Avioiduimme 1997 ja tytär syntyi loppuvuonna. Kaikki oli hyvin kymmenkunta vuotta, ainoa enne tulevasta oli että mies alkoi juomaan olutta yhä useammin.
Työttömäksi joutuneena alkoi juomaan runsaasti päivittäin. Oli tuloton, pilkkasi, vitsaili, nimitteli, nauroi ja syytteli 11 vuotta. Minulta meni mielenterveys, sairauslomalla olin vuosia, täysin ilman oikeuksia käyttää edes rahojani. Painoni laski 86 kilosta 56 kiloon. En voinut avata keittiössä kaapinovea ilman kysymystä olohuoneesta: mitä sinä otat.
En voinut ennen vuotta 2017 lähteä, koska pelkäsin huoltajuustaistoa. Olin turvakodissa toukokuusta joulukuuhun. Sieltä muutin vuokra-asuntoon. Puoliso tuli perässä. 11 kuukautta myöhemmin hän lähti. Ero on virallinen, numeroni salainen.
Puhun avoimesti kokemastani somessa ilman puolisoni nimeä, itse olen vaihtanut koko nimeni. Terapeuttini sanoi: jos yhtäkin auttaa, se kannattaa. Olen kiitollinen kokemastani, en vihaa exää lainkaan. Mutta en halua mitään kontaktia häneen.