Sinulla on oikeus elää turvallista elämää

Jos tarvitset apua juuri nyt, soita yleiseen hätänumeroon 112

Nämä sivut on tarkoitettu sinulle, joka olet kohdannut perheessäsi tai parisuhteessasi väkivaltaa tai sen uhkaa. Hyvä, että olet lähtenyt hakemaan tietoa ja muuttamaan tilannetta. Nettiturvakodista löydät tietoa, testejä ja tarinoita väkivallasta. Ne auttavat hahmottamaan tilannettasi ja tunnistamaan väkivaltaa tai sen uhkaa, jota kohtaat.

Jos perheessäsi tai parisuhteessasi on väkivaltaa, älä jää odottamaan parempaa huomista.

Millainen on turvallinen perhe-elämä ja parisuhde? Voit lukea lisää Turvallisuus lähisuhteissa -sivulta ja verrata siihen omaa tilannettasi.

Kun olet päättänyt hakea apua, mitä tapahtuu turvakodissa, entä avopalveluissa? Miten lapsia autetaan? Lue lisää täältä.

Muista, että myös muu kuin fyysinen väkivalta, kuten esimerkiksi henkinen tai taloudellinen väkivalta, vahingoittaa sinua ja luo turvattoman ympäristön. Ala muuttaa tilannettasi. Sinun täytyy saada elää turvallista elämää.

Väkivaltaa itse kokeneet ja väkivaltaisessa kodissa eläneet tarvitsevat usein ammattilaisen apua väkivallasta selviytymiseen. Erityisen tärkeää se on silloin, jos väkivalta on jatkunut kauan ja/tai perheessä on lapsia. Apua voit hakea turvakodista, väkivaltatyön avopalveluista tai muista auttavista palveluista.  Voit myös tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin perhe- ja lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevän ammattilaisen kanssa. Myös läheisten tai muiden samaa kokeneiden kanssa puhuminen auttaa. Voit myös lukea selviytymistarinoita ja kertoa oman tarinasi.

Millainen on turvallinen ja hyvinvoiva parisuhde ja perhe-elämä? Voit lukea lisää ja verrata omaa tilannettasi Turvallisuus lähisuhteissa -artikkelista. Voit myös pohtia, onko perheesi turvallinen ja mikä tekee sinulle turvallisen sekä turvattoman olon.

Lisätietoja

Pohditko, ovatko suhteessasi tapahtuvat asiat väkivaltaa? Hahmottaaksesi tilannettasi sinun kannattaa tutustua Nettiturvakodista löytyvään materiaaliin, tehdä testejä ja tehtäviä sekä verrata tilannettasi siihen, millaista on turvallisuus lähisuhteissa.

Väkivaltaisessa suhteessa eläneet ovat kertoneet asioista ja tilanteista, joihin heidän mielestään olisi kannattanut havahtua aikaisemiin ja joiden olisi pitänyt toimia heille varoitusmerkkinä. Usein väkivaltaisuus alkaa hyvin hitaasti, jopa salakavalasti. Siinä vaiheessa, kun havahdut vaikeaan tilanteeseen, siitä voi tuntua vaikealta irrottautua. Varoitusmerkkien tunnistaminen on helpompaa aina jälkikäteen, mutta niiden lukeminen voi auttaa sinua tunnistamaan niitä varhaisemmassa vaiheessa.

  • Suhteen alku on hyvin tunnepitoinen ja etenee nopeasti vakavaksi. Puoliso todistelee, että vain sinä voit tehdä hänet onnelliseksi eikä hän voi elää ilman sinua.
  • Puoliso on omistushaluinen, vaativa ja mustasukkainen. Hän syyttää sinua flirttailusta, jos joku esimerkiksi katsoo sinua kaupassa.
  • Puoliso on hyvin erilainen silloin, kun muita on paikalla.
  • Läheisesi pitävät häntä täydellisenä, mutta sinä olet varuillasi.
  • Puoliso rajoittaa menemisiäsi ja haluaa tietää tarkasti missä liikut. Puolisosi tarkistaa tekstiviestisi tai soittelee jatkuvasti ja kyselee missä olet.
  • Puoliso tekee sinut itsestään riippuvaiseksi esimerkiksi taloudellisesti.
  • Puoliso nimittelee sinua, pilailee kustannuksellasi tai nolaa sinua muiden seurassa.
  • Puoliso saa sinut tuntemaan, ettet tee mitään oikein ja sinun täytyy koko ajan pyydellä anteeksi.
  • Olet mieluummin sanomatta omia mielipiteitäsi puolisosi seurassa.
  • Puoliso tulistuu pienistä, käsittämättömistä asioista. Reaktiot ovat vahvat.
  • Puoliso vähättelee sinua vanhempana.
  • Puoliso vaatii seksiä rakkauden osoitukseksi.
  • Häpeän takia välttelet ystäviäsi ja sukulaisia etkä halua kertoa heille totuutta puolisosi käytöksestä.
  • Puoliso on pomo ja odottaa sinun noudattavan hänen ohjeitaan ja määräyksiään.
  • Joudut olemaan varuillasi: opit huomioimaan puolisosi mielialanvaihtelut ja elämään niiden mukaan. Teet kaikkesi, ettei puolisosi suutu.
  • Puoliso on julma eläimiä kohtaan.
  • Puolisosi uhkailee sinua tai läheisiäsi.
  • Joudut opettamaan lapset olemaan häiritsemättä ja ärsyttämättä.
  • Puolison lupaukset eivät pidä ja väkivalta toistuu.
  • Puolisosi ei näe itsessään mitään vikaa. Hän syyttää sinua väkivaltaisesta käytöksestään.
  • Selittelet itsellesi, että kyllä väkivalta sitten loppuu, kun lapset kasvaa tai talo on valmis tai puolison työstressi vähenee.
    Vähättelet väkivaltaa ja selittelet, ettei puolisosi teosta jäänyt jälkiäkään.
  • Huomaat, että väkivaltaisesta elämästä on tullut ”tavallista elämäänne” parempine ja huonompine jaksoineen.
  • Et enää huolehdi itsestäsi.
  • Samaan aikaan toivot ja pelkäät, että joku puuttuisi elämäänne.
  • Olet huolissasi lastesi hyvinvoinnista, turvallisuudesta tai tapahtumien vaikutuksista lapsiin.
  • Puolisosi on käyttäytynyt väkivaltaisesti aikaisemmissa suhteissaan.
  • Puolisosi lapsuudenperheessä on ollut väkivaltaa.

 

Sinun kannattaa käydä läpi omaa tilannettasi ja arvioida sitä. Alla on lueteltu erilaisia selviytymiskeinoja, joiden avulla voit lähteä purkamaan omaa tilannettasi. Muista, että jokaisella on oikeus turvalliseen parisuhteeseen. Muista myös, että sinun ei tarvitse sietää huonoa kohtelua puolisoltasi. Väkivalta on ihmisoikeusloukkaus ja rikos. Sinun ei pidä joutua pelkäämään. Väkivaltaisessa suhteessa elämisen tunnistaminen ei aina ole helppoa, varsinkin jos väkivalta ei ole fyysistä. Se on kuitenkin tärkeää ennen muutosta turvalliseen elämään.

