteesi kartoittamiseksi. Soita Talous- ja velkaneuvontaan. Hae apua asianajajalta tai lakimieheltä ja selvitä, mitä oikeuksia sinulla on ja miten sinun kannattaa toimia. Selvitä mahdollisuutesi julkiseen oikeusapuun. 

Jos olet valmistautumassa lähtöön tai olet jo lähtenyt suhteesta, voit tehdä muita asioita odottaessasi estääksesi taloudellisen väkivallan jatkumisen ja ottaaksesi askeleet kohti turvallisuutta. 

Kerää asiakirjoja 

Taloudelliseen väkivaltaan liittyvät tapahtumat kannattaa kirjoittaa itselleen ylös turvalliseen paikkaan. Säästä todisteet, joita sinulla on taloudellisesta väkivallasta ja pidä ne tallessa. Voit ottaa myös kuvakaappauksia esim. viestiketjuista. Muista varmistaa, että kännykkäsi salasana on vain omassa käytössäsi ja tiedossasi. Ota varmuuskopio kännykästäsi. 

Yritä saada selkeä kuva taloudellisesta tilanteestasi. Tekijä on saattanut salata nämä tiedot, mutta yritä selvittää mitkä varat, tilit ja velat ovat sinun nimissäsi. Yritä selvittää, onko sinulla omaisuutta kuten autoa tai säästöjä? Onko nimelläsi velkoja, kuten luottokortti, asuntolaina tai laina? Jos vuokraat, onko vuokrasopimus nimelläsi? Oletko vastuussa laskuista? Onko sinulla pankkitili nimelläsi? 

Yritä päästä käsiksi tärkeisiin asiakirjoihin. Varmista, että voit tehdä tämä turvallisesti. Saatat tarvita kopioita asiakirjoista esimerkiksi etuuksien saamiseksi, pankkitilin avaamiseksi tai uuden työn aloittamiseksi. Tärkeät asiakirjat ovat sinun ja lapsesi passi, ajokortti, sosiaaliturvatunnukset, tilitiedot, luottokorttien tiedot, kodin omistukseen tai vuokrasopimukseen liittyvät asiakirjat, sähkö- ja vesilaskut nimelläsi, palkkakuitit ja tiedot kaikista saamistasi eduista. Voi olla hyvä säilyttää nämä asiakirjat luotettavan ystävän tai perheenjäsenen luona kodin sijaan, jos tekijä asuu siellä. Jos et turvallisesti pysty ottamaan alkuperäisiä asiakirjoja niin myös skannatut kopiot, kuvat tai kuvakaappaukset asiakirjoista voivat olla hyödyllisiä. 

Suojaa pankkitilisi 

Ota yhteys omaan pankkiisi ja useampaan pankkiin, jos olet asiakkaana useammassa. Kysy neuvoa omaan tilanteeseesi, miten voit parhaiten suojata asemaasi tilanteessasi, jossa epäilet tai olet taloudellisen väkivallan uhri. 

Jos se on turvallista, avaa uusi pankkitili. Jos sinulla ei vielä ole pankkitiliä omalla nimelläsi tämä on tärkeä askel, jotta voit saada etuuksia tai palkkoja ja maksaa laskuja. 

Vaihda PIN -koodit ja salasanat. Jos uskot, että tekijällä on pääsyä verkkopankkiisi tai että, hän voi arvata PIN -koodin tai salasanan, vaihda ne. Muista, että hän luultavasti tietää esimerkiksi syntymävuotesi, äitisi tyttönimen ja lemmikkisi nimen, joten yritä käyttää PIN -koodeja ja salasanoja, joita hän ei tule ajatelleeksi. 

Vaikka nämä toimenpiteet eivät välttämättä tarjoa pitkäaikaista ratkaisua, ne voivat auttaa sinua saamaan enemmän tietoa ja hallitsemaan tilannettasi, estämään taloudellista väärinkäyttöä ja voivat auttaa sinua olemaan enemmän turvassa. Muista ryhtyä näihin toimiin vain, jos olet varma, että se on turvallista tehdä eikä aiheuta lisää haittaa. 

Auttavia tahoja 

Taloudellisen väkivallan kokijoilla on usein useamman eri palvelun tarve. Välittömässä väkivaltatilanteessa ota yhteys hätäkeskukseen saadaksesi apua poliisilta. 

