Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tarkoittaa sitä, että joku perheenjäsen (isä, äiti, sisko, veli) tai joku muu läheinen ihminen (esim. serkku, isovanhempi) käyttää väkivaltaa toista perheenjäsentä tai läheistä kohtaan. Usein väkivaltana pidetään vain fyysistä väkivaltaa, kuten esimerkiksi lyömistä, potkimista tai tukistamista. Väkivalta voi kuitenkin olla muutakin. Kaikki, mikä on tahallaan tehty toisen pelottelemiseksi, satuttamiseksi tai mielen pahoittamiseksi, on väkivaltaa.

Kaikki väkivalta on väärin. Väkivalta on myös rikos. Jos joku läheisesi satuttaa sinua tai perheenjäsentäsi, kerro asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle. Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi opettaja tai koulun terveydenhoitaja.

Väkivalta ei ole koskaan sinun syytäsi. Sinun on mahdotonta voida hyvin, harrastaa, nukkua tai keskittyä kouluun, jos elämässäsi on turvattomuutta ja joudut pelkäämään.

Tärkeää on uskaltaa hakea apua. Sinulla on oikeus kasvaa turvassa, ilman pelkoa ja uhkaa.

Vanhempien, opettajien tai muiden kasvattajien tavallinen toiminta ei ole väkivaltaa. Esimerkiksi komentaminen läksyjä tekemään tai pieni viikkorahamäärä ei tarkoita, että sinua kohtaan oltaisiin väkivaltaisia. Väkivaltaan liittyy turvattomuutta ja pelkoa.

Jos elät väkivallan uhan alla, ota asia jo tänään puheeksi jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Voitte yhdessä miettiä, miten tilanteeseen voitaisiin löytää ratkaisu ja väkivalta saataisiin katkaistua. Voit jutella asiasta myös täällä Nettiturvakodissa chatissa. Löydät chatin sivun oikeasta alareunasta.

Väkivaltaa on monenlaista. Se on sellaista käyttäytymistä, joka pelottaa, loukkaa ja vahingoittaa sinua. Väkivaltaa käyttävä haluaa kontrolloida ja hallita.

Väkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa. Voi olla, että sinä olet tottunut väkivaltaan. Jos kotona joutuu pelkäämään, on se usein merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

Fyysinen väkivalta on esimerkiksi lyömistä, tönimistä, potkimista tai muun laista satuttamista.

Henkinen väkivalta on esimerkiksi haukkimista tai nimittelemistä, uhkailemista, huutamista tai pelottelemista.

Lapsen huono hoito (kaltoinkohtelu) on myös väkivaltaa. Vanhemman tehtävä on huolehtia, että lapsi saa riittävästi ruokaa, hänellä on puhtaat vaatteet, hänet huomioidaan perheessä ja hänellä on ikään sopivat kotiintuloajat. Lapsen tehtävä ei ole huolehtia vanhemmista tai vanhemmille kuuluvista tehtävistä, esimerkiksi kaupassa käymisestä tai ruoan laittamisesta.

Seksuaaliväkivalta tarkoittaa esimerkiksi toisen koskettelemista paikoista, jotka ovat jokaisen ikiomia tai koskettamista sellaisella tavalla, joka ei tunnu mukavalta. Se voi olla myös pakottamista halailemaan tai pussailemaan, tai katsomaan kuvia tai videoita, joita toinen ei haluaisi katsoa.

Jos olet kokenut joitain yllä kuvatuista asioista, kerro asiasta jollekin turvalliselle aikuiselle. Turvallinen aikuinen voi olla esimerkiksi opettaja tai koulun terveydenhoitaja.  Voit myös tulla juttelemaan tänne Nettiturvakodin chattiin. Löydät chatin tämän sivun alareunasta.

Lapset voivat pelätä hyvinkin erilasia asioita, koulussa tai kotona. Pienikin pelko on asia, josta pitää puhua aikuisen kanssa. Usein jo se, että kertoo ja puhuu, auttaa ja saa olon tuntumaan paremmalta.

Riitely ja huutaminen on ikävää kuultavaa ja voi tuntua sinusta todella pelottavalta. Pelkääminen on ihan normaalia ja sen saa sanoa ääneen.

Miltä pelko tuntuu?

Pelko ja ahdistus tuntuvat eri paikoissa. Voit vaikka piirtää oman kuvan ja siihen merkitä paikat, joissa pelko sinulla tuntuu.

    • Pelko voi tuntua vatsassa ja pää voi tulla kipeäksi.
    • Pelko voi saada sinut vapisemaan ja sinua voi palella kovasti.
    • Hengityksesi voi tihentyä ja sydämesi hakata tuhatta ja sataa.
    • Pelko voi saada mielesi levottomaksi ja sivulle voi tulla hyvin huono olo.
    • Pelko voi tulla myös uniisi ja voit nähdä painajaisia.
    • Joillakin lapsilla voi myös tulla pissat yöllä sänkyyn pelon vuoksi.
    • Pelko voi kulkea mukanasi kouluun tai harrastuksiin ja sinun voi olla vaikea keskittyä, ruoka ei maistu, väsyttää ja olet surullinen.
    • Pelko voi tehdä sinut vihaiseksi tai voi olla, että menet aivan lukkoon, etkä pysty puhumaan kenellekkään.

Peloista pitää puhua aikuisen kanssa. Jos vaan pystyt, puhu koulussa opettajasi kanssa tai käy juttelemassa terveydenhoitajalle. Opettaja ymmärtää silloin paremmin, jos et pysty keskittymään ja sinulla on rauhaton olo. Pääasia on, että puhut turvalliselle aikuiselle sinun peloistasi ja tunteistasi.

Sinulla ja kaikilla lapsilla on oikeus väkivallattomaan ja turvalliseen elämään. Turvallisissa ihmissuhteissa voit olla oma itsesi ilman pelkoa tai uhkaa!

Pelko on tunne, joka auttaa – se saa elimistön valppaustilan nousemaan ja sinun aistisi ovat silloin valppaana. Osaat toimia oikein ja saat myös rohkeutta ja viisautta, silloin kun pelottaa.

Pelottavassa tilanteessa voi auttaa, jos löydät oman turvapaikan.

Sen löydät harjoittelemalla:

    • Suljet silmäsi
    • Vaella mielessäsi paikkaan, joka on sinulle oikein rakas. Siellä on vain turvallisia ihmisiä ja ihania asioita, kauniita värejä ja ihania tuoksuja.
    • Mieti mikä voisi olla sinun voimahahmosi. Sellainen hahmo, joka antaa sinulle voimaa. Voimahahmosi asustelee turvapaikassasi.

Pelottavassa tilanteessa voit hetkeksi mennä omaan turvapaikkaasi. Voit myös ottaa oman turvallisen lelun käteesi ja pitää sitä turvanasi. Oma lemmikkieläin voi olla myös sinun turvasi ja lohtusi.

Löytyyhän puhelimestasi jonkun turvallisen aikuisen puhelinnumero. Hätätilanteessa voit soittaa hänelle. Myös hätäpuhelinnumero 112 sinun on hyvä muistaa, sinne voi soittaa ihan koska vaan, jos pelottaa.