  • Väkivalta on aina väärin, älä vähättele tai selittele tapahtunutta. Väkivalta ei ole sinun syytäsi.
  • Et ole ainoa. Väkivalta on valitettavan yleistä.
  • Sinun ei tarvitse hävetä tapahtunutta.
  • Varaudu väkivallan toistumiseen. Väkivalta ei lopu, vaikka sinä kuinka yrittäisit muuttua paremmaksi puolisoksi tai vanhemmaksi. Tee turvasuunnitelma.
  • Älä jää yksin. Älä ole hiljaa. Jo asian tuleminen julkiseksi saattaa katkaista ja muuttaa tilanteen. Puhuminen auttaa sinua itseäsi selviytymään väkivallasta. Voit aloittaa vaikkapa kertomalla meille oman tarinasi tai tulemalla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin, jonka löydät tämän sivun alareunasta.
  • Hae apua. Se on viisasta.
  • Akuutissa tilanteessa soita hätänumeroon 112.
  • Huolehdi omasta turvallisuudestasi. Jos sinulla on lapsia, sinun tulee huolehtia myös heidän turvallisuudestaan.
  • Jos sinulla ei ole välitöntä vaaraa, kerro tapahtuneesta jollekin läheisellesi tai ota yhteyttä väkivaltaan erikoistuneeseen palveluun. Yhteystiedot löydät täältä.
  • Omat keinot eivät ehkä ole riittävä apu. Silloin täytyy etsiä ammattiapua. Kun haet apua väkivaltakokemuksiin, parannat oman hyvinvointiasi. Mikäli sinulla on lapsia, lisäät myös heidän hyvinvointiaan.
  • Soita turvakotiin ja puhu tilanteestasi ammattilaisen kanssa. Turvakodit ovat aina auki ja sinne voi soittaa mihin aikaa vain, vaikka et tarvitsisikaan yösijaa.
  • Voit tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin, jossa voit keskustella väkivaltatyön ammattilaisen kanssa.
  • Ota yhteyttä työterveyshuoltoon, terveyskeskukseen tai sosiaalitoimistoon.
  • Etsi vertaistukiryhmiä, joita järjestävät sosiaalitoimistot ja eri järjestöt. Löydät yhteystietoja täältä.
  • Mikäli sinulla on lapsia, pidä heistä huolta. Lapset tietävät kotona tapahtuvasta väkivallasta ja kärsivät siitä, vaikka väkivalta ei kohdistuisi suoraan heihin. Myös lapset tarvitsevat apua väkivaltakokemustensa käsittelyyn.
  • Älä usko lupauksiin, vaan vaadi konkreettisia tekoja. Puolisosi voi hakea itselleen apua väkivaltaisuuteensa.
  • Pidä kiinni oikeuksistasi. Tee rikosilmoitus. Pahoinpitely kotonakin on virallisen syytteen alainen rikos. Väkivallan tekijä lupaa usein parantaa tapansa ja hakeutua hoitoon, jos et tee rikosilmoitusta. Mieti tarkkaan, onko se viisasta ja voiko lupaukseen luottaa. Onko hän pettänyt luottamuksesi aikaisemmin? Jos hän uhkailee sinua, se on lisätodistusaineistoa. Hae tarvittaessa lähestymiskieltoa.
  • Lue miten voit vahvistaa omia voimavarojasi ja jaksamistasi.
  • Tavoiteltaessa väkivallatonta elämää omista kokemuksista puhumisella ja avun hakemisella on tärkeä merkitys.
  • Paras tapa välttää väkivaltatilanteita on ennakoida ne ja hakeutua ajoissa turvaan. Uhkaaviin ja väkivaltaisiin tilanteisiin voi myös itse varautua. Voit ensin yrittää käyttäytyä rauhoittavasti. Jos tilanne kuitenkin kärjistyy, on hyvä, että olet etukäteen miettinyt, mitä teet. Tee turvasuunnitelma. Voit myös lukea lisää kohdasta Opettele välttämään väkivaltatilanteita.

Miten tästä eteenpäin? Apua väkivaltakokemusten itsenäiseen työstämiseen ja väkivaltatilanteiden omatoimiseen läpikäymiseen tarjoaa Väkivaltakokemus hallintaan -tehtävä.

Mikäli et näe eron olevan nykyisessä tilanteessasi paras vaihtoehto, sinun kannattaa tehdä itsellesi turvasuunnitelma sekä opetella välttämään väkivaltatilanteita, etenkin fyysiseksi väkivallaksi yltyviä. Muista myös pyrkiä saamaan puolisosi hakemaan apua. Voitte hakea apua myös yhdessä.

Mikäli joudut miettimään oman turvasuunnitelman tekemistä, sinun kannattaa harkita myös sitä, että lähtisit turvaan jo tänään. Jos sinulla on lapsia, hae apua jo yksin heidän vuokseen, jottei lastesi tarvitsisi nähdä tai kuulla väkivaltatilanteita.

Väkivaltatilanne

Paras tapa välttää väkivaltatilanteita on ennakoida ne ja hakeutua ajoissa turvaan. Voit myös yrittää luoda yhteyden väkivaltaa käyttävään puolisoosi sanattoman ja sanallisen viestinnän avulla.

Fyysisen väkivallan uhatessa

  • Käytä sanallista ja sanatonta viestintää rauhoittaaksesi uhkaajaa (kts. alla).
  • Pyri vetäytymään hyökkääjästä vähintään kahden käsivarren mitan päähän, jotta hänen olisi vaikeampi saada sinusta otetta, lyödä tai potkia.
  • Siirry asentoon jossa toinen jalkasi on edessä ja olet 45 asteen kulmassa uhkaajaasi nähden. Pidä asentosi muuten luonnollisena ja kädet alhaalla hieman vartalosi edessä.
  • Pidä kätesi alhaalla, älä heilu käsilläsi, älä lähesty uhkaajaa, älä tee äkkinäisiä liikkeitä.
  • Pidä katseesi hyökkääjän rintakehän kohdalla.
  • Mikäli mahdollista siirry jonkun suuren esineen taakse joka voi toimia suojana sinun ja hyökkääjän välissä. Varo menemästä nurkkaan, seinää, ikkunaa tai muita särkyviä esineitä vasten.

Fyysisen väkivallan alettua

  • Pyri vetäytymään paikkaan jossa olet suojassa ja josta saat apua.
  • Toimi nopeasti ja päättäväisesti. Pakene, sillä alkuvaiheessa hyökkäys on helpommin torjuttavissa ja ohitettavissa.
  • Älä tee vastahyökkäystä, koska hyökkääjä yleensä odottaa sitä saadakseen ”moraalisen oikeutuksen” hyökätä täysillä.
  • Pyri väistämään potkuja ja iskuja ja suojaamaan käsillä päätäsi ja keskivartaloasi. Pyri irrottautumaan hyökkääjän otteesta ja vetäydy heti tilanteen tullen turvaan.
  • Älä tee tarpeetonta vastarintaa. Joskus hyökkääjälle riittää, että saa sinun tekemäsi sanallisen tai fyysisen vastarinnan loppumaan.
  • Joskus on parempi teeskennellä tajutonta tai tekeytyä loukkaantuneemmaksi kuin onkaan.