Turvakodit voivat auttaa mm. seuraavissa asioissa: taloudellisen väkivallan kartoittaminen, itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, käytännön asioissa neuvominen ja opastaminen, esim. oman pankkitilin ja pankkitunnusten hankkiminen sekä omaehtoisen luottokiellon tekeminen. 

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat tukea lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen. Avopalveluista voi saada apua esimerkiksi turvakotijakson jälkeen. Avopalveluihin voi tulla käsittelemään lähisuhteisiin liittyviä väkivaltakysymyksiä myös silloin, kun ei halua, tarvitse tai voi mennä turvakotiin. Palveluita on tarjolla lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille tai sen käyttöä pelkääville ja sille altistuneille tai kokeneille lapsille ja nuorille. Palveluihin ovat tervetulleita kaikki sukupuoleen katsomatta. Chatistä saat myös apua moneen elämäntilanteeseen: väkivaltaan, lapsiperheen erotilanteessa, vauvan unipulmiin ja muihin vauvaperheen haasteisiin, tai kun päihteet aiheuttavat huolta. Chatissa osataan ohjata myös kasvokkain tapahtuvaan apuun yhdistysten palveluissa. 

Oikeusaputoimistojen Talous- ja velkaneuvonnasta voi olla apuna, kun velkojien kanssa neuvotellaan velan määrästä ja maksuehdoista. Myös akordin (velkojen anteeksianto kokonaan tai osittain) tekemisessä autetaan. Talous- ja velkaneuvojat voivat hakea asiakkaalle takausta Takuusäätiöltä. Takuusäätiö toivoo, että asiakkaat hakevat takuupäätöstä nimenomaan talous- ja velkaneuvojan avustamana. Jos velkaa on paljon suhteessa maksukykyyn, talous- ja velkaneuvonta avustaa velkajärjestelyn hakemisessa. Ensin arvioidaan sitä, onko edellytyksiä hakea velkajärjestelyä ja jos edellytykset täyttyvät, niin talous- ja velkaneuvoja tekee hakemuksen käräjäoikeudelle. 

Rikosuhripäivystys tarjoaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta asiakkaalle, jotka ovat kohdanneet mm. taloudellista väkivaltaa ts. rikoksia. Riku ohjaa usein tai yleisimmin poliisin puoleen, mikäli ei vielä asiakas ole siellä käynyt sekä tarjoaa tukea poliisilla käyntiin ja rinnallakulkua mahdollisuuksien mukaan. He voivat ohjata ja neuvoa myös käytännön asioissa, esim. olemaan yhteydessä yleensä akuutisti pankkiin. Myös talous- ja velkaneuvonta on näissä asioissa tärkeässä roolissa. 

Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voi soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Nollalinja auttaa kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan. Nollalinja auttaa myös väkivaltaa kokeneiden läheisiä ja ammattilaisia ja viranomaisia, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä. Kriisipuhelin auttaa esimerkiksi silloin, kun elämä on juuri muuttunut ja on paha olla, kun on kokenut järkyttävän tapahtuman tai kokee, ettei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa, on itsetuhoisia ajatuksia tai on huolissaan läheisestä. Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille, itsemäärittelyä kunnioittaen, sekä heidän läheisilleen. 

Aikuisten sosiaalityössä tarjotaan apua tukea tarvitseville yli 18-vuotiaille. Ottamalla yhteyttä sosiaalityöntekijään voi keskustella haasteista ja saada palvelutarpeen kartoituksen. Sosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä myös, jos tuntee huolta läheisestä. Aikuisten sosiaalityöltä voi esimerkiksi saada tukea arjessa, apua asumiseen ja työllistymiseen tai keskustella oman tai läheisen päihdeongelmasta. Myös toisen henkilön hyvinvoinnista oleva ulkopuolinen voi tehdä ilmoituksen avun tarpeesta. Lastensuojelun tehtävänä on tukea ja auttaa vanhempia huolehtimaan lapsestaan. Jos tarvitsee apua nopeasti, voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen. 

