Jos olet kokenut väkivaltaa, älä jää yksin! Avun hakeminen voi pelottaa, se on normaalia. Monesti väkivallasta puhuminen kuitenkin helpottaa ja auttaa vaikeassa tilanteessa. Löytyisikö lähipiiristäsi joku turvallinen aikuinen, jonka kanssa voisit jutella kokemastasi? Tällainen aikuinen voi olla esimerkiksi joku sukulainen, ystävän äiti tai isä, koulun terveydenhoitaja tai nuoriso-ohjaaja.

On tärkeää, että kerrot kokemuksistasi muille, etteivät ikävät asiat jää möykyksi sisällesi. Kerro rohkeasti mitä olet kokenut ja, että se tuntuu sinusta pahalta. Aikuiset auttavat sinua saamaan lisää apua. Joskus helpottaa myös, kun saa kirjoittaa, piirtää tai maalata omista tunteistaan. Jos sinulla on päiväkirja, kirjoita siihen. Jotkut nuoret sanovat, että kuuntelevat musiikkia ja sekin helpottaa. Täällä Nettiturvakodin chatissa voit nimettömästi ja luottamuksellisesti kertoa kokemastasi ja saada apua väkivaltatyötä tekeviltä työntekijöiltä. He kohtaavat päivittäin työssään ihmisiä, jotka ovat kokeneet tai käyttäneet väkivaltaa heille läheisissä suhteissa.

Sinulla on oikeus saada apua! Jos joudut pelkäämään kotonasi, koulussasi tai seurustelusuhteessasi, kaikki ei ole hyvin. Lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. On väärin joutua näkemään tai kokemaan sitä.

Turvallisissa ihmissuhteissa voit olla oma itsesi ilman pelkoa tai uhkaa. Sinulla on oikeus väkivallattomaan elämään!

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan ja avun hakemiseen liittyy useita uskomuksia ja ajatuksia, jotka eivät aina pidä paikkaansa. Kokosimme muutamia yleisimpiä myyttejä, joita niihin helposti liitetään.

”Olen ainoa, joka on kokenut väkivaltaa!”

Tiesitkö, että Suomessa tutkimusten mukaan joka kolmas lapsi ja nuori kokee parhaillaan tai on jossain vaiheessa elämäänsä kokenut perheessään väkivaltaa? Kiusaaminen ja väkivalta seurustelusuhteissa on myös valitettavan yleistä. Et siis ole kokemustesi kanssa yksin.

Väkivalta on asia, jota häpeillään ja peitellään. Väkivaltaan liittyvän hiljaisuuden vuoksi moni tuntee olevansa kokemustensa kanssa yksin. Väkivalta voi kuitenkin koskettaa meistä ketä tahansa. Se ei katso ikää, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, kulttuuria, taloudellista asemaa tai uskontoa.

Valitettavan harvoin väkivalta loppuu ilman apua. Avun hakeminen on tärkeää, vaikka se monesti pelottaa. Se, että kokemastaan uskaltaa puhua, helpottaa usein ja auttaa ratkaisemaan tilanteen. Lasten ja nuorten turvallisuus on aina aikuisten vastuulla, eikä kenenkään pitäisi joutua elämään turvattomissa oloissa.

”On normaalia käyttää väkivaltaa, kun suuttuu”

Väkivalta ei ole missään tilanteessa hyväksyttyä tai oikein. Toisen ihmisen pelotteleminen ja satuttaminen on aina väärin. Myös väkivaltaisesti käyttäytyvän on mahdollista saada apua. Avun hakemisessa ei ole mitään hävettävää, päinvastoin. Se, että tunnistaa toimivansa väärin osoittaa, että on valmis hakemaan apua ja löytämään uudenlaisia ratkaisuja väkivallan tilalle.

”Ei mua kuitenkaan uskota!”