Muu uhkaava tilanne

Henkisen väkivallan käyttäminen voi esimerkiksi tuntua sinusta uhkaavalta tilanteelta. Henkistä väkivaltaa käyttävä puolisosi ei välttämättä ymmärrä käyttäytyvästä uhkaavasti ja väkivaltaisesti, joten sinun kannattaa pohtia, miten saisit viestitettyä hänelle ahdistuksestasi ja pelostasi.

Uhkaavassa tilanteessa voi yrittää yhdessä väkivaltaa käyttävän puolisosi kanssa keksiä ratkaisua kiihtymyksen aiheuttaneeseen asiaan, johdatella keskustelua muihin asioihin, kokeilla huumorilla laukaista tilannetta, istua alas yhdessä uhkaajan kanssa, vaihtaa ympäristöä esim. kävellä yhdessä turvallisempaan paikkaan, rakentaa yhteisymmärrystä molemminpuolisia kyllä-vastauksia hakien ja kieltojenkin esittämistä muodossa ”kyllä muuten, mutta minun on vaikea…”. Uhkaavassa tilanteessa ei kannata olla välinpitämätön, uhkailla uhkaajaa, vastustaa häntä, nimitellä häntä, alkaa väitellä hänen kanssa, komennella häntä, huutaa hänelle, mennä käsivarren mittaa lähemmäs häntä, tehdä uhkaavia eleitä, käyttää törkeää kieltä tai arvostella häntä.

Sanaton viestintä

  • Luota itseesi, ole rauhallinen ja tarkkaile mikä toiminnassasi rauhoittaa uhkaavaa henkilöä.
  • Säilytä katsekontakti, mutta älä tuijota. Jatkuvan silmiin katsomisen sijasta suuntaa katseesi silmien alapuolen ja rintakehän yläosan väliin.
  • Pidä kasvosi peruslukemilla. Tyyni ja tarkkaavainen ilme vähentää vihamielisyyttä.
  • Pidä rento ja luonnollinen asento, josta voit helposti liikkua eri suuntiin. (Vartalo suorana, jalat harallaan hartioiden leveyden verran, paino molemmilla jaloilla ja hieman päkiöiden päällä, polvet lievästi koukussa ja jalkaterät hieman sivulle osoittaen).
  • Seiso paikallasi, älä heilu, älä tee äkkinäisiä liikkeitä. Pidä kädet hieman vartalosi edessä valmiina torjumaan hyökkäys tai suojaamaan itseäsi.
  • Hallitse kiihtymystäsi, hengitä syvään ja hitaasti palleaa käyttäen, keskity positiivisiin ajatuksiin, kuten ”pystyn selviämään tästä tilanteesta”. Omien ahdistuksien, pelkojen ja vihantunteiden hallinta on nyt tärkeää.

Sanallinen viestintä

  • Pidä äänesi rauhallisena, vakaana ja matalana. Puhu hiljaa, tasaisesti ja kuuluvasti.
  • Kuuntele aktiivisesti. Pyri vuorovaikutukseen puolisosi kanssa. Kuuntele ja vahvista kuulemasi toistamalla hänen viestinsä ja tarkistamalla oletko ymmärtänyt oikein. Pyri muodostamaan keskusteluyhteys ja ohjaile keskustelua muihin asioihin.
  • Myönnä uhkaajan tunteet ja sano ymmärtäväsi hänen tunteitaan. Älä kuitenkaan osoita ymmärtäväsi hänen uhkaavaa tai väkivaltaista käytöstä.
  • Älä anna uhkaajan purkaa kiihtymystä ja suggeroida itseään lopulta väkivaltaan. ”Jatkan keskustelua kanssasi jos voisit puhua hiljaisemmalla äänellä…”.
  • Kerro omat aikomuksesi ja mitä toivot puolisoltasi. Yritä saada hänet ymmärtämään tekonsa vakavuus ja sen vaikutus sinuun. Toista viestisi tarvittaessa. Puhuttele puolisoasi nimellä.

Lähteenä soveltaen käytetty: Purjo Timo (1997) Väkivallan hallinta ilman väkivaltaa

Saatat parhaillaan pohtia väkivaltaista suhdettasi ja sitä, uskaltaisitko erota tai jatkaa. On luonnollista, että pelkäät erota väkivaltaisesta suhteesta. Puolisosi on voinut erosta puhuttaessa antaa tappouhkauksia tai käyttää tuolloin henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Suhteen jatkaminenkaan ei ole mikään takuu hyvinvoinnillesi. Väkivalta voi äityä voi niin pahaksi, että henkesi voi olla vaarassa. Ero ei aina poista väkivaltaa tai sen uhkaa, mutta voi joskus olla ainoa vaihtoehto kohti väkivallattomuutta. Toisaalta saatat edelleen olla rakastunut puolisoosi ja haluaisit eroon väkivallasta, et puolisostasi.

Saatat olla huolissasi eron jälkeisestä taloudellisesta tilanteestasi etenkin, jos puolisollasi on hyvät tulot. Joskus voi käydä myös niin, että eron jälkeen huomaa itsellä olevan enemmän varoja käytettävissä kuin aikaisemmin, sillä parisuhteessa on ollut taloudellista väkivaltaa. Sinun kannattaa selvittää taloudelliset mahdollisuutesi ja pohtia kuinka paljon olet valmis antamaan arvoa hyvinvoinnillesi. Voit lukea lisää seuraavasta osiosta, johon olemme koonneet vinkkejä taloudelliseen tilanteeseen ja käytännön järjestelyihin eron jälkeen.

Moni kokee eroamisessa pelottavimmaksi asiaksi yksin jäämisen. Yksi väkivallan seuraus ja väkivaltaa ylläpitävä voima on perheen sosiaalinen eristäytyminen. Pelko yksin jäämisestä voi olla todellisuutta suurempi. Suhteesi aikaisempiin ystäviin ja jopa lapsuuden perheeseen voivat olla poikki. Voisitko rakentaa uuden ihmissuhdeverkoston ja soittaa kauan sitten kadottamallesi ystävälle? Yksikin ihminen voi antaa sen tuen, mitä tarvitset.

Jos et halua eroon puolisostasi, vaan väkivallasta, haasta hänet väkivallattomuuteen. Väkivaltaa käyttävälle on tarjolla apua. Voit parhaiten auttaa puolisoasi eroon väkivaltaongelmasta tekemällä asian julkiseksi esimerkiksi jättämällä rikosilmoituksen tai lähtemällä turvakotiin niin pitkäksi aikaa, että hän aloittaa väkivaltaongelmansa hoitamisen. Voitte hakea apua myös yhdessä, pariskuntana tai myös koko perheenä lasten kanssa.

