Kaikki, mikä on tahallaan tehty toisen pelottelemiseksi, satuttamiseksi tai mielen pahoittamiseksi, on väkivaltaa. Usein väkivaltana pidetään vain fyysistä väkivaltaa, kuten esimerkiksi lyömistä, potkimista tai tukistamista. Väkivalta voi kuitenkin olla muutakin. Jos joku läheisesi satuttaa sinua tai perheenjäsentäsi, kerro asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi opettajalle tai koulun terveydenhoitajalle. Myös omista peloista, väkivaltaisesta käytöksestä tai ajatuksista on hyvä puhua jollekin aikuiselle.
Väkivaltaa on monenlaista. Se on sellaista käyttäytymistä, joka pelottaa, loukkaa ja vahingoittaa sinua. Väkivaltaa käyttävä haluaa kontrolloida ja hallita. Vanhempien, opettajien tai muiden kasvattajien tavallinen toiminta ei ole väkivaltaa. Esimerkiksi komentaminen läksyjä tekemään tai pieni viikkorahamäärä ei tarkoita, että sinua kohtaan oltaisiin väkivaltaisia. Väkivaltaan liittyy turvattomuutta ja pelkoa.
Väkivalta ei ole koskaan sinun syytäsi. Sinun on mahdotonta voida hyvin, harrastaa, nukkua tai keskittyä kouluun, jos elämässäsi on turvattomuutta ja joudut pelkäämään.
Tärkeää on uskaltaa hakea apua. Sinulla on oikeus kasvaa turvassa, ilman pelkoa ja uhkaa.
Väkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa. Voi olla, että sinä olet tottunut väkivaltaan. Jos kotona joutuu pelkäämään, on se usein merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.
Fyysinen väkivalta on esimerkiksi lyömistä, tönimistä, potkimista tai muunlaista satuttamista.
Henkinen väkivalta on esimerkiksi haukkumista tai nimittelemistä, uhkailemista, huutamista tai pelottelemista.
Lapsen huono hoito (laiminlyönti) on myös väkivaltaa. Vanhemman tehtävä on huolehtia, että lapsi saa riittävästi ruokaa, hänellä on puhtaat vaatteet, hänet huomioidaan perheessä ja hänellä on ikään sopivat kotiintuloajat. Lapsen tehtävä ei ole huolehtia vanhemmista tai vanhemmille kuuluvista tehtävistä, esimerkiksi kaupassa käymisestä tai ruoan laittamisesta.
Seksuaaliväkivalta tarkoittaa esimerkiksi toisen koskettelemista paikoista, jotka ovat jokaisen ikiomia tai koskettamista sellaisella tavalla, joka ei tunnu mukavalta. Se voi olla myös pakottamista halailemaan tai pussailemaan, tai katsomaan kuvia tai videoita, joita toinen ei haluaisi katsoa. Muistathan, että sinuun ei saa tällä tavalla koskea- Suomessa viranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että kaikkia lapsia suojellaan seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja autetaan tarvittaessa saamaan apua ja turvaa.
Jos olet kokenut joitain yllä kuvatuista asioista, kerro asiasta jollekin turvalliselle aikuiselle.
Voit myös tulla juttelemaan tänne Nettiturvakodin chattiin. Löydät chatin tämän sivun alareunasta.
Tiedätkö miten väkivalta eroaa riitelystä?
Jokaisessa perheessä riidellään joskus. Vanhempien välinen riitely voi tuntua sinusta pahalta ja pelottavalta, vaikka siihen ei suoraan liittyisi väkivaltaa. Riitojen syyt voivat tuntua sinusta vaikeasti ymmärrettäviltä ja turhilta eikä niihin ole olemassa aina oikeaa syytä. Riidat ovat ikäviä ja pelottavia. Joskus ne jäävät pitkiksikin ajoiksi mieleen. Jos vaan pystyt, puhu vanhempiesi kanssa ja kerro, että kuulit riidan ja se pelotti sinua ja siitä tuli paha mieli. Vanhemmat eivät ehkä ole tienneet, että sinä olet ollut kuulemassa tai he eivät ole ymmärtäneet, miten pelottavalta riitely on sinusta tuntunut. Aikuiset ovat aina itse vastuussa riidoistaan ja selvittävät ne keskenään, eikä se ole koskaan lasten tehtävä. Sinä et ole syyllinen aikuisten välisiin riitoihin.
Riidassa molemmat osapuolet voivat vapaasti sanoa oman mielipiteensä. Riita muuttuu väkivallaksi siinä vaiheessa, kun toinen ei enää uskalla ilmaista omaa mielipidettään, koska pelkää seurauksia. Jos toisen vanhemman käytös muuttuu uhkaavaksi tai hän uhkailee toista väkivallalla, ei kyseessä ole enää riita. Tällöin riita on muuttunut väkivallaksi.