Riko hiljaisuus ja ole osa muutosta

Väkivalta perheessä tai muissa läheisissä suhteissa on asia, josta usein vaietaan. Vaikeneminen ei lopeta väkivaltaa.

Väkivalta aiheuttaa sen osapuolille häpeän ja syyllisyyden tunteita – siksi siitä puhuminen on vaikeaa. Läheiset saattavat huomata, etteivät asiat ole kohdallaan, mutta saattavat sulkea silmänsä väkivallalta, koska eivät tiedä, miten voisivat auttaa. Jotkut empivät, koska pitävät toisen kotona tapahtuvia asioita yksityisinä.

Naisten Linja on julkaissut oppaan väkivaltaa kohdanneiden naisten läheisille. Tätä opasta on käytetty myös tämän tekstin lähteenä. Opasta on saatavilla Naisten linjan nettisivuilla myös ruotsin ja englannin kielellä.

Ota väkivalta puheeksi, sillä siten sillä autat läheistäsi. Sano huomanneesi, ettei jokin ole nyt kohdallaan. Voit kertoa olevasi huolissasi. Kysy väkivallasta suoraan, mutta ole ymmärtäväinen. Väkivaltaa kokeva tai sitä käyttävä saattaa kiistää asian, mutta anna hänelle viesti, että olet huomannut ja olet kuulolla, jos hän haluaa puhua asiasta joskus muulloin. Etenkin väkivaltaa käyttänyt saattaa kieltää asian täysin. Läheisesi voi myös pelätä puhumisen seurauksia.

Kun keskustelet väkivallasta, älä etsi syytä väkivallan kohteesta tai etsi syitä väkivallalle – tue läheistäsi ymmärtäväisesti. Asian puheeksi ottamisen tarkoitus on saada läheisesi pohtimaan asiaa, tunnistamaan tilanne ja hakemaan apua. Apua ja tukea on tarjolla niin väkivaltaa kokeneille kuin väkivaltaa käyttäville.

Jos vanhempana, isovanhempana, kummina, opettajana tai muuna läheisenä olet huolissasi lapsen turvallisuudesta, ota nopeasti yhteyttä poliisiin tai sosiaaliviranomaisiin. Muista, että myös väkivallan todistaminen on lapselle vahingollista. Myös lapsille on mahdollista saada apua.

Jos kuulet esimerkiksi naapurista väkivallan ääniä, soita poliisille. Jos olet varma, että tilanne ei ole sinulle vaarallinen, voit myös osoittaa kuulevasi ja näkeväsi tilanteen esimerkiksi soittamalla ovikelloa.

Jos haluat keskustella tilanteesta väkivaltatyön ammattilaisen kanssa, voit soittaa turvakotiin, Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten tarjoamiin avopalveluihin tai voit tulla keskustelemaan Nettiturvakodin chattiin.

Vinkkejä puhumiseen

On tärkeää ottaa väkivaltaa kokenut läheisesi ja keskustelu väkivallasta vakavasti. Se, että väkivallan kohde saa puhua ja tulee ymmärretyksi, ovat tärkeitä askelia väkivallasta selviytymisessä.

Merkki väkivallasta voi olla esimerkiksi, että ennen iloinen ja sosiaalinen ihminen muuttuu ahdistuneeksi, masentuneeksi, pelokkaaksi ja eristäytyväksi. Hän ei ehkä tapaa ystäviään tai sukulaisiaan tai yrittää miellyttää puolisoaan. Hän saattaa esimerkiksi lopettaa yhteydenpidon. Uhri saattaa säpsähtää, vaihtaa puheenaihetta tai alkaa käyttäytyä eri tavalla, kun kumppani tulee paikalle.

Läheisesti saattaa selitellä ja vähätellä puolisonsa kurjaa käytöstä tai antaa erikoisia selityksiä mustelmiinsa. Väkivallan merkkejä voivat olla toistuvat onnettomuudet tai fyysiset vammat kuten mustelmat, haavat, murtumat.