Väkivaltaisessa perheessä lapsesikaan eivät voi hyvin. Käytännön työn antama kokemus on, että lapset tietävät väkivallasta paljon enemmän kuin vanhemmat ovat uskoneet. Joskus lapset ovat valmiimpia vanhempien eroon kuin vanhemmat itse. Eron jälkeen tahdot varmasti lasten säilyttävän yhteytensä toiseen vanhempaan. Vaikka suhde päättyisi eroon, ei puolisosi vanhemmuus lopu. Sinun kannattaa tukea puolisosi vanhemmuutta, mikäli hän ei ole käyttäytynyt väkivaltaisesti lapsianne kohtaan. Tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen saat tukea Apua eroon -palvelusta.

  • Jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, varjele päätäsi ja vatsaa kumartumalla ja käsillä suojaamalla. Huuda äänekkäästi koko ajan. Pyri herättämään naapureiden huomio.
  • Jos väkivaltaisella tapahtumalla on silminnäkijöitä tai kuulijoita, pyydä tarvittaessa heidän yhteystietonsa. He voivat todistaa tapahtuneen.
  • Käy aina lääkärissä pahoinpitelyn ja seksuaalisen väkivallan jälkeen. Käy lääkärissä vaikka vammasi eivät tarvitsisi hoitoa. Käy lääkärissä mahdollisimman pian. Jos mahdollista, älä käy pesulla ennen lääkäriin menoa. Säästä pesemättöminä myös vaatteet, joissa on väkivallan jälkiä.
  • Kerro lääkärille mitä on tapahtunut. Kerro, jos väkivaltaa on esiintynyt aikaisemminkin. Näytä lääkärille kaikki väkivallan merkit ja jäljet. Pyydä niiden kuvaamista. Varmista, että hän kirjaa kertomuksesi ja vammasi tarkasti asiakirjoihin. Pyydä lausunto itsellesi. Varaa uusintakäynti parin päivän päähän. Tällöin voidaan havaita ja kirjata mahdolliset uudet näkyviin tulleet vammat, kuten mustelmat.
  • Jos väkivallan tekijä vie sinut lääkäriin, pyri järjestämään niin, että olet kahden kesken tutkimustilanteessa tai pääset muuten keskustelemaan hoitohenkilökunnan kanssa rauhassa.
  • Säästä lääkärintodistus. Lääkärissäkäynti on todistusaineistoa rikosilmoituksen tekemisessä ja lähestymiskieltoa hakiessa. Vaikka et nyt ajattelisikaan tekeväsi rikosilmoitusta, mielesi voi muuttua myöhemmin. Muista viedä myös lapsesi lääkäriin, jos häntä on pahoinpidelty.
  • Tee rikosilmoitus. Kirjaa ylös uhkaukset ja väkivallanteot kuvauksineen, päivämäärineen ja kellonaikoineen. Säästä teksti- ja sähköpostiviestit, some-viestit ja tallenna puhelut. Ne ovat tärkeää todistusaineistoa.

Väkivalta voi pahentua niin, että joudut päättämään kotoa pois muuttamisesta. Mikäli olosi on hyvin turvaton eivätkä voimasi riitä muuttaa kotoa ilman apua, voit hakeutua turvakotiin. Siellä saat tukea ja apua myös muuton käytännön järjestelyissä. Kun olet päättänyt muuttaa kotoa, älä ole yksin. Väkivallan uhka saattaa lisääntyä lähdettyäsi pois kumppanisi luota. Ota yhteyttä johonkin ystävääsi tai muuhun läheiseesi.

Vinkkejä kotoa muuttamisen käytännön järjestelyihin

  • Jos et voi erota puolisostasi, mieti voitteko muuttaa hetkeksi erilleen. Asumuseron aikana puolisosi voi hakea apua väkivaltaisuuteensa.
  • Voit hakea perheen sisäistä lähestymiskieltoa, jonka seurauksena puolisosi joutuu lähtemään yhteisestä kodistanne. Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi.
  • Aloita uuden asunnon etsiminen. Vuokra-asuntoa kannattaa etsiä niin yksityisiltä vuokramarkkinoilta, kunnalta kuin erilaista säätiöistä ja vuokra-asuntoyhtiöistä.
  • Lapsiin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä kuntasi lastenvalvojaan.
  • Eron jälkeiseen vanhemmuuteen saat tukea Apua eroon -sivustolta.
  • Usealle eroa pohtivalle tärkein kysymys on, riittävätkö rahat ja miten hoidan kaikki käytännön järjestelyt. Olemme koonneet lisää vinkkejä tästä asiasta tämän sivun seuraavaan osioon.
  • Väestöliiton kattava avio- ja avoliiton lakitieto -sivusto, sisältää esimerkiksi tietoa huoltajuudesta ja omaisuuden jakamisesta.
  • Mikäli tarvitset apua käytännön järjestelyissä, voit olla yhteydessä kuntasi aikuissosiaalityöhön. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tukevat arjessa, ohjaavat tarvitsemiisi palveluihin ja antavat apua, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämän ongelmatilanteissa

Mikäli olet päättänyt lähteä kotoa pois turvakotiin

  • Turvakodissa saat tilapäisen majoituksen ja ammattilaisten apua väkivallasta selviytymiseen. Turvakotiin hakeutuminen on asiakkaalle maksutonta. Aloita myös uuden asunnon etsiminen.
  • Helpointa kotoa lähteminen on silloin, kun puoliso ei ole kotona. Mikäli puolisosi on kotona ja estää sinua lähtemästä, voit soittaa hätänumeroon 112, jolloin poliisit saapuvat auttamaan sinut pois kotoasi.
  • Mikäli sinulla on lapsia, ota heidät mukaasi ja vie mahdollisuuksien mukaan lemmikkieläimet hoitoon. Lasten olinpaikka täytyy ilmoittaa heidän toiselle huoltajalleen, mutta turvakodin tiloihin puolisosi ei pääse. Joidenkin turvakotien vapaaehtoiset ottavat lemmikkejä hoitoonsa turvakodissa oloajaksi.
  • Ota mukaasi vaihtovaatteet, hammasharja ja muut hygieniatuotteet, lääkkeet, tärkeät yhteystiedot, lapsen tärkein lelu ja kirja sekä omat tavarasi, joilla on tunnearvoa.
  • Ota mukaasi myös tärkeät paperit, kuten passi/henkilö- tai ajokortti, kela-, pankki-, sairasvakuutuskortti. Jos teillä on yhteinen tili, varaudu siihen, että puolisosi saattaa tyhjentää sen. Jos sinun on myöhemmin palattava kotiin hakemaan lisää tavaroita, poliisit voivat tulla tarvittaessa mukaasi.

Väkivalta tai sen uhka ei aina katoa, vaikka parisuhde päättyy. Olemme koonneet tähän ohjeita, joiden avulla voit lisätä omaa hyvinvointiasi sekä estää väkivaltaista käyttäytymistä. Mikäli sinulla on lapsia, apua hakemalla suojelet myös heitä.