Diakoniatyön kautta voi saada keskusteluapua, ohjausta, neuvontaa ja asiointiapua. Keskustelussa kartoitetaan, missä muodoissa taloudellinen väkivalta ilmenee. Diakonityöstä voi myös saada välitöntä ruoka-apua. Muuta taloudellista apua voi pääsääntöisesti saada tositteisiin pohjautuvan talousselvityksen, avustusvastaanoton ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön pohjalta. Vaate- ja aineellista apua voi saada seurakunnan kautta, kun diakoniatyön asiakkaalle on niistä tehty päätös. 

Omaishoitajayhdistykset voivat antaa henkilökohtaista tukea ja ohjausta tilanteissa, joissa taloudellinen väkivalta koskettaa omaistaan tai läheistään hoitavaa henkilöä. Hän voi olla kasvattaja, lapsi, sisar, naapuri tai muu läheinen, joka säännöllisesti ja/tai sitoutuneesti hoitaa ja huolehtii huolenpitoa tarvitsevan henkilön asioista/hoidosta. Avun saaminen ei edellytä omaishoidonsopimusta eikä yhdistyksen jäsenyyttä. Joissakin tapauksissa omaishoidon tai omaishoidonkaltainen tilanne on voinut jo päättyä, mutta henkilö tarvitsee vielä tukea hoivasuhteen, sen päättymisen ja esim. suhteessa ilmenneen taloudellisen väkivallan käsittelyyn. 

Eropäätöksen jälkeen sinulla on paljon hoidettavia asioita. Saatat myös olla hyvin huolissasi taloudellisesta tilanteestasi, varsinkin jos puolisollasi on ollut isommat tulot kuin sinulla. Olemme koonneet alle muutamia vinkkejä, joista voit lähteä liikkeelle ja miten voit saada apua taloudelliseen tilanteeseesi.

  • Älä pelkää pyytää apua ja tukea. Voisitko esimerkiksi pyytää jotakuta läheistä ihmistä auttamaan sinua käytännön järjestelyissä?
  • Lue lisää Apua eroon -sivustolta tai klikkaa itsesi Apua eroon chattiin. 
  • Ole tarpeen mukaan  yhteydessä kuntasi aikuissosiaalityöhön. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tukevat arjessa, ohjaavat tarvitsemiisi palveluihin ja antavat apua, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämän ongelmatilanteissa.
  • Jos et ole tällä hetkellä työkykyinen, voit saada työterveyslääkäriltä, terveyskeskuslääkäriltä tai psykiatrilta sairauslomaa hoidon ja kuntoutuksen ajalta.

Tämän osion lähteenä on soveltaen käytetty Ensi- ja turvakotien julkaisua Uskallanko lähteä, riittävätkö rahat? vuodelta 2010.

Eron yhteydessä voi tulla riitaa yhteisen omaisuuden jakamisesta, varsinkin mikäli suhteessa on ollut väkivaltaa ja vallankäyttöä. Eron yhteydessä sinun kannattaa jaksaa hoitaa yhteisen omaisuuden jakaminen kunnolla, vaikka asia vaikuttaisi tuntuvan ylitsepääsemättömän raskaalta. Huolehtimalla taloudelliset asiat kuntoon rakennat itsellesi ja mahdollisille lapsillesi hyvinvoivaa tulevaisuutta. Mikäli sinusta tuntuu, että entinen puolisosi käyttää edelleen valtaa ja väkivaltaa sinua kohtaan ja omaisuuden jako on sinusta epäreilu, pyydä avuksesi esimerkiksi luotettu läheinen tai ota yhteyttä viranomaisiin reilun omaisuuden jaon varmistamiseksi.

Avioeron yhteydessä voit vaatia ositusta eli omaisuutenne jakamista, mikäli teillä ei ole avioehtosopimusta. Mikäli teillä on avioehtosopimus, omaisuuden osituksen sijaan toimitetaan ainoastaan omaisuuden erottelu, jolloin yhteinen omaisuus jaetaan ja kummatkin pitävät omassa omistuksessaan olevan omaisuuden. Lisää voit lukea täältä.

Tiesitkö, että myös avoeron yhteydessä puoliso voi olla oikeutettu hyvitykseen? Avoeron yhteydessä avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Googlettamalla avoero ositus löydät hyviä ja selkeitä lakitoimistojen artikkeleita avoeroon ja sen ositukseen liittyen.