Puhuminen ja huolen osoittaminen on tärkeää. Yritä tehdä se taitavasti. Älä syyllistä tai kyseenalaista läheisesi päätöksiä. Väkivaltaisen puolison haukkuminenkaan ei ole oikea tapa lähestyä. ”No, miksi et jätä sitä?” tai ”Mitä sinä olit tehnyt ennen kuin se löi?” -tapaiset kysymykset eivät auta.

Varmista turvallisuus

Jos kuulet tai näet väkivaltaa tai sen uhkailua, soita hätänumeroon 112. Jos tilanne ei ole akuutti, ota asia puheeksi läheisesi kanssa. Ennen kuin puhut asiasta, varmista ettet tahtomattasi lisää väkivallan riskiä. Onko teillä yhteinen luotettava ystävä, jonka kanssa voisit ensin pohtia asiaa? Mitä mieltä hän on huolestasi?

Ota asia puheeksi

Kun otat asian puheeksi, kerro että haluat puhua tärkeästä asiasta. Varaa rauhallinen aika ja paikka. Muista olla hienotunteinen. Kerro mitä olet nähnyt tai kuullut ja sano, mikä sinua huolestuttaa. Voit aloittaa esimerkiksi seuraavasti: ”Olen huolissani sinusta, koska olet näyttänyt onnettomalta viime aikoina”.

Syyllistämällä väkivallan kokijaa et pääse keskustelussa eteenpäin. Kerro asiallisesti oma mielipiteesi, tuomitsematta. Kerro, että väkivalta on väärin ja rikos, kenenkään ei pidä joutua pelkäämään kotonaan tai parisuhteessaan. Kysy, voitko auttaa jotenkin.

Kuuntele

Väkivallan puheeksi ottaminen ei ole helppoa. Jos läheisesi puhuu asiasta, pysähdy kuuntelemaan. Puhuminen sinulle on osoitus luottamuksesta sinuun. Ota viesti vakavasti ja osoita uskovasi, mitä kuulet. Anna hyvää palautetta siitä, että hän puhuu asiasta. Se on merkki siitä, että hän ajattelee, että tilanteeseen täytyy tulla muutos. Jos läheisesi ei ole valmis puhumaan asiasta nyt, anna hänelle tilaa ja aikaa miettiä asiaa itsekseen. Kerro, että olet valmis auttamaan ja kuuntelemaan myöhemmin.

Muista, että läheisesi tekee päätökset itse. Voitte miettiä yhdessä vaihtoehtoja, mutta läheisesi ei välttämättä tarvitse sinun mielestäsi viisaita ratkaisuja. Läheisesi toivoo sinulta aikaa ja tukea. Parisuhteesta, etenkään väkivaltaisesta parisuhteesta, lähteminen ei ole helppoa. Voi viedä kauan, vuosiakin, ennen kuin tilanteeseen tulee lopullinen ratkaisu. On tärkeää, että sinä olet apuna ja turvana tässä prosessia.

Joskus läheisille voi tulla täytenä yllätyksenä, että kertojan kodissa on väkivaltaa. Vaikka sinun olisi vaikea uskoa todeksi kuulemaasi, älä kyseenalaista. Väkivaltaisuus ei näy päällepäin eikä se kuulu mihinkään tiettyyn perhetyyppiin.

Lohduta

Ota vastaan läheisesi tarina ja tunteet. Lohduta ja osoita myötätuntoa. Kysy, miten voit olla avuksi.

Ota selkeä kanta siihen, että väkivalta on väärin ja rikos. Koti tai parisuhde ei saa olla paikka, jossa pitää pelätä. Sano myös, ettei väkivalta ole läheisesi syytä. Jokaisella on oikeus tuntea olevansa omassa kodissaan turvassa.

Tämä tilanne ei ole kuitenkaan oikea aika lähteä selvittämään syitä tilanteeseen. Keskity tukemiseen ja apuna olemiseen.