  • Hanki lähestymiskielto.
  • Mikäli lähestymiskieltoasi rikotaan, sinua todennäköisesti vainotaan. Vainoaminen on rikos (RL 257a), jonka enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Voit lukea lisää vainosta VARJO-hankkeen sivuilta.
  • Arvioi riskit ja voimavarat. Tee itsellesi ja lapsillesi turvasuunnitelma. Vaihtele päivittäisiä rutiineja, kuten aikatauluja ja reittejä. Vaihda puhelinnumerosi salaiseksi ja tarvittaessa uusi lukot. Vainossa saatat joutua vaihtamaan myös asuntoa, jopa paikkakuntaa. Hanki samalla osoitteen suojaava turvakielto.
  • Kerro vaarasta päiväkodissa, koulussa, työpaikalla, ystäville ja sukulaisille. He voivat auttaa sinua turvasuunnitelman toteuttamisessa sekä todistusaineiston keräämisessä. Tallenna todistusaineisto järjestelmällisesti, esimerkiksi näin.
  • Kun laitat eron vireille, kerro lastensuojelun työntekijälle ja asianajajalle väkivallasta ja uhkailusta. On tärkeää, että asia tulee huomioiduksi huoltajuuskysymyksistä ja tapaamisista sovittaessa.
  • Erotessasi kontrolloivasta puolisosta, huomioi, että sinua saatetaan seurata esimerkiksi puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Lue lisää digitaaliselta vainolta suojautumisesta.

Jos teidän täytyy tavata, sovi tapaamiset julkisiin paikkoihin, esimerkiksi kahvilaan. Älä anna ristiriitaista viestiä siitä, että voisitte vielä palata yhteen. Vainotilanteissa vältä yhteistapaamisia, jokainen kohtaaminen vahvistaa vainokäyttäytymistä.

Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa ihmisen kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Tuntemukset voivat kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen.

Perheväkivalta toistuvana traumatisoivana tapahtumana voi aiheuttaa väkivallan kohteelle ja väkivallan näkijälle samankaltaisen kokemuksen. Silloin ihminen jää kiinni tapahtuneeseen ja elää sitä yhä uudestaan ajatuksissaan, tunteissaan ja mielikuvissaan. Toistunut trauma voi johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen. Seuraavassa on listattu traumatisoivaa kokemusta seuraavia oireita.

Tunteiden hallinta vaikeutuu ja voi seurata kohtuutonta vihaa, ärtyisyyttä, kiukkua, aggressiivisuutta ja hysteriaa. Seurauksena voi olla myös itsetuhoisuutta, päihteiden käyttöä, korostunutta riskinottoa ja vaikeutta seksuaalisuhteen säätelyssä.

Havainnointikyky ja toimintakyky muuttuvat. Kokija voi menettää muistikuvansa tapahtuneesta, dissosioida itsensä henkisesti pois paikalta vaikka on ollut fyysisesti läsnä tai on voinut tuntea olleensa itsensä ulko- tai yläpuolella tapahtuman aikana. Asianomaisen toimintakyky voi lamaantua ja voi esiintyä paniikinomaista ahdistusta tai kiihtymystä ja yliaktiivisuutta. Trauma heikentää aikuisen työkykyä ja lapsen tai nuoren koulusuoriutumista.

Keskittymiskyky heikkenee, mielenkiinto ulkopuolisiin asioihin vähentyy ja esiintyy tarkkaavaisuusongelmia. Lapsilla on oppimisvaikeuksia. Kokija on ikään kuin hälytysvalmiudessa odottamassa seuraavaa väkivaltaista tapahtumaa.

Muutokset minäkäsityksessä ja pahoinpitelijään suhtautumisessa. Väkivallan kohde voi syyttää itseään väkivallasta ja kokea ansainneensa sen. Lapsi voi syyttää itseään väkivallasta ja siitä, ettei ole pystynyt estämään väkivaltaa kotona. Asianomainen kokee ettei pysty mihinkään eikä saa mitään hyvää aikaan. Hän alkaa mitätöidä itseään ja häpeää tapahtunutta. Hän kokee, että väkivallan käyttö oli oikeutettua siinä tilanteessa ja niin piti tehdä. Kokija alkaa ihannoida väkivallan tekijää tai ajatella hänen vahingoittamistaan. Lapsi voi esimerkiksi alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti äitiään kohtaan.

Muutokset ihmissuhteissa. Kun on vaikea kontrolloida omia tunteitaan, tulee ongelmia myös sosiaalisissa suhteissa. Asianomainen välttelee tapahtuneesta muistuttavia paikkoja, ihmisiä ja keskusteluja. Hän ei luota muihin ihmisiin eikä pysty hienojakoisesti erottelemaan toisten tunteita (esim. ärtyneisyys, viha tai säikähdys), vaan tulkitsee kaiken vihaksi itseä kohtaan. ”Kaksoisuhriutuminen” syntyy, kun ulkopuoliset ihmiset tekevät väkivallan kohteelle pahaa pitämällä tätä väkivallan takia muuttuneen käytöksensä vuoksi itse syyllisenä väkivaltaan.

Koko maailmankuva saattaa muuttua. Kokija ei usko oikeudenmukaisuuteen maailmassa eikä usko tulevaisuudessa olevan mitään hyvää. Omassa elämässä ei ole myöskään mitään hyvää odotettavissa. Aiemmat hyvät uskomukset osoittautuvat vääriksi ja muuttuvat kielteisiksi.

Psyykkinen kokemus voi aiheuttaa myös fyysisiä oireita: heikkouden tunnetta, voimattomuutta, unettomuutta, terveyden heikkenemistä, puristavaa tunnetta rinnassa, hengitysvaikeuksia, sydämen tykytystä, ruokahaluttomuutta, vatsakipuja, särkyjä jne. Lisäksi perheväkivalta voi aiheuttaa psyykkisiä oireita, kuten masennusta.

Hae apua jo tänään! 

Lisää tietoa: Traumaterapiakeskus

Vinkkejä taloudelliseen tilanteeseen ja käytännön järjestelyihin eron jälkeen

Eropäätöksen jälkeen sinulla on paljon hoidettavia asioita. Saatat myös olla hyvin huolissasi taloudellisesta tilanteestasi, varsinkin jos puolisollasi on ollut isommat tulot kuin sinulla. Olemme koonneet alle muutamia vinkkejä, joista voit lähteä liikkeelle ja miten voit saada apua taloudelliseen tilanteeseesi.

Väkivaltaisessa suhteessa olleena olet kokenut trauman, joten saatat tuntea itsesi hyvin väsyneeksi ja jopa masentuneeksi, jolloin muuton käytännön järjestelyt saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Älä pelkää tällöin pyytää apua ja tukea. Pohdi tällöin lähtöä turvakotiin, jossa saat henkilökunnalta avun lisäksi tukea myös eron ja muuton käytännön järjestelyihin.

Voit olla yhteydessä myös kuntasi aikuissosiaalityöhön. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tukevat arjessa, ohjaavat tarvitsemiisi palveluihin ja antavat apua, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämän ongelmatilanteissa.