Eron yhteydessä voi tulla riitaa yhteisen omaisuuden jakamisesta, mutta myös yhteisten velkojen järjestelyistä ja maksamisesta, varsinkin mikäli suhteessa on ollut väkivaltaa ja vallankäyttöä. Entinen kumppanisi on saattanut esimerkiksi suhteen aikana pakottaa sinua ottamaan hänen kanssaan velkaa tai yrittää eron jälkeen siirtää velkoja sinun vastuullesi. Tällöin kyseessä on taloudellinen väkivalta, johon kannattaa hakea viranomaisapua.

Muista, että kumpikin puoliso vastaa itse yksin tekemästään velasta, oli se sitten tehty ennen parisuhdetta tai sen aikana. Et joudu eron jälkeen vastuuseen sellaisesta velasta, jonka entinen puolisosi on tehnyt yksin, vaikka hän väittäisi muuta. Perheen elatusta varten tehty velka, kuten esimerkiksi koti-irtaimiston ostosta tehty luotto, on kuitenkin yhteinen, vaikka toinen puolisoista olisi sopinut velasta yksin.

Yhdessä hankkimastanne velasta vastaatte yhdessä ja sovitte myös niiden maksamisesta eron jälkeen. Mikäli ette saa sopua aikaiseksi tai koet, että velkojen hoitaminen on epäreilua, pyydä avuksesi esimerkiksi luotettu läheinen tai ota yhteyttä viranomaisiin reilun velkojen hoitamisen varmistamiseksi.

Mikäli sinut on esimerkiksi pakotettu ottamaan velkaa yhdessä entisen puolisosi kanssa, hän on tällöin käyttänyt väärin oikeuttaan tehdä velkaa, josta sinäkin joutuisit vastaamaan. Oikeus voi tässä tapauksessa määrätä entisen puolisosi vastaamaan velasta yksin. Pyri siis keräämään todisteita ja mahdollisia todistajia taloudellisesta väkivallasta oikeudenkäyntiä varten ja tee asiasta rikosilmoitus. Jos mietit, onko rikos tapahtunut, voit myös konsultoida juristia tai ottaa yhteyttä poliisiin. Moni ammattiyhdistys tarjoaa lakineuvontaa jäsenilleen myös yksityisoikeudellisissa asioissa, jolloin sinun ei tarvitse maksaa lyhyestä kysymyksestä.

Mikäli jäät eron jälkeen ilman tuloja tai tulosi eivät riitä, sinun kannattaa kääntyä kotikuntasi sosiaaliohjaajiin, jotka työskentelevät sosiaalipalveluissa. He voivat antaa sinulle henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista ja toimeentulotuen hakemisesta. Kela antaa sinulle lisätietoja esimerkiksi sairauspäivärahoihin, asumistukeen ja toimeentulotukeen liittyen. Toimeentulotuki on sosiaaliturvan viimesijainen tukimuoto, joka on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi. Toimeentulohakemus käsitellään aina seitsemän päivän sisällä sen saapumisesta.

Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin. Oman ja mahdollisten lastesi hyvinvoinnin vuoksi sinun kannattaa hoitaa raha-asiat kuntoon mahdollisimman pian. Laskujen jättäminen maksamatta pahentaa vain tilannettasi. Ota yhteyttä kotikuntasi talous- ja velkaneuvojalle tai soita Takuusäätiön Velkalinjalle. Ennen yhteydenottoa sinun kannattaa koota tiedot tuloistasi, menoistasi ja veloistasi, jotta tilanteesi arvioiminen olisi helpompaa.

Saatat tarvita oikeusapua esimerkiksi rikossyytteen nostamiseen, lähestymiskiellon hankkimiseen, omaisuuden ositukseen sekä lasten huollon, asumisen, elatuksen ja tapaamisten järjestelyyn.

Mikäli olet nostamassa rikossyytettä, sinulla on oikeus saada maksuton oikeusavustaja sekä esitutkintaan että oikeudenkäyntiin uhrin tuloista riippumatta, kun kyseessä on syyttäjän ajama rikosasia (ei kuitenkaan lievä pahoinpitely). Lisäksi sinulla on oikeus saada tukihenkilö henkiseksi tueksi oikeudenkäyntiin. Voit lukea asiasta lisää esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen sivuilta. Mikäli väkivallan tekijän kohtaaminen tuntuu ahdistavalta, voit pyytää oikeudenkäynnissä erillistä odotustilaa kohtaamisen välttämiseksi. Myös oikeudenkäynnissä on mahdollista käyttää esimerkiksi sermiä tai muuta estettä, jotta vältyt kohtaamiselta myös oikeuden istunnon aikana.