Väkivallasta kertomista voi estää pelko siitä, että kukaan ei usko. Väkivaltaan erikoistuneissa palveluissa (esim. Ensi- ja turvakotien liiton palvelut) väkivaltakokemuksesi otetaan aina vakavasti ja niistä keskustellaan luottamuksellisesti. Paikalla on aina ammattitaitoista henkilökuntaa, joka auttaa sinua monin eri tavoin tukemalla, keskustelemalla ja kuuntelemalla.

Sinun kannattaa kertoa kokemastasi väkivallasta luotettavalle ystävälle tai aikuiselle. Jos aikuiselle kertominen pelottaa, voit myös tulla juttelemaan chattiin, esimerkiksi tänne Nettiturvakotiin.

Väkivallasta kertoinen ja avun hakeminen ovat useimmiten ensimmäinen askel väkivallasta irti pääsemiseksi. Jokainen meistä on arvokas ja väkivallattomuus on meille kaikille tärkeä ihmisoikeus.

”Väkivalta on minun syytäni”

Väkivalta on aina väkivaltaa käyttävän, ei siis koskaan sitä kokevan vastuulla. Usein voi käydä niin, että väkivaltaa käyttänyt syyttää toista väkivaltaisesta käyttäytymisestä, jolloin tämän sanomiset alkavat tuntua väkivaltaa kokeneesta todelta. Monesti väkivallan kokija saattaa myös alkaa ajatella, että hänessä on pakko olla jotain syytä, kun toinen käyttäytyy väkivaltaisesti. Tämä ei ole totta.

Jos olet kokenut väkivaltaa, syy ei ole sinun. Väkivallan tekijä on vastuussa omasta käytöksestään. Sinulla on oikeus turvalliseen elämään.

”Pojat on poikia”

Olet ehkä kuullut sanonnan; ”Pojat on poikia”. Jokainen ihminen on omanlainen yksilö, eikä kenenkään tarvitse mahtua tiettyyn muottiin. Poikien ei tarvitse käyttäytyä uhkaavasti tai väkivaltaisesti. Poikien ei tarvitse joutua kokemaan väkivaltaa perheessään, kaverisuhteissaan tai seurustelusuhteissaan. Avun hakeminen väkivallan kokijana tai tekijänä ei tee sinusta yhtään heikompaa tai huonompaa. Päinvastoin. Se, että uskaltaa ottaa asian puheeksi, hakea apua, kertoo vahvuudesta ja siitä, että haluaa elää väkivallatonta elämää.

”Rakkaudesta se hevonenkin potkii”

Pelko ei kuulu turvallisiin ihmissuhteisiin. Jos joudut seurustelusuhteessasi tuntemaan pelkoa, kaikki ei ole kunnossa. Toisen kontrolloiminen ja mustasukkaisuus voivat tuntua rakkaudenosoituksilta. Kumppanillasi ei kuitenkaan ole oikeutta sanoa kenen ystävä sinä saat olla tai et saa olla. Kumppanillasi ei ole oikeutta rajoittaa sinun tapaamasta läheisiäsi, vaikka hän haluaisikin viettää kanssasi aikaa. Toiselle on tärkeää antaa myös omaa aikaa, se on osa kunnioittavaa ja rakastavaa kumppanuutta.

Jotain pahoinpidellään juuri nyt: soita hätänumeroon 112.

Kotona on turvatonta: soita sinua lähempänä olevaan turvakotiin tai Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten ylläpitämiin avopalveluihin.

Kotona on ollut turvatonta: kerro tästä luotettavalle aikuiselle.

Tilanne kotona, kaverisuhteessa tai seurustelusuhteessa huolestuttaa: juttele ja hae apua nimettömänä esimekiksi täällä Nettiturvakodin chatissa.

Palveluita lapsille ja nuorille

Kattava lista kaikista auttavista palveluista (mukaan lukien mm. koulun henkilökunta ja kunnan sosiaalityöntekijät) löytyy Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti -palvelusta.

Nuorten turvatalot (Suomen Punainen Risti)
Viidellä paikkakunnalla toimivat Nuorten turvatalot ovat auki illasta aamuun ja auttavat kaikenlaisissa pulma- ja kriisitilanteissa. Turvataloista voi saada tarvittaessa väliaikaisen yöpymispaikan.