Lisäksi voit pohtia, voisitko pyytää jotakuta läheistä ihmistä, kuten perheenjäsentä, sukulaista tai läheistä ystävää auttamaan sinua käytännön järjestelyissä.

Mitä sitten päätätkin tehdä, älä jää yksin. Ota kaikki tarjottu apu vastaan.

Jos et ole tällä hetkellä työkykyinen, voit saada työterveyslääkäriltä, terveyskeskuslääkäriltä tai psykiatrilta sairauslomaa hoidon ja kuntoutuksen ajalta.

Tämän osion lähteenä on soveltaen käytetty Ensi- ja turvakotien julkaisua Uskallanko lähteä, riittävätkö rahat? vuodelta 2010.

Yksi tärkeimmistä asioista eron jälkeen on uuden kodin perustaminen. Pohdit varmasti, miten saat hankittua uuden asunnon. Vuokra-asuntoja voi vuokrata yksityisiltä vuokranantajilta, kunnalta tai vuokrayhtiöiltä (esim. SATO, VVO ja Keva). Vuokra-asuntoja on myös seurakunnilla, erilaisilla säätiöillä, vakuutusyhtiöillä ja työnantajilla. Jälkimmäisiä kannattaa lähteä etsimään googlella ja käydä heidän sivujaan läpi, onko heillä tarjolla vuokra-asuntoja tai ottaa suoraan yhteyttä. Myös Facebookin erilaisista vuokra-asuntoryhmistä tai kaupunkiryhmistä voi löytää asunnon.

Asunnon vuokraaminen vaatii yleensä vuokravakuuden eli noin 1-3 kuukauden vuokran maksamista etukäteen. Sen lisäksi sinun tulee maksaa kuluvan kuukauden vuokra. Mikäli et pysty maksamaan vuokravakuutta ja ensimmäisen kuukauden vuokraa, Kela voi myöntää perustoimeentulotukea vuokravakuutta varten esimerkiksi avo- tai avioerotapauksessa. Vuokravakuus annetaan yleensä maksusitoumuksena vuokranantajallesi. Voit myös saada Kelalta toimeentulotukea muuttokustannuksiin. Sinun kannattaa olla yhteydessä ennen muuttoa Kelaan ja kysyä lisätietoja oman tilanteesi perusteella. Muuttokustannukset kannattaa arvioida etukäteen.

Mikäli sinulla on vaikeuksia maksaa uuden kotisi vuokraa tuloillasi, voit hakea yleistä asumistukea. Sitä voidaan maksaa pienituloiselle ruokakunnalle asumismenojen helpottamiseksi. Voit arvioida laskurilla jo etukäteen, oletko oikeutettu asumistukeen. Jos sinulla on lapsia, huomioithan että yleisessä asumistuessa lapsi huomioidaan sen vanhemman ruokakuntaan kuuluvaksi missä lapsen virallinen osoite on. Lapsi ei voi kuulua kahteen ruokakuntaan, vaikka asuisikin vanhempien luona puolet ja puolet.

Tarvitset muuttamiseen apujoukkoja, joten järjestä avuksesi ystäviä, sukulaisia, työkavereita tai naapureitasi. Voit myös palkata avuksesi muuttofirman tai kysyä Kelalta toimeentuloa muuttoavun kustannuksiin. Jos epäilet, että muuttoasi hankaloitetaan tai estetään, pyydä todistajia mukaasi.

Mikäli et pääse hakemaan tavaroitasi vanhasta kodistasi entisen puolisosi estäessä tämän tai pelko estää sinua hakemasta tavaroitasi, voit pyytää poliisia tai muuta viranomaista avuksesi ja tueksesi. Mikäli sinulla on lainvoimainen osituspäätös, ota se mukaasi.

Pelkäätkö, että entinen puolisosi vahingoittaa tai hävittää omaisuuttasi? Toiselle kuuluvan omaisuuden oikeudettomassa hävittämisessä tai vahingoittamisessa on kyse vahingonteosta, jolloin sinun tulee tehdä asiasta rikosilmoitus. Myös eläimet voivat olla vahingontekorikoksen kohteena. Vahingonteosta on rangaistuksena sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.

Eron yhteydessä voi tulla riitaa yhteisen omaisuuden jakamisesta, varsinkin mikäli suhteessa on ollut väkivaltaa ja vallankäyttöä. Eron yhteydessä sinun kannattaa jaksaa hoitaa yhteisen omaisuuden jakaminen kunnolla, vaikka asia vaikuttaisi tuntuvan ylitsepääsemättömän raskaalta. Huolehtimalla taloudelliset asiat kuntoon rakennat itsellesi ja mahdollisille lapsillesi hyvinvoivaa tulevaisuutta. Mikäli sinusta tuntuu, että entinen puolisosi käyttää edelleen valtaa ja väkivaltaa sinua kohtaan ja omaisuuden jako on sinusta epäreilu, pyydä avuksesi esimerkiksi luotettu läheinen tai ota yhteyttä viranomaisiin reilun omaisuuden jaon varmistamiseksi.

Avioeron yhteydessä voit vaatia ositusta eli omaisuutenne jakamista, mikäli teillä ei ole avioehtosopimusta. Mikäli teillä on avioehtosopimus, omaisuuden osituksen sijaan toimitetaan ainoastaan omaisuuden erottelu, jolloin yhteinen omaisuus jaetaan ja kummatkin pitävät omassa omistuksessaan olevan omaisuuden. Lisää voit lukea täältä ja täältä.

Tiesitkö, että myös avoeron yhteydessä puoliso voi olla oikeutettu hyvitykseen? Avoeron yhteydessä avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Googlettamalla avoero ositus löydät hyviä ja selkeitä lakitoimistojen artikkeleita avoeroon ja sen ositukseen liittyen.

Eron yhdessä voi tulla riitaa yhteisen omaisuuden jakamisesta, mutta myös yhteisten velkojen järjestelyistä ja maksamisesta, varsinkin mikäli suhteessa on ollut väkivaltaa ja vallankäyttöä. Entinen puolisosi on saattanut esimerkiksi suhteen aikana pakottaa sinua ottamaan hänen kanssaan velkaa tai yrittää eron jälkeen siirtää velkoja sinun vastuullesi. Tällöin kyseessä on taloudellinen väkivalta, johon kannattaa hakea viranomaisapua.

Muista, että kumpikin puoliso vastaa itse yksin tekemästään velasta, oli se sitten tehty ennen parisuhdetta tai sen aikana. Et joudu eron jälkeen vastuuseen sellaisesta velasta, jonka entinen puolisosi on tehnyt yksin, vaikka hän väittäisi muuta. Perheen elatusta varten tehty velka, kuten esimerkiksi koti-irtaimiston ostosta tehty luotto, on kuitenkin yhteinen, vaikka toinen puolisoista olisi sopinut velasta yksin.