Avio- ja avoeroon tarvittavan lakiavun joudut kustantamaan itse, mikäli tarvitset oikeudellista apua. Riitaisan eron vaikeassa omaisuudenjaossa kannattaa usein ostaa oikeusapua, jotta omaisuudenjako etenee reilusti ja oikeudenmukaisesti eikä entinen puolisosi pääse käyttämään väkivaltaa ja valtaa sinua kohtaan. Selvitä, onko vakuutuksessasi käytettävissä oikeusturvavakuutus. Oikeusturvavakuutus saattaa sisältyä kotivakuutukseen, ammattiliittojen vakuutukseen ja auto-, yritys- ja maatilavakuutukseen. Oikeusturvavakuutus korvaa yleensä oikeudenkäyntikuluja ja asianajokuluja.

Mikäli joudut oikeuteen lapsen huoltoon liittyvissä asioissa, kulusi maksetaan jos lapset ovat luonasi kirjoilla.

Lasten tulevaisuuden järjestelyihin kuluu usein eron yhteydessä paljon aikaa ja energiaa, mutta käytännön järjestelyjen ohella lasten hyvinvointi on tärkeää huomioida eron yhteydessä. Lapsi joutuu aikuisen lailla käymään läpi monenlaisia tunteita ja elämän muutoksia. Aikuisen tavoin myös lapsi tarvitsee aikaa ja tukea eron herättämien tunteiden ilmaisemiseen. Lisää tietoa ja tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen löydät Apua eroon -sivustolta.

Väkivaltaa kokeneen on tärkeää pohtia, mikä on lapsen etu eron jälkeen. Millainen lasten ja väkivaltaa käyttäneen vanhemman välinen suhde on? Onko toinen vanhempi ollut väkivaltainen myös lapsia kohtaan? Sisältyykö toisen vanhemman tapaamiseen turvallisuusriskejä? Onko lapsesi traumatisoitunut nähtyään toisen vanhemman käyttäneen sinua kohtaan väkivaltaa? Kokeeko lapsi vanhemman tapaamiset ahdistaviksi ja turvattomiksi? Väkivaltaa käyttäneen vanhemman tapaamiset voidaan määrätä toteutettavaksi valvottuina. Valvottu tapaaminen voi olla vanhempien tekemä, sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös. Joskus tapaamiset eivät onnistu turvallisesti edes valvottuna. Näissä erityistapauksissa voidaan harkita lapsen ja vanhemman yhteydenpidon rajoittamista tai lopettamista kokonaan. On myös tärkeää muistaa, ettei tapaamis- ja huoltajuusoikeuksien käyttäminen saa vaarantaa myöskään perheväkivaltaa kokeneen vanhemman oikeuksia tai turvallisuutta.

Eron yhteydessä sinun kannattaa olla yhteydessä lastenvalvojaan. Kuntien lastenvalvojien palvelut ovat sinulle ilmaisia. Lastenvalvoja auttaa sinua lapsen huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatussopimuksen laatimisessa. Hän ottaa yhteyttä lapsen toiseen vanhempaan ja tapaa yleensä myös lasta. Mikäli ette toisen vanhemman kanssa pääse sopimukseen, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.  Monet vanhemmat päätyvät nykyisin yhteishuoltajuuteen, mutta yksinhuoltajuus saattaa olla paras ratkaisu silloin, kun vanhempien välit ovat hyvin riitaisat tai toinen vanhemmista on väkivaltainen, vainoaa tai käyttää valtaa entistä puolisoaan kohtaan.