Miettikää yhdessä, mistä voi saada apua

Selvittäkää yhdessä, mitä palveluja on olemassa. Onko nyt tarpeellista käydä lääkärissä tai tehdä rikosilmoitus? Entä lastensuojeluilmoitus? Tarjoudu lähtemään mukaan, jos se on mahdollista.

Usein väkivallasta selviytyminen vaatii ammattilaisen apua. Apua tarvitsee väkivallan kaikki väkivaltaa kohdanneet eli myös perheen lapset, vaikkeivät he itse olisi olleet väkivallan kohteena. Onko lähellä turvakotia tai muuta perheväkivaltatyötä tekevää tahoa? Turvakodit ovat aina auki ja sinne voi soittaa, vaikkei tarvitsisikaan kriisimajoitusta. Voitte ottaa myös yhteyttä Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten avopalveluihin.

Apua saa myös tukipuhelimista. Nettiturvakodin chattiin voi tulla keskustelemaan väkivallasta.

Selvittäkää myös, mistä löytyy apua väkivallan tekijälle.

Miettikää, keiden yhteisten tuttujesi olisi syytä tietää tilanteesta.

Varmista, että läheisesi on turvassa

Jos läheisesi päätyy siihen, että palaa kotiin, jossa asuu myös väkivaltaa käyttänyt puoliso, miettikää, miten turvallisuutta voi lisätä. Voitte tehdä yhdessä turvasuunnitelman ja sopia siitä, miten voit olla hänen turvanaan. Onko perheessä lapsia? Miten heidän turvallisuutensa taataan? Läheisesi voi myös tarvita paikkaa, johon tulla tilanteen kärjistyessä, tai ihmistä, joka soittaa tarvittaessa poliisin nopeasti paikalle.

Poliisin tai lastensuojelun puuttuminen perheen tilanteeseen puhaltaa pelin poikki. Olisiko läheisesi mielestä hyvä, että sinä olet yhteydessä esimerkiksi poliisiin? Ulkopuolisen tahon väliintulo poistaa väkivallan kohteena olevan vastuun asian ilmitulosta ja suojelee häntä väkivallan tekijää kohtaan. Oikeus rikosilmoituksen tekemiseen on jokaisella, joka epäilee, että rikos on tapahtunut. Juridiseen vastuuseen joutuminen pysäyttää usein tekijän. Ihminen tietää olevansa vastuussa teostaan ja sen seurauksista. Parhaassa tapauksessa tekijä hakee itselleen apua.

Lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä täytyy aina tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus on syytä tehdä myös silloin, jos lapsi elää väkivaltaisessa kodissa. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimiston kautta lastensuojeluasioista vastaavalle työntekijälle tai netissä.

Lastensuojeluilmoituksen tehneen yksityishenkilön nimi voidaan tietyissä tilanteissa pitää salassa.

Tarjoa apuasi ja ole ystävä

Kerro, että sinulle voi soittaa ja luoksesi voi tulla. Tarjoudu auttamaan vaikeilta tuntuvien asioiden hoitamisessa tai vaikka lastenhoidossa ja kaupassa käynnissä. Lupaa kuitenkin vain se, minkä voit pitää.

Ole säännöllisesti yhteydessä ystävääsi ja tue häntä. Väkivallasta irrottautuminen on usein pitkä prosessi. Älä hylkää ystävääsi, vaikka hän tekisi mielestäsi vääriä päätöksiä.

Huoli läheisestä aiheuttaa usein suuttumuksen, pelon, voimattomuuden ja turhautumisen tunteita. Muista huolehtia omasta jaksamisestasi.

Nämä ohjeet on sovellettu Naisten linjan oppaasta Onko joku tuntemasi nainen parisuhdeväkivallan kohteen? Opas perheenjäsenille, ystäville ja naapureille.