Yhdessä hankkimastanne velasta vastaatte yhdessä ja sovitte myös niiden maksamisesta eron jälkeen. Mikäli ette saa sopua aikaiseksi tai koet, että velkojen hoitaminen on epäreilua, pyydä avuksesi esimerkiksi luotettu läheinen tai ota yhteyttä viranomaisiin reilun velkojen hoitamisen varmistamiseksi.

Mikäli sinut on esimerkiksi pakotettu ottamaan velkaa yhdessä entisen puolisosi kanssa, hän on tällöin käyttänyt väärin oikeuttaan tehdä velkaa, josta sinäkin joutuisit vastaamaan. Oikeus voi tässä tapauksessa määrätä entisen puolisosi vastaamaan velasta yksin. Pyri siis keräämään todisteita ja mahdollisia todistajia taloudellisesta väkivallasta oikeudenkäyntiä varten ja tee asiasta rikosilmoitus. Jos mietit, onko rikos tapahtunut, voit myös konsultoida juristia tai ottaa yhteyttä poliisiin. Moni ammattiyhdistys tarjoaa lakineuvontaa jäsenilleen myös yksityisoikeudellisissa asioissa, jolloin sinun ei tarvitse maksaa lyhyestä kysymyksestä.

Mikäli jäät eron jälkeen ilman tuloja tai tulosi eivät riitä, sinun kannattaa kääntyä kotikuntasi sosiaaliohjaajiin, jotka työskentelevät sosiaalipalveluissa. He voivat antaa sinulle henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista ja toimeentulotuen hakemisesta. Kela antaa sinulle lisätietoja esimerkiksi sairauspäivärahoihin, asumistukeen ja toimeentulotukeen liittyen. Toimeentulotuki on sosiaaliturvan viimesijainen tukimuoto, joka on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi. Toimeentulohakemus käsitellään aina seitsemän päivän sisällä sen saapumisesta.

Joskus raha-asiat ovat niin solmussa, ettei niistä selviä omin neuvoin. Oman ja mahdollisten lastesi hyvinvoinnin vuoksi sinun kannattaa hoitaa raha-asiat kuntoon mahdollisimman pian. Laskujen jättäminen maksamatta pahentaa vain tilannettasi. Ota yhteyttä kotikuntasi talous- ja velkaneuvojalle tai soita Takuusäätiön Velkalinjalle. Ennen yhteydenottoa sinun kannattaa koota tiedot tuloistasi, menoistasi ja veloistasi, jotta tilanteesi arvioiminen olisi helpompaa.

Saatat tarvita oikeusapua esimerkiksi rikossyytteen nostamiseen, lähestymiskiellon hankkimiseen, omaisuuden ositukseen sekä lasten huollon, asumisen, elatuksen ja tapaamisten järjestelyyn.

Mikäli olet nostamassa rikossyytettä, sinulla on oikeus saada maksuton oikeusavustaja sekä esitutkintaan että oikeudenkäyntiin uhrin tuloista riippumatta, kun kyseessä on syyttäjän ajama rikosasia (ei kuitenkaan lievä pahoinpitely). Lisäksi sinulla on oikeus saada tukihenkilö henkiseksi tueksi oikeudenkäyntiin. Voit lukea asiasta lisää esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen sivuilta. Mikäli väkivallan tekijän kohtaaminen tuntuu ahdistavalta, voit pyytää oikeudenkäynnissä erillistä odotustilaa kohtaamisen välttämiseksi. Myös oikeudenkäynnissä on mahdollista käyttää esimerkiksi sermiä tai muuta estettä, jotta vältyt kohtaamiselta myös oikeuden istunnon aikana.

Avio- ja avoeroon tarvittavan lakiavun joudut kustantamaan itse, mikäli tarvitset oikeudellista apua. Riitaisan eron vaikeassa omaisuudenjaossa kannattaa usein ostaa oikeusapua, jotta omaisuudenjako etenee reilusti ja oikeudenmukaisesti eikä entinen puolisosi pääse käyttämään väkivaltaa ja valtaa sinua kohtaan. Selvitä, onko vakuutuksessasi käytettävissä oikeusturvavakuutus. Oikeusturvavakuutus saattaa sisältyä kotivakuutukseen, ammattiliittojen vakuutukseen ja auto-, yritys- ja maatilavakuutukseen. Oikeusturvavakuutus korvaa yleensä oikeudenkäyntikuluja ja asianajokuluja.

Mikäli joudut oikeuteen lapsen huoltoon liittyvissä asioissa, kulusi maksetaan jos lapset ovat luonasi kirjoilla.

Lasten tulevaisuuden järjestelyihin kuluu usein eron yhteydessä paljon aikaa ja energiaa, mutta käytännön järjestelyjen ohella lasten hyvinvointi on tärkeää huomioida eron yhteydessä. Lapsi joutuu aikuisen lailla käymään läpi monenlaisia tunteita ja elämän muutoksia. Aikuisen tavoin myös lapsi tarvitsee aikaa ja tukea eron herättämien tunteiden ilmaisemiseen. Lisää tietoa ja tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen löydät Apua eroon -sivustolta.

Väkivaltaa kokeneen on tärkeää pohtia, mikä on lapsen etu eron jälkeen. Millainen lasten ja väkivaltaa käyttäneen vanhemman välinen suhde on? Onko toinen vanhempi ollut väkivaltainen myös lapsia kohtaan? Sisältyykö toisen vanhemman tapaamiseen turvallisuusriskejä? Onko lapsesi traumatisoitunut nähtyään toisen vanhemman käyttäneen sinua kohtaan väkivaltaa? Kokeeko lapsi vanhemman tapaamiset ahdistaviksi ja turvattomiksi? Väkivaltaa käyttäneen vanhemman tapaamiset voidaan määrätä toteutettavaksi valvottuina. Valvottu tapaaminen voi olla vanhempien tekemä, sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös. Joskus tapaamiset eivät onnistu turvallisesti edes valvottuna. Näissä erityistapauksissa voidaan harkita lapsen ja vanhemman yhteydenpidon rajoittamista tai lopettamista kokonaan. On myös tärkeää muistaa, ettei tapaamis- ja huoltajuusoikeuksien käyttäminen saa vaarantaa myöskään perheväkivaltaa kokeneen vanhemman oikeuksia tai turvallisuutta.

Eron yhteydessä sinun kannattaa olla yhteydessä lastenvalvojaan. Kuntien lastenvalvojien palvelut ovat sinulle ilmaisia. Lastenvalvoja auttaa sinua lapsen huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatussopimuksen laatimisessa. Hän ottaa yhteyttä lapsen toiseen vanhempaan ja tapaa yleensä myös lasta. Mikäli ette toisen vanhemman kanssa pääse sopimukseen, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. THL tarjoaa hyvät infosivut lapsen huoltoon, tapaamisiin ja asumiseen liittyen. Monet vanhemmat päätyvät nykyisin yhteishuoltajuuteen, mutta yksinhuoltajuus saattaa olla paras ratkaisu silloin, kun vanhempien välit ovat hyvin riitaisat tai toinen vanhemmista on väkivaltainen, vainoaa tai käyttää valtaa entistä puolisoaan kohtaan.

Perheasioiden sovittelu auttaa, jos teillä on vakavia ristiriitoja tai lapsen tapaamiset eivät suju. Avio- tai avoeroissa pidetään erityisesti silmällä lapsen etua sovittaessa lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvistä asioista. Sovittelu on vapaaehtoinen, luottamuksellinen ja maksuton. Muista kuitenkin, ettemme suosittele sovittelua silloin, kun parisuhteessa on tapahtunut väkivaltaa. Tällöin et välttämättä ole sovittelutilanteessa tasavertainen väkivaltaa käyttävän entisen puolisosi kanssa, jolloin on mahdollista, ettei kokemuksesi ja koko tarinasi tule kuulluksi sovittelussa.

Ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset sekä monet muut järjestöt järjestävät erotilanteisiin liittyen paljon erilaista maksutonta tukea ja tietoa. Löydät listausta näistä palveluista Apua eroon -sivustolta.

Yleensä lastenvalvoja vahvistaa lapsen elatusmaksun sopimuksella. Jos sopimuksen tekeminen lastenvalvojan kanssa ei onnistu toisen vanhemman vuoksi, tuomioistuin voi vahvistaa elatussopimuksen. Mikäli toinen vanhempi on kykenemätön maksamaan elatustukea taloudellisen tilanteensa takia, Kela maksaa tuolloin elatustukea.

Lapsen huoltajat voivat sopia, kummalle lapsilisä maksetaan eron jälkeen. Mikäli sopimukseen ei päästä, lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla tai kumpi pääsääntöisesti vastaa lapsen huoltamisesta. Lapsen kanssa asuva huoltaja voi saada lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen. Lue lisää Kelan sivuilta.

Eron jälkeen joudut hoitamaan paljon asioita ja voit tarvita lapsillesi hoitajaa. Mikäli tukenasi ei ole esimerkiksi isovanhempia, kummeja, ystäviä tai naapureita, voit hakea lastenhoitoapua muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitolta tai yksityisiltä lastenhoitoapua tarjoavilta yrityksiltä. Myös monet Ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset järjestävät erilaista tukitoimintaa ja lastenhoitoapua.

Tiesitkö, että nykyisin lapsiperheillä on oikeus kunnan järjestämään kotiapuun? Saadaksesi kotiapua erotilanteessa tai muussa vaikeassa elämäntilanteessa ota yhteys kotikuntasi sosiaalipalveluihin. Sinun ei tarvitse olla lastensuojelun asiakas apua saadaksesi.

Arkeen voi etsiä erilaisia tukitoimia myös muilla tavoilla. Monet järjestöt ja kunnat tarjoavat lapsiperheille loma- ja tukiperheitä. Eri järjestöt ja säätiöt tarjoavat tuettuja lomia tai vaikkapa mieskaveritoimintaa. Lisäksi kannattaa tutustua seurakunnan tarjoamiin palveluihin. Tutustu myös jäsenyhdistykseemme Pienperheyhdistykseen.

Joskus väkivaltatilanne menee niin pahaksi, että pelkäät itsesi ja mahdollisten lastesi turvallisuuden puolesta. Tilanne voi olla jopa hengenvaarallinen. Pidä siis huolta itsestäsi ja lapsistasi pohtimalla muuton yhteydessä myös uuden kotisi turvallisuusasiat kuntoon.

Kodin hälytysjärjestelmiä ja muita turvalaitteita saa nykyisin varsin helposti ja jopa edullisesti, mikäli käyttää esimerkiksi verkkokauppoja ja vertailee hintoja. Kotiin voi myös tilata erikseen erilaisia turvajärjestelmiä, joissa on mukana hälytyskeskusvalvonta ja kaukosäädin, jota painamalla lähtee hälytys vartijalle ja tätä kautta myös poliisille. Kodin turvalaitteet saattavat vähentää vakuutusmaksujasi, joten ota yhteys vakuutusyhtiöösi.

Turvallisuutta lisääviä hankintoja ovat muun muassa ovisilmä, turvaketju, liiketunnistimella syttyvä lamppu, erilaiset hälytysjärjestelmät, ovianturi, liikeilmaisin ja erilaiset valvontakamerat. Ennen mahdollisen valvontakameran asentamista muista lukea ohjeet kameravalvontaan liittyen.

Mikäli sinulla on taloudellisia vaikeuksia hankkia tarvitsemiasi turvalaitteita, voit hakea niitä täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta, jota myöntää oma kotikuntasi. Kunta päättää myönnettävästä tuesta tapauskohtaisesti, joten sinun kannattaa jo ennen hakemista olla yhteydessä kotikuntasi sosiaalitoimeen ja sosiaaliohjaajiin. Jotta täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, tulee sinulla olla voimassaoleva perustoimeentulotukipäätös Kelasta. Hae siis ensin toimeentulotukea Kelasta, jonka hakemukseen voit jo mainita turvalaitteiden tarpeen. Kela ohjaa tällöin hakemuksesi turvalaitteista suoraan kotikuntaasi.

Pidä kännykkää lähettyvilläsi, kun olet kotona. Mieti jo valmiiksi, mitä reittiä pääset ulos omakotitalosta, mikäli et voi käyttää etuovea. Mikäli voit poistua vain etuoven kautta, pohdi mikä on kotisi turvallisin huone, jonne voit tarvittaessa paeta. Voit myös sopia läheisesi, sukulaisesi, ystäväsi tai naapurisi kanssa ns. hätäsoitosta ja -koodista. Vaikka et sanoisi puhelussa mitään, puhelun vastaanottanut henkilö osaisi tällöin soittaa kotiisi apua.

Mikäli sinulla on lapsia, käy kodin turvallisuuteen liittyvät asiat myös heidän kanssaan läpi, lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Voit tarvittaessa pyytää asian käsittelyyn lastesi kanssa apua eri järjestöjen eropalveluista tai kuntasi sosiaalipalveluista.

Hae lähestymiskieltoa, jos väkivallan uhka on eron jälkeen suuri. Voit lukea lisää Poliisin esitteestä. Lähestymiskielto tulee voimaan heti, kun se on määrätty. Kielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi.

Muuttaessasi voit kieltää osoitetietojen luovuttamisen. Voit myös hakea turvakieltoa, joka tarkoittaa sitä, että kotikunta- tai osoitetietojasi saa luovuttaa väestötietojärjestelmästä vain viranomaisille. Voit myös ottaa salaisen puhelinnumeron. Mikäli tilanne on erittäin vaarallinen, myös nimen vaihto onnistuu. Tarkempia ohjeita tästä saat viranomaisilta ja sosiaalitoimesta.

Nykyisin meistä jokainen jättää itsestään jälkeensä hyvin suuren digitaalisen jalanjäljen. Myös väkivallan tekijät käyttävät tätä mahdollisuutta hyväkseen ja entinen puolisosi voi jäljittää sinua ja käyttää väkivaltaa myös verkon kautta. Lue täältä, miten voit parantaa nettiturvallisuuttasi. Mikäli sinulla on lapsia, käy digiturvallisuus läpi myös heidän kanssaan, ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.