Jokainen perheenjäsen luo omalla toiminnallaan turvallisen perheen

Jokainen meistä haluaa olla turvassa omassa kodissaan. Jokainen meistä haluaa myös tuntea olevansa niin perheessään kuin parisuhteessaan erityinen, rakastettu ja kunnioitettu. Jokaisella meistä on oikeus saada olla kotonaan oma itsensä ja ilmaista itseään vapaasti. Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin lähisuhteisiin.

Kotisi on turvallinen, kun sinne on mukavaa tulla. Teillä ollaan tasa-arvoisia, eli voitte pariskuntana tai perheenä olla asioista eri mieltä ilman, että kukaan tulee tuomituksi, haukutuksi tai ivatuksi. Luotatte toisiinne. Sinun ei myöskään tarvitse pelätä perheenjäsenesi suuttumista tai jättää sen pelossa asioita tai mielipiteitäsi kertomatta.

Turvallisessa parisuhteessa ja perheessä arvostetaan ja huomioidaan kaikki sen jäsenet. Pidätte huolta toisistanne. Jos sairastut, sinulla on huolia tai elämässäsi tulee eteen muita vastoinkäymisiä, voit luottaa siihen, että sinusta pidetään huolta.

Turvallisessa parisuhteessa ja perheessä päätetään isoista asioista yhdessä ja kaikki kokevat tulevansa kuulluiksi. Huolehditte pariskuntana talousasiat yhdessä ja tiedät, mihin rahat teillä käytetään sekä paljonko teillä on mahdollista omaisuutta ja velkaa.

Kodissanne kaikilla perheenjäsenillä on omat ystävänsä ja harrastuksensa, mutta teette mukavia asioita myös yhdessä. Teillä kenenkään ei tarvitse pelätä toista perheenjäsentä. Teillä ei ole henkistä eikä fyysistä väkivaltaa eikä teillä käytetä liikaa päihteitä.

Hyvinvoivan parisuhteen tuntomerkit

Hyvinvoiva parisuhde ei kehity itsestään, vaan sen eteen on tehtävä työtä. Parisuhteelle on varattava aikaa kaiken kiireenkin keskellä.

Puolisot joutuvat parisuhteessa ratkaisemaan monenlaisia vaikeita asioita sekä ristiriitoja. Ristiriitojen ratkaisemisessa auttaa molemminpuolinen kuulluksi tuleminen ja huomioon ottaminen.

Hyvinvointi on väkivallattomuutta

Hyvinvointi on yksi turvallisuuden perusteista. Kun voit hyvin, et käyttäydy puolisoasi, perheenjäseniäsi ja muita läheisiäsi kohtaan väkivaltaisesti. Hyvinvointiasi lisääviä asioita ovat esimerkiksi turvallisuus ja viihtyvyys, fyysinen ja psyykkinen terveys, terveelliset elämäntavat, taloudellinen hyvinvointi, yhteisöön kuuluminen sekä onnistumisen kokemukset.

Yksi tapa tarkastella hyvinvointia ja omaa elämää on tutkia, miten paljon käyttää aikaa eri elämänalueiden parissa. Kuinka hyvin sinun ajankäyttösi jakautuu hyvinvoinnille merkittävien elämänalueiden kesken?

  • Koti, perhe ja parisuhde, läheisyys
  • Työ, opiskelu, yhteiskunnallinen toiminta
  • Oma aika, oma harrastus, itsensä toteuttaminen

Kun jollakin elämänalueella tulee vaikeuksia, muiden elämänalueiden tuottama hyvinvointi auttaa selviytymään stressitilanteista ja vastoinkäymisistä. Rakentava palaute, arvostus ja perheen sekä läheisten tuki ovat iso apu elämänkriiseissä. Hyvinvointi antaa elämänhallinnan tunteen. Hyvä elämänhallinta on uskoa itseen, kykyä ja tahtoa tehdä valintoja sekä sopeutua ja selviytyä erilaisissa tilanteissa.

Hyvinvoinnin lähtökohtana on itsetuntemus ja elämänmyönteisyys. Hyvinvoiva ihminen ei jää riippuvaiseksi nautintoaineisiin, päihteisiin, rahapeleihin tai seksiin. Kohtuus kaikessa ja itseen sekä muihin kohdistuvat vaatimukset oikeassa suhteessa olemassa oleviin olosuhteisiin ja voimavaroihin ovat hyvä ohjenuoria hyvinvoinnissa ja elämänhallinnassa. Yksilön hyvinvointi heijastuu myös läheisiin ihmissuhteisiin.

Mitä jos turvallisuus lähisuhteissa ei toteudu?

Turvallinen perhe-elämä ja parisuhde ei synny sattumalta. Sinun kannattaa sen vuoksi pohtia, mikä luo juuri sinulle tunteen turvallisuudesta ja millainen tilanne lähisuhteessasi tällä hetkellä on. Mikä luo turvallisuuden tunnetta juuri sinulle? Millaisen toivoisit turvallisen perhe-elämän olevan? Koetko olevasi turvassa kotonasi? Entä mikä saa sinut tuntemaan olosi turvattomaksi, ahdistuneeksi, jopa pelokkaaksi?

Tukea tämän pohtimiseen löydät näistä tehtävistä:

Mikäli lähisuhteessasi on väkivaltaa etkä koe oloasi turvalliseksi kotonasi, hae apua jo tänään.

Tekstin inspiraationa ja lähteenä on käytetty Turvallisten perheiden Päijät-Häme -julkaisua vuodelta 2011 sekä Turvallisten perheiden Päijät-Häme -projektissa tuotettua Turvallisuusseulaa.