On erityisen tärkeää, että väkivaltaa kohdanneella lapsella on olemassa turvallinen ja luotettava aikuinen, joka huomaa pahan olon, kysyy lapsen voinnista ja on lähellä.

Voisitko sinä olla sellainen?

  • Pyydä lasta kertomaan mitä on tapahtunut.
  • Muistikuvat saattavat olla hajanaisia, ne on hyvä käydä lapsen kanssa läpi. Jos tilanne on juuri tapahtunut, kysy missä perheen muut jäsenet ovat ja tietävätkö vanhemmat, missä lapsi on.
  • Kysy lapselta, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän ajattelee. Pelottaako häntä?
  • Onko lapsi puhunut asiasta kenenkään kanssa? Kenelle hän voisi puhua? Toivooko hän, että sinä puhut asiasta?
  • Sano lapselle, ettei väkivalta ole hänen vikansa. Hän ei ole syy väkivaltaa.
  • Jos tilanne on akuutti, kysy lapselta tuntuuko hänestä turvalliselta mennä kotiin. Jos kotiin meneminen ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta, miettikää yhdessä mitä tehdä. Voiko lapsi olla luonasi? Voitko sinä mennä mukaan varmistamaan että tilanne on rauhoittunut? Jos tilanne on akuutti, soita sosiaalipäivystykseen.
  • Miettikää, mikä voisi helpottaa lapsen oloa. Mitä hän tekee silloin, kun tuntuu pahalta?
  • Kerro lapselle, että hän voi saada apua. Vakavissa väkivaltatilanteissa tai jos perheessä on väkivallan lisäksi esimerkiksi alkoholismia tai mielenterveysongelmia, ulkopuolinen apu on tarpeen. Apua saa muun muassa turvakodeista ja väkivaltatyön avopalveluista, perheneuvoloista ja kuntien sosiaalivirastoista. Ks. lisää apua-osiosta.

Oletko opettaja, tai teet muuten työtä lasten ja nuorten kanssa? Uskalla puhua väkivallasta -käsikirja on avuksesi, kun haluat käsitellä perheväkivaltaa yläasteikäisten kanssa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä puhua oman tai muun läheisen nuoren kanssa siitä, mistä terve ihmissuhde muodostuu. Se on parasta lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä.

Jos haluat varmuutta ja faktaa keskusteluunne, lue taustatietoa ja mieti vaikka yhdessä näkemiänne elokuvia tai TV-sarjoja, missä käsitellään lähisuhdeväkivaltaa.

Oleellisinta on kuitenkin avoin keskustelu: valitse sopiva tilanne, kannusta nuorta kertomaan omia mielipiteitään ja vältä omaa luennointia, keskeyttämistä ja syytöksiä. Kysy nuoresi kokemuksia ja näkemyksiä. Kysy, mitä hänen ystäväpiirissään tai koulussa on tapahtunut tai puhuttu näistä asioista.

  • Voit tuoda keskustelussa esiin sitä, että seurustelun pitää olla hauskaa ja parisuhteen perustana on toisen kunnioitus, arvostus ja luottamus.
  • Kysy nuorelta, mikä hänen mielestään on väkivaltaa. Kerro, ettei henkinen tai fyysinen väkivalta tai sillä uhkailu ole koskaan hyväksyttävää ja että väkivalta on rikos.
  • Jutelkaa siitä, mitä nuori voi tehdä, jos hänen tuttavapiirissään esiintyy väkivaltaa, hän itse joutuu väkivallan kohteeksi tai hän itse on väkivaltainen. Tietääkö hän mihin voi ottaa yhteyttä?

Sinun ei tarvitse itsekään tietää kaikkea, voitte etsiä yhdessä vastauksia. Älä painosta, jos nuori ei ole valmis keskusteluun. Yritä uudelleen toisen kerran. Osoita keskustelulla, että sinuun voi luottaa ja että sinun kanssasi voi puhua myös vaikeista asioista.