Perheasioiden sovittelu auttaa, jos teillä on vakavia ristiriitoja tai lapsen tapaamiset eivät suju. Avio- tai avoeroissa pidetään erityisesti silmällä lapsen etua sovittaessa lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvistä asioista. Sovittelu on vapaaehtoinen, luottamuksellinen ja maksuton. Muista kuitenkin, ettemme suosittele sovittelua silloin, kun parisuhteessa on tapahtunut väkivaltaa. Tällöin et välttämättä ole sovittelutilanteessa tasavertainen väkivaltaa käyttävän entisen puolisosi kanssa, jolloin on mahdollista, ettei kokemuksesi ja koko tarinasi tule kuulluksi sovittelussa.

Ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset sekä monet muut järjestöt järjestävät erotilanteisiin liittyen paljon erilaista maksutonta tukea ja tietoa. Löydät listausta näistä palveluista Apua eroon -sivustolta.

Yleensä lastenvalvoja vahvistaa lapsen elatusmaksun sopimuksella. Jos sopimuksen tekeminen lastenvalvojan kanssa ei onnistu toisen vanhemman vuoksi, tuomioistuin voi vahvistaa elatussopimuksen. Mikäli toinen vanhempi on kykenemätön maksamaan elatustukea taloudellisen tilanteensa takia, Kela maksaa tuolloin elatustukea.

Lapsen huoltajat voivat sopia, kummalle lapsilisä maksetaan eron jälkeen. Mikäli sopimukseen ei päästä, lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla tai kumpi pääsääntöisesti vastaa lapsen huoltamisesta. Lapsen kanssa asuva huoltaja voi saada lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen. Lue lisää Kelan sivuilta.

Joskus väkivalta pahenee eron jälkeen. Pidä siis huolta itsestäsi ja lapsistasi pohtimalla muuton yhteydessä myös uuden kotisi turvallisuusasiat kuntoon.

Kodin hälytysjärjestelmiä ja muita turvalaitteita saa nykyisin varsin helposti ja jopa edullisesti. Kotiin voi myös tilata erikseen erilaisia turvajärjestelmiä. Kodin turvalaitteet saattavat vähentää vakuutusmaksujasi, joten ota yhteys vakuutusyhtiöösi.

Turvallisuutta lisääviä hankintoja ovat muun muassa ovisilmä, turvaketju, liiketunnistimella syttyvä lamppu, erilaiset hälytysjärjestelmät, ovianturi, liikeilmaisin ja erilaiset valvontakamerat.

Pidä kännykkää lähettyvilläsi, kun olet kotona. Mieti jo valmiiksi, mitä reittiä pääset ulos, mikäli et voi käyttää etuovea. Mikäli voit poistua vain etuoven kautta, pohdi mikä on kotisi turvallisin huone, jonne voit tarvittaessa paeta. Voit myös sopia läheisesi, sukulaisesi, ystäväsi tai naapurisi kanssa ns. hätäsoitosta ja -koodista. Vaikka et sanoisi puhelussa mitään, puhelun vastaanottanut henkilö osaa tällöin soittaa kotiisi apua.

Mikäli sinulla on lapsia, käy kodin turvallisuuteen liittyvät asiat myös heidän kanssaan läpi, lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Voit tarvittaessa pyytää asian käsittelyyn lastesi kanssa apua eri järjestöjen eropalveluista tai kuntasi sosiaalipalveluista.

Hae lähestymiskieltoa, jos väkivallan uhka on eron jälkeen suuri. Lähestymiskielto tulee voimaan heti, kun se on määrätty. Kielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi.

Muuttaessasi voit kieltää osoitetietojen luovuttamisen. Voit myös hakea turvakieltoa, joka tarkoittaa sitä, että kotikunta- tai osoitetietojasi saa luovuttaa väestötietojärjestelmästä vain viranomaisille. Voit myös ottaa salaisen puhelinnumeron. Mikäli tilanne on erittäin vaarallinen, myös nimen vaihto onnistuu. Tarkempia ohjeita tästä saat viranomaisilta ja sosiaalitoimesta.

Nykyisin meistä jokainen jättää itsestään jälkeensä hyvin suuren digitaalisen jalanjäljen. Myös väkivallan tekijät käyttävät tätä mahdollisuutta hyväkseen ja entinen puolisosi voi jäljittää sinua ja käyttää väkivaltaa myös verkon kautta. Lue täältä, miten voit parantaa nettiturvallisuuttasi. Mikäli sinulla on lapsia, käy digiturvallisuus läpi myös heidän kanssaan, ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.