Lasten ja nuorten puhelin
MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Voit soittaa lasten ja nuorten puhelimeen: ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20. Puhelu on sinulle täysin ilmainen eikä se näy sinun puhelinlaskussasi. Puheluita ei myöskään nauhoiteta.

Sekasin -chat
Chatissä voit keskustella mistä tahansa mieltäsi askarruttavista kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 7-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24.

Omat rajani (Naisten Linja Suomessa ry)
Tietoa tytöille muun muassa väkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, seurustelusta ja seksistä.

Riku Nuoret (Rikosuhripäivystys)
Rikosuhripäivystyksen nuorille suunnatut sivut. Tietoa muun muassa siitä, mikä on rikos ja kuinka tehdä rikoisilmoitus. RIKUchat on auki arkisin klo 9:00 – 15:00 ja lisäksi maanantai-iltaisin klo 17:00 – 19:00.

Keijunvarjo.fi (Maria Akatemia)
Keijun varjo on tarkoitettu 15–28 -vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea tunteiden, itsehillinnän ja väkivallan kysymysten kanssa.  Nuorille on tarjolla chat-keskusteluja, ryhmiä ja tietoa.

Varjomaailma (A-Klinikkasäätiö)
Sivusto lapsille ja nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Tietoa paikoista, joihin voi ottaa yhteyttä, kun vanhemman juominen huolestuttaa.

Nuorten exit
Nuorten Exit tarjoaa tietoa ja tukea 13–29 -vuotiaille seksuaalisen kaltoinkohtelun ja vastikkeellisen seksin tilanteisiin.

Et voi poistaa läheisesi väkivaltaisuutta, mutta voit pohtia ja tehdä omia ratkaisujasi. Jos olet peloissasi ja joudut tekemään turvasuunnitelman kotona olemista varten, kannattaa hakea apua nyt. Sinulla on oikeus turvalliseen kotiin ja elämään. Turvasuunnitelman voi tehdä myös kaverisuhteissa tai seurustelusuhteessa ilmenevän väkivallan varalle.

Jos elät väkivallan uhan alla, opit näkemään väkivallan varoitusmerkit läheisesi käytöksessä. Tällöin voit miettiä etukäteen, miten rauhoitat tilanteen ja pääset poistumaan paikalta turvallisesti. Varaudu etukäteen, suunnittele ja tee turvasuunnitelma uhkaavien tilanteiden varalle. Jos pelkäät omaa käytöstäsi tai väkivaltaisuuttasi, voit puolestasi suunnitella, miten voit hillitä itsesi ja välttää tilanteiden kärjistymistä väkivallaksi.

Kun kohtaat väkivaltaa, sinusta voi tuntua pahalta ja sinua alkaa ehkä pelottaa. Niitä tilanteita varten voit miettiä oheisia kysymyksiä ja kirjata vastauksia itsellesi ylös.

  • Jos sinun ei ole turvallista olla kotonasi, mihin voit mennä? Mitä voit silloin tehdä, että olosi tuntuisi paremmalta?
  • Onko kotonasi joku paikka, mikä tuntuu sinusta turvalliselta?
  • Mistä voit ennakoida, että tekijä on muuttumassa väkivaltaiseksi (esim. alkoholinkäyttö, vihainen puhetyyli, uhkaava käyttäytyminen)?
  • Kuinka pääset lähtemään pois paikalta, jos tilanne muuttuu uhkaavaksi? Mieti joku keino, jonka avulla voit turvallisesti poistua paikalta (esim. lemmikin ulkoiluttaminen, puhelu tai kaupassa käyminen).
  • Kenelle voit soittaa? Keneltä voit pyytää apua?
Tärkeitä puhelinnumeroita:

Yleinen hätänumero 112

Poliisi 112

Lasten ja nuorten puhelin 116 111 (MLL), ma-pe 14-20, la-su 17-20

Uskalla hakea apua tilanteeseesi ja otta yhteyttä johonkin apua tarjoavaan tahoon jo